Perniönseudun Lehti

Presidentinvaalien toisen kierroksen ensimmäinen ennakkoäänestyspäivä alkoi Perniön kirjastossa vilkkaana.   Äänestyspaikalle syntyi jopa jonoa.

Kahden tunnin aikana  oli annettu jo toistasataa ääntä ja hetkittäin paikalle oli jopa jonoa.

Entä mitä mietittiin äänestysjonossa: oliko  äänestäminen toisella kierroksella ilman muuta  selvää,  vai riippuiko se jatkoon päässeistä ehdokkaista. Entä oliko jatkoon päässyt kaksikko yllätys ja oliko valinta vaikea?
Pekka Kymäläinen mietti, että nimet eivät olleet yllätys eikä valinnan vaikeuttakaan ollut.
– Koko presidentti-instituutio on turha, mutta niin kauan kun paikka on siihen tarvitaan ihminen jota pitää äänestää, tuumi Kymäläinen.
Ritva Grönlund olisi joka tapauksessa äänestänyt toisella kierroksella.  Valinta ei ollut vaikea, mutta Haaviston jatkopaikka oli ollut pieni yllätys.

Liisa Jokinen sanoo äänestävänsä aina. Nimetkään eivät yllättäneet.

Nina Santasaari Kiskosta vastasi napakasti joo, ei ja ei.  Äänestämään oli tultava ja ehdokkaan valinta oli sittenkin helppo.

Kyydissä tullut Hilkka Lemberg olisi joka tapauksessa käyttänyt äänioikeuttaan toisella kierroksella. Lembergille jatkoon päässeet eivät olleet varsinainen yllätys, mutta valinta oli aika vaikea.
Tapani Kaskia halusi hoitaa homman loppuun saakka, kun ensimmäisellä kierroksella ei löytynyt seuraajaa.

Outi Helkamalle äänestäminen toisella kierroksella oli selvää.
– Haaviston pääs yä jatkoon pidin yllätyksenä, hän myönsi.
Perniössä ei myöskään povattu vaalien tuloksen olevan kirkossa kuulutettu.
– Aika tasaiseksi tämä voi mennä, uumoilivat Armas ja Tellervo Kylänpää.
Ehdokkaat ovat tietyssä mielessä samanlaisia.
– Molemmat  vaikuttavat fiksuilta miehiltä. Niinistö on ehkä lukeneempi, Haavistolla on toisaalta ulkomailta kokemusta.

Irma Uimonen-Tammelinille kyseessä oli enemmän henkilö – kuin puoluevaali.
Lopputuloksen hän arveli olevan yllättävänkin tasainen.

 

Kaverusten pitäisi päästä samaan kouluun ja jopa samalle luokalle, jos oma koulu suljetaan.  Saurun koulun rehtori Anssi Örling sai vastailla muun muassa Jonna Olkinuoran ja Susanna Holmin kysymyksiin.

Tämä oli henki Mussaaren koulussa viime viikolla.

Koko joukko kyläkoululaisten vanhempia oli koolla kertomassa toiveitaan siitä, mihin kouluun perheen lapsi tai lapset ensi syksynä olisi hyvä saada.

Mussaaren koulu sulkee ovensa kesällä.  Vaihtoehdot uudeksi kouluksi ovat Sauru ja Kirkonkylä.
– Kirkonkylä on vähän kuin yläasteelle menisi, mietti Elina Muuri.
– Hyvät ja huonot puolensa on varmasti molemmissa.

Viime viikolla esitettiin toiveita, ratkaisut tehdään lähiaikoina.  Niissä pyritään huomioimaan toiveet ja se, missä koulut sijaitsevat.
– Se on tavoite, että ristiin ajoa ei tulisi. Samalta alueelta ei kannata ajaa moneen eri suuntaan, muistutti opetustoimen päällikkö Tommi Tuominen.
Lopputulos illalta oli se, että toiveet uudesta koulusta jakautuivat jokseenkin tasan.  Joka tapauksessa mussaarelaiset ovat jatkossa kyyditysten varassa.   Autoiluun kuluva aika arvelutti kuitenkin monia. 
 – Esikouluun puolukkapuistoon ajaa omalla autolla kymmenessä minuutissa. Taksin kanssa se on kolmen vartin matka, muistutti Hanna Kanto.
Sekä kirkonkylän koulun Pasi Isokangas että Saurun Anssi Örling vakuuttivat, että molemmissa kouluissa on tilaa ottaa lisäoppilaita.

Särkisalokodin lakkauttamista koskevista päätöksistä on jätetty  tiistaina hallintokantelu Lounais-Suomen Aluehallintoviraston käsiteltäväksi.

Kantelussa vaaditaan, että lakkauttamista koskevat päätökset tulee heti määrätä täytäntöönpanokieltoon. Vaatimusta perustellaan muun muassa Särkisalokodin nykyisten asukkaiden tilanteella, jos päätöksen pannaan täytäntöön ennen niiden lainmukaisuuden varmistamista. Särkisalokodin toiminnan uudelleen avaaminen olisi käytännön syistä vaikeasti toteutettavissa, todetaan kantelussa.

Liitteineen parikymmensivuisessa kantelussa kerrataan kohtia  asian valmistelussa ja päätöksenteossa, joiden valossa päätös ei ole pitävä.

Yksi kohta on Saaristoasiain neuvottelukunnan kaupungilta pyytämä vastine särkisalolaisten sille lähettämästä kirjelmästä.
Salon kaupunki ei antanut kirjallista vastinetta saaristoasiain neuvottelukunnalle, vaan pitäytyi suulliseen vastineeseen.
Saaristoasiain neuvottelukunta esittää, että Salon kaupunki etsisi vanhusten palvelujen järjestämiseen Salossa ratkaisun, joka säilyttäisi vanhusten ja lasten palvelupisteen Särkisalokodin Salon kaupungin saaristo-osassa Särkisalossa.
Salon kaupunginhallitus ei ole käsitellyt saaristoasiain neuvottelukunnan sille lähettämää lausuntoa, eikä ole ottanut sitä muutoinkaan huomioon, todetaan kantelussa.
Kantelussa muistutetaan  sopimuksesta odottaa kymmenen vuotta.

Salon vanhuspalvelun johto on Perniöntien aluetoimikunnan mukaan pyrkinyt lakkauttamaan Särkisalokotia jo vuonna 2010.
Tuolloin suunnitelmasta luovuttiin sosiaali- ja terveystoimen johdon, kaupunginvaltuuston johdon ja sosiaali- ja terveyslautakunnan johdon yhteisellä toteamuksella siitä, että asiaan palataan suunnitelman mukaisesti vasta kymmenen vuoden kuluttua.