Perniönseudun Lehti

Tänään torstaina Perniön lukion toisen vuoden opiskelijat pyörähtelevät liikuntahallin lattialla vanhojen tansseja.   Roosa Katajakoski ja Riina Lehtinen juhlavina.

Kun kolmannen vuoden opiskelijat ovat saaneet penkkariajelunsa päätökseen, on heidän vuoronsa loistaa. He ovat nyt koulun vanhimmat.
– Ei se koulun vanhimpana olo juuri mitään merkitse. Ehkä sitten ensi syksynä enemmän, kun tulee taas uusia oppilaita, pohtii Roosa Katajakoski.


Vanhojen tanssit sen sijaan merkitsevät, varsinkin tytöille. Iltapukuihin panostetaan paljon, ja valmistelut alkavat jo edellisen vuoden syksyllä.
– Tytöille tämä taitaa olla aika tärkeä rituaali. Ainakin minulle se on sitä. Koska äitini on kampaaja, olen saanut seurata muiden vanhojen tanssi –valmisteluja hyvin pienestä saakka, kertoo Katajakoski.
Roosa tanssii lilan värisessä alaosaltaan hyvin leveässä ja monikerroksisessa asussa. Samantyyppisen, olkaimettoman tylliasun on valinnut myös Ilona Svahnbäck. Hänen värinsä on tosin pinkki.


Niin Roosan kuin Ilonankin juhlamekot on ostettu suoraan kaupasta, vaikka molempien piti alun perin teettää puku ompelijalla.  
– Asut viedään varmaan liikuntahalliin etukäteen. Tulemme sitten suoraan kampaajalta sinne, arveli Riina Lehtinen.
Leveiden tyllihameiden pukeminen ei yksin onnistu. Ilona Svahnbäck tarvitsee kaverin apua, jotta vannehame saadaan paikalleen.


Koko juttu Perniönseudun Lehdessä. Sivuille tulee torstain mittaan myös tunnelmia penkkariajelulta.

– Liian paljon mennään sen mukaan, miten on aina menty.    Mato Valtosella on tuhat rautaa tulessa; tekeillä on kaksi kirjaa, uusia musiikkikuvioita ja samalla mies kiertää pitkin Suomea puhumassa siitä, miten työnteosta saataisiin hiukan hauskempaakin.
– Pitäisi olla uskallusta sanoa työpaikalla se hullukin idea, evästää Mato Valtonen.

Moneen ehtinyt Valtonen kiertää maata puhumassa työnteon eri puolista, luovuudesta ja ilmapiireistä.
Tiistaina tie toi Kemiöön, kivenheiton päähän Salosta missä vielä sulatellaan uutisia Nokian uusista kuvioista.
– Maailman koulutetuimmaksi kansaksi tätä on sanottu.  On se ihme, jos ei uuttakin vientituotetta keksitä, Valtonen evästää.


Ja peräänkuuluttaa taas rohkeutta, intoa sanoa ajatuksensa julki.
– Yleensä ne ovat olleet kylähulluja jotka sen tekevät, mutta heissä voikin olla ratkaisun avain, hörähtää Valtonen.


Se tietää myös sitä että esimiesportaan on oltava altis kuuntelemaan.
– Aika hierarkkisesti työpaikoilla toimitaan edelleen. Liekö jostain patruunoiden ajasta jäänyt hihna päälle.
Valtonen on jo aiemmin esittänyt ajatuksen siitä, että luovuus on sellainen asia jota Suomesta ei voi viedä Kiinaan.


Millä mielikuvitus sitten saadaan liikkeelle?  Valtonen katsahtaisi myös koulumaailman suuntaan.
– Taideaineista, musiikista ja kuvaamataidosta vähennetään resursseja jatkuvasti.   Hienosti opitaan kyllä lukemaan ja laskemaan, miettii Valtonen.




Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä

Kaupungin kiinteistöissä Perniössä ja Särkisalossa tehdään remonttia tänä vuonna siellä täällä.   Kirkonkylän koulussa päästään uudelle parketille pikapuoliin; lähes tikuille kulunut lattia uusitaan hiihtolomaviikon aikana.
Kaikkiaan eteläisessä Salossa pistetään lähes 400 000 euroa korjaustöihin.

Tiedot käyvät ilmi Salon teknisen toimen vuosikorjauslistasta. Tekninen lautakunta merkitsi asian tiedokseen tiistaina.
Isoimmat summat kuluvat kouluihin;  Saurun koulussa uusitaan patteritermostaatteja, viemäreitä luokissa ja pannuhuoneessa sekä kuvataan viemärit. Rahaa on käyttösuunnitelmassa varattu 40 000 euroa.

Kiskossa Toijan koulussa uusitaan puukoulun käyttövesiputket ja parannetaan pihan murskepäällystettä.  Rahaa tarvitaan 50 000 euroa.  Kiskossa pistetään myös Kiskolan kattoa uusiksi 30 000 eurolla.

Teijolla koulun julkisivuremonttia jatketaan. Työhön arvioidaan kuluvan 30 000 euroa. 


Kuluvana vuonna aiotaan kiivetä myös katoille, 15 000 eurolla uusitaan  Narikan vesikatto ja toisaalta  kirkonkylän koulun liikuntasalin lattia.  Saman verran rahaa menee myös vanhainkodissa kosteusvaurioiden kunnostamiseen.

Liikuntahallin varusteita uusitaan 13 000 eurolla ja varikon vesikattoa kymppitonnilla.  Yhteiskoulussa  kunnostetaan pihalaattoja ja lastauslaituria.
Päiväkodeissa kohennetaan ulkotiloja.