Kolme vuotta sitten olin yhteydessä liikenneministeriöön ja Salon kaupunkiin aiheenani koulukuljetusten järjestäminen siten, että muutkin kulkijat pääsisivät mukaan edes iltapäivän paluumatkalle kyliltä koulutaajamaan.

Silloin lausuntokierroksella olleen ja nyt voimaan tulleen joukkoliikennelain mukaan kaupunki saa valtionosuuksia tarjottujen liikennepalvelujen suhteessa. Siksi enemmän reittitaksiliikennettä tarkoittaa enemmän valtionosuutta.

Olen hyvin tyytyväinen siihen, että esim. Aijalasta pääsevät edes koululaiset yläasteelle Perniöön. Aiemmin, entisen Kiskon aikaan, kaikki joutuivat menemään Salon keskustaan asti. Perniöön on Aijalasta matkaa 14 km kun taas Salon keskustaan 36 km. Juuri tällaisessa asiassa kuntien yhdistyminen näkyy hienona asiana.

Myös lukiota käyvät voisivat Aijalasta valita Perniön lukion, jos vain kyytejä olisi.
Kuljetuksia Aijalasta Perniöön siis on aamuisin yläkoululaisten vuoksi, mutta siihen kyytiin eivät lukiolaiset eivätkä muutkaan voi mennä edes maksua vastaan.

Kuvattu tapaus on vain yksi monista, joissa avarakatseinen joukkoliikennepolitiikka mahdollistaisi monenlaista hyvää.
Koulukyytien avaaminen reittitaksiliikenteeksi ja siten kaikille kulkijoille ei vaatisi suuria kalustouudistuksia, sillä kullakin reitillä puhutaan vain muutamasta kyydin lisätarvitsijasta.
Asian järjestäminen sujuisi parhaiten, jos joku keskitetty taho kaupungissa miettisi kaikkien ihmisten kulkemista, ei vain kunkin toimialan asiakkaiden. Näin saataisiin peräkkäisistä takseista samojen pyörien päälle vanhuksia, koululaisia, lukiolaisia ja meitä muita kylillä asuvia.

Siinä säästyisi polttoainetta ja rahaa, myös niitä kaupungin veroeuroja, joista on pian entistäkin kovempi pula. Ennen kaikkea siinä tarjottaisiin hieno kädenojennus maaseudulla asuville: maksammehan mekin veroja.
Vastaan jo nyt niille, joiden mukaan eivät ainakaan liikuntarajoitteiset voi näitä reittitakseja käyttää. Eivät kaiketi voikaan, mutta kysyn: jos joku tarvitsee ambulanssia, pitääkö siitä päätellä, ettei takseja lainkaan tarvita?
Monet meistä arvostaisivat kulkumahdollisuutta kyliltä taajamiin. Tietenkin bussilippua vastaan.

Jaana Shelby
kaupunginvaltuutettu (KD)
Aijala, Salo

Olen antanut n. 30 vuotta elämästäni vahustenhoitoon ja pyrin vaikuttamaan vanhusväestön hyvinvointiin omalla tavallani.
Viimeiset työvuoteni ennen loukkaantumistani tein työterveyshuollossa.

Minulla on kokemusta vanhainkodin lopettamisesta 90-luvun alkupuolelta. Tuolloin olin vastaavana sairaanhoitajana lopettamassa Karjalohjan ja Sammatin vanhainkotia. Silti en ole vanhainkotien lopettamisen puolella.

 Totuuden nimessä on kuitenkin myös sanottava, että jos olisin ollut päätöksentekohetkellä valtuustossa päättämässä asiaa, niin olisin ollut ryhmäni päätöksen takana. Näin vastasin ryhmäni kesken käytyyn sähköpostikeskusteluun 31.10.2011:  ”Itse en ole näiden vanhainkotien lopettamisen kannalla, olen sitä mieltä että niissä olisi ollut kehittämisen potentiaalia.

Mutta, jos joudun lehterille, niin seison ryhmän takana, sillä säästöpäätöksissä pitää olla yhteneväinen linja. Otetaan vastaan sitten virheet myöhemmin.” En myöskään ole halunnut astua särkisalolaisten poliitikkojen varpaille.
Olen ollut kyllä kannustamassa särkisalolaisia taistelemaan asiansa puolesta.

 Aikanaan taistelin meille tänne Tupuriin koulun, joka saatiin, kun keräsimme Risto Avellanin kanssa hurjan määrän tupurilaisten nimiä vetoomuslistaan. En siis valikoi asioita, joita hoidan asukkaiden pyynnöstä tai sitten omasta aloitteestani.
Olen aktiivisesti seurannut Korvenmäkeen rakennetun Rouskiksen suunnittelua ja toteutumista.

Olen sanonut hankkeeseen oman mielipiteeni  90-luvulla. Kunnanisät katsoivat minua halveksivasti ja nauroivat ehdotukselleni kokouksessa, jossa olin silloisen Salon edustajana. Nyt sitten on käynyt toteen se, mistä silloin ilmoitin jotain tietäväni.

Nimimerkin takaa on tietysti helppo ottaa kantaa ja olisikin ollut mukava tietää kuka olet ”Osa-aikainen salolainen”.
Voithan muuttaa Saloon kokopäiväisesti ja lähteä mukaan politiikkaan tekemään niittä vaikeita säästöpäätöksiä, joita nyt on jouduttu tekemään.

Salossa muuttoliike on tällä hetkellä miinusvoittoinen ja  varmasti pääsisit tulevina vuosina kokeilemaan miltä tuntuu, kun vastentahtoisesti täytyy luopua joistain asioista.

Ritva Sinervo,
Kokoomus

Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa. Se ei ole yhden yrityksen etujen vaalimista vaan tasapuolisesti kaikkien yhteiskunnan osa-alueiden. Tämän Ritva Sinervo tuntuu unohtaneen ajaessaan suurella vimmalla vuodesta toiseen Salon Jätehuollon ja Salon Hyötykäytön etua (PL 5.1.12). Samalla Sinervo yrittää kaikin tavoin kampittaa omistamaansa yhtiötä, täysin kuntaomisteista Rouskista.

Mielipiteiden ja muistutusten tekeminen on jokaisen oikeus. Se on myös Rouskiksen oikeus. Luvista valittaminen on valtakunnan tasolla lisäksi hyvin tavallista. Silloin on reagoitava, kun on sen aika. Nyt tehdään kauaskantoisia päätöksiä. Rouskis haluaa selvyyden, miten Salon keskustaan voidaan myöntää esim. ilman ympäristövaikutusten arviointia ympäristölupa, joka mahdollistaa mittakaavaltaan samansuuruisen jätteiden käsittelytoiminnan kuin Korvenmäessä kaukana keskustasta. Korvenmäen jäteasemalla yva-selvitys on aina ollut osa ympäristölupaprosessia. Hakemusvaiheessa annettujen lausuntojen mukaan Salon Hyötykäytön ympäristölupa on myös Salon kaupunginhallituksen näkemysten vastainen.

Rouskis tekee yhteistyötä ja ostaa palveluja säännöllisesti noin 50 yritykseltä, joista suuri osa on Salon seudulta. Välillinen hyöty seudun muille yrityksille on merkittävä. Toiminta perustuu pitkälti jätehuollon organisointiin ja siihen liittyvien palvelujen toteuttamiseen ostopalveluna. Ohjeet julkisista hankinnoista velvoittavat tasapuolisuuteen, eikä hyvä veli-järjestelmälle ole sijaa. Kuitenkin kerta toisensa jälkeen pahansuovasti väitetään Rouskista yhteistyökyvyttömäksi. Yleisen, asukkaiden edun puolustaminen pelisäännöistä piittaamatonta vastaan ei ole yhteistyökyvyttömyyttä vaan vastuullista toimintaa ja epämiellyttävä velvollisuus, joka on hoidettava. Rouskis toivoo meneillään olevaan kiistaan Salon Jätehuollon ja Salon Hyötykäytön kanssa pikaista ratkaisua ja ko. yritysten toimintatapojen muutosta.

Rouskiksen toimitusjohtaja ja henkilökunta ovat hoitaneet tehtävänsä kiitettävästi. Kaikki ratkaisut perustuvat asiapohjaan. Henkilösuhteet tai politiikka eivät vaikuta päätöksentekoon. Esimerkiksi vuosi 2011 oli erityisesti yritystoimintojen kehittämisen vuoksi taloudellisesti erittäin hyvä, mistä tunnustus kuuluu henkilökunnalle. Rouskiksen imussa Korvenmäkeen on mahdollisesti tulossa muitakin ympäristöalan toimijoita.

Rouskis käsittelee yhteistyökumppaniensa kanssa yli 10 eri hyödyntämiskelpoista jätelajia. Kaukaa haettuja ovat väitteet jätteiden pelkästä kaatopaikalle ajamisesta. Sen sijaan voidaan ihmetellä, miksei kaikkia korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Rouskikselle kuuluvia jätteitä vieläkään näy vastaanotossa. Jätteistä saatava tulo tarvitaan jätehuollon kokonaisuuden hoitamiseen.

Rouskista ei voi verrata yksityisiin jätteiden käsittely- tai kuljetusyrityksiin. Niiden tehtävä ei ole sama. Jätehuollon perustehtävää toteuttaessaan Rouskis ei ole kilpailuasetelmassa alan muiden yritysten kanssa. Se toteuttaa kunnan monipuolista peruspalvelua jätehuollon järjestäjänä kuntien puolesta. Tehtävät on määritelty esimerkiksi jätelaissa ja omistajakuntien osakassopimuksessa. Myös kuntien valtuustojen yksimielisillä päätöksillä hyväksytyssä jätepoliittisessa ohjelmassa Rouskiksen toimintaa on pidetty tärkeässä asemassa. Vastahyväksyttyä ohjelmaa valmisteli omistajakuntien keskeisistä päättäjistä ja viranhaltijoista koostunut työryhmä.

On hyvä tiedostaa, että kuntayhtiö Rouskis Oy:n hallituksen jäsenet ovat tehtävän vastaanottaessaan osakeyhtiölain mukaisesti sitoutuneet ajamaan yhtiön etua. Hallituksen jäsen vastaa yhtiön taloudesta henkilökohtaisella omaisuudellaan.

    
    Reijo Tuominen        Jyrki Toivonen    
    puheenjohtaja            varapuheenjohtaja
    Rouskis Oy            Rouskis Oy

Valikoivaa asukkaiden edusta huolehtimista

Ritva Sinervo Kokoomuksen poliitikkona arvosteli Rouskiksen toimintatapaa jätteenpolttolaitosasiassa ja kirjoitti mm: " Meidät poliitikot on valittu pitämään huolta myös asukkaittemme eduista ja siitä, että elämä ei taloudellisesti muodostuisi poliittisten päätösten kautta liian raskaaksi kantaa."
Mitenkäs vanhus-asukkaiden eduista huolehtiminen ja taakankannon helpottaminen toteutui Särkisalon vanhusten siirtoasiassa ? Taitaa tuo asukkaiden eduista huolehtiminen olla jollain tavalla valikoivaa ja poliitikkojen oman uran jatkumista varmistavaa.

Osa-aikaisesti salolainen

Konsertti nosti arjen yläpuolelle

Ajan siivet havisivat kirkossa loppiaisena, kun Perniön mieskuoro konsertoi 80-vuotisjuhlassaan runsaslukuiselle yleisölle.
Tilaisuuden anti nosti ihmismielen arjen yläpuolelle. Hiljentyneenä sai nauttia musiikista, jonka juhliva kuoro oli valinnut meille kuunneltavaksi.
Kuorolaulun uskollinen harrastus palkitsi epäilemättä myös esiintyjät, niin vapautuneesti he antoivat sävelten soida! Mieskuoro oli instrumentti jossa muuta säestystä ei kaivattu.  Ja ilmiömäisen hyvä kuoronjohtaja, se oli siinä.
Epäilemättä kuoroharrastus antaa laulajille paljon, ja kaiken saa lisäksi itselleen.
Kuulijankin sielussa soi pitkän aikaa, se juuri on musiikin arvokas anti.
Kauan eläköön Perniön mieskuoron harrastus heille itselleen ja meidän kaikkien iloksi!

Kiitollinen kuulija

Uutisoitte lehdessä 29.12.2011, että rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut 14.12 puoltavan lausunnon suurnavettahankkeesta sijoituspaikkana Perniön Ylönkylä.

Hanke on mielestämme hyvä, mutta paikka on väärä. Tällainen jättinavetta ei ole mitään tavanomaista maaseututoimintaa, vaan se on iso laitos merkittävine ympäristövaikutuksineen.

10 000 m3 lieteallas on 6 m hakijan ja meidän rajastamme. Suunniteltu paikka on etelään viettävällä rinteellä metsässä ja meidän peltomme alkavat rajalta ja viettävät kapeassa notkossa etelään, kohti talousvesikaivoamme, siitä uimalampeemme ja edelleen Rapu-ojaan.

Suunnitteluvaiheessa hakkeessa ei ole lainkaan huomioitu maatilaamme kohdistuvia todellisia rasitteita. Ei Talvivaaran kaivoksessakaan pitänyt olla mitään ympäristöongelmia ja kaikki näytti paperilla hyvältä!

Koska hakijoilla on ennestään omissa pihapiireissään ympäristöluvat saaneet navetat, olisi kaiketi kohtuullista, että niillä paikoilla laajennetaan toimintaa ja kaikki ympäristörasitteet tulevat ennen kaikkea hakijoiden itsensä kärsittäväksi, tai  että laitos sijoitetaan paikkaan, jossa ei aiheuteta muiden  elinkeinolle ja olosuhteille haittaa tai riskejä.

Ilkka ja Anne Hirvilahti

Lehdessä (SSS 31.12.2011) kirjoittivat Rouskiksen toimitusjohtaja Jukka Heikkilä ja käyttöpäällikkö Jyri Metsäranta siitä miten suunnitteilla oleva jätteenpolttolaitos  on eduksi tälle seutukunnalle.
Lisäksi he ilmoittivat, että asialle tarvitaan hyvä tahtotila ja poliittinen tuki. 

Mikä sitten on Jukka Heikkilän ja Jyri Metsärannan oikea tahtotila, jolle he haluavat saada poliittista ymmärrystä. Onko se sitä, että kuntalaiset alkavat olla heidän takanaan jatkuvissa yksityisyrittäjille osoitetuissa korvausvaatimuksissa ja valitusosoituksissa.

Viimeinen valitus Vaasan hallinto-oikeuteen Salon Hyötykäyttö Oy:n ympäristöluvasta tehtiin Rouskiksen toimesta niin, että sille ei heru poliittista tukea eikä ymmärrystä. Rouskiksen asianajotoimisto soitteli ennen joulua yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä läpi, tarkoituksenaan saada heiltä valitusosoitukseen tukea allekirjoituksen muodossa.
Allekirjoittajia ilmaantui Rouskiksen lisäksi kolme: Lemminkäinen Intra Oy, Salon Teräskiinteistöt Oy ja Olavi Kivimäki.  Näiden allekirjoitusten kyseenalaistaminen on paikallaan. Ainakin kahdella yrittäjällä on tietojeni mukaan yhteistyötä Rouskiksen kanssa.   


Meriniityssä asuva pariskunta ei halunnut allekirjoittaa valitusta. Pariskunta on iäkäs.  Allekirjoituspyynnössä vedottiin hajuhaittoihin Meriniityssä. Vanhukset ilmoittivat hajuhaittojen tulevan Jätevedenpuhdistamolta, ei Hyötykäytöstä. Lisäksi heille kerrottiin hintojen nousevan, jos Hyötykäyttö aloittaa yhdyskuntajätteen lajittelun. 

Kysyessäni heiltä asiasta he ilmoittivat, että heillä ei ole valittamista Salon Hyötykäyttö Oy:n toiminnasta. Vanhukset ilmoittivat myös joulunsa menneen pilalle allekirjoitusvaatimuksen ja hinnankorotusuhkailujen vuoksi.


Politiikka ei ole yksin sitä, että hoidetaan kunnan asioita yksipuolisesti ja kammetaan yksityiset jätehuoltoyrittäjät tavalla tai toisella syrjään hyvästä yhteistyöstä.

Meidät poliitikot on valittu pitämään huolta myös asukkaittemme eduista ja siitä, että elämä ei taloudellisesti muodostuisi poliittisten päätösten kautta liian raskaaksi kantaa. Lisäksi meidän tulee tehdä hyvää yhteistyötä yritysmaailman kanssa. Tähän yhteiskuntaan ei mahdu enää sitä ajattelutapaa, joka viittaa kommunismiin. Kunnallisen yrityksen tarkoitusperä ei saa olla sosiaalistaminen.

Rouskiksen tahtotila näyttää olevan se, että kammetaan yksityiset yrittäjät pois jätehuollon kehittämisen kuvioista. Ne koetaan liian suurena uhkana jätepoltto-  ja biokaasulaitokselle. En usko, että muut polttolaitoshankkeessa mukana olevat kunnalliset jätehuoltoyhtiöt ajattelevat samalla tapaa kuin Rouskiksessa ajatellaan. Tuli sitten suunniteltu polttolaitos mihin tahansa, sen pyörittämisessä tarvitaan niin paljon jätettä, että yhteistyöstä yritysten kanssa muodostuu pakkotilanne. Aivan pienillä jätemäärillä ei ole taloudellista pyörittää jätteenpolttolaitosta ja siinä sivussa vielä bioenergiaa tuottavaa laitosta.

Niin kuin Jukka Brandt lehdessä kirjoitti, että paikallisilla jätehuoltoyrittäjillä on kaikki tarvittava osaaminen ja energiahyödyntämisen reitit valmiina. Puuttuu vain Rouskiksen hyvä tahtotila toiminnan kehittämiseksi hyvään suuntaan.
Tämä Rouskiksesta tapahtuva jatkuva yrittäjien toiminnan vaikeuttaminen, on kaikkea muuta kuin hyvän yritysmaailman tavan mukaista. Rouskis käyttää jatkuvasti asianajotoimiston palveluja valitusten ja vaatimuskirjelmien laatimiseen.

Tästä  työstä tulee Rouskikselle suuria kustannuksia, jotka sitten suoraan heijastuvat meidän asukkaiden maksamiin jätehuoltokustannuksiin.

Annan oman poliittisen tukeni hankkeille heti, kun Rouskiksen toimintatavassa tapahtuu selkeä muutos .
Hyvää Uutta vuotta 2012!

Ritva Sinervo, Kokoomus
Salon kaupunginvaltuuston varajäsen
Rakennus- ja
ympäristölautakunnan
jäsen

Viime viikolla tällä palstalla kirjoitettiin Perniön kunnantalosta.
Päiväkotia siihen on suunniteltu, nyt taas ei suunnitella.
Varmasti on niin, että kaksikerroksiseen vanhaan taloon ei saa aivan samalla helppoudella päiväkotia kuin jos tehtäisiin aivan uusi rakennus.   Toisaalta on myös niin, että köyhän kaupungin pitäisi toimia kuten köyhän kotitalouden: käytetään loppuun se mikä on ja ostetaan vasta sitten uutta. Kunnantalosta ei kuitenkaan päästä eroon, eikö se pitäisi siis valjastaa käyttöön eikä seisottaa tyhjänä.

-talouskukkaro