Perniönseudun Lehti

Särkisalossa halutaan opettaa lapset uimaan luonnonvesissä myös ensi kesänä.


Asialla on Mannerheimin lastensuojeluliiton  paikallisyhdistys, joka on järjestämässä Särkisaloon rantauimakoulua.
Kyseessä on vastaveto Salon kaupungin suunnitelmille keskittää kaupungin uimakoulut uimahalliin ja lakkauttaa kaupungin kuljetukset uimakouluun.
– Ei meiltä ole Särkisalosta mitään saumaa lähteä keskustaan,  summaa Mll:n Särkisalon yhdistyksen puheenjohtaja Anna Kaisa Siltanen.
Välimatkat on yksi asia ja oppimisympäristö toinen.
– Haluamme opettaa saaristossa lapset uimaan luonnonvesissä, Siltanen korostaa.
Salon nuoriso- ja liikuntalautakunta päätti viime kokouksessaan, että kuljetuksista luovutaan ja uimakoulu pidetään hallissa. Syynä olivat paitsi kuljetuskulut, myös se että hallin olosuhteiden koetaan olevan oppimisen ja turvallisuuden kannalta paremmat.  
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Nummentalo (kok) on ilmoittanut käyttävänsä otto-oikeuttaan asiassa. Tämä tarkoittaa sitä, että asia valmistellaan uudelleen käsiteltäväksi kaupunginhallitukseen. Jos hallitus pyörtää lautakunnan päätöksen, Särkisalon omaa uimakoulua harkitaan vielä.

Seuraavaksi yhdistys aikoo keskittyä varainkeruuseen:  rahaa muun muassa opettajan palkkaamiseen aiotaan hankkia esimerkiksi laskiaisriehan avulla.   Opettajat aiotaan pistää hakuun lähiaikoina.
Uimakoulun kulut Särkisalossa ovat  olleet noin 1800 euroa.  Osa hinnasta kuitattiin uimakoulumaksulla, osan maksoi kunta ja osan yhdistys.

Juhani Nummentalo perustelee asian ottamista uuteen käsittelyyn sen herättämällä runsaalla huomiolla.
– Se tuli jo valtuustoryhmän kokouksessa puheeksi, että olikohan lautakunnan päätös ihan loppuun asti harkittu. Aikanaan nähdään, onko hallituksen enemmistö samoilla linjoilla.

– Ilmanvaihtoa säädetään vielä ja siksi noita luukkuja on auki, viittoo Tapio Lahti kohti kattoa uutuuttaan kiiltävässä Perniön  Uuden rakennuksen keskelle tulee kokoontumistila päivätoimintaan osallistuville, kertoo Tapio Lahti.

palvelukeskuksessa.

Se ja muutama muu asia on vielä kesken viimeistelyn,  muuten rakennus alkaa näyttää koko lailla valmiilta.
Syytä onkin, käyttöönottoon on aikaa enää runsaat kolme viikkoa.
– Se on aikataulu, että päiväkeskus siirtyisi tänne viikolla kahdeksan, Lahti kertoo.

Samoin uuteen rakennukseen siirtyy ensimmäisten joukossa avoin ruokapaikka, joka parhaillaan toimii pidemmällä Tiipilässä. Näillä palveluilla on käyttäjiä päivässä yhteensä kolmisenkymmentä.

Talon rakennuttaa Perniön vanhustentaloyhdistys, jonka puheenjohtaja Lahti on.  
Uuden yksikön yhdistys vuokraa kaupungille kokonaisuudessaan, ei tee vuokrasopimuksia asukkaiden kanssa kuten tähän asti.
Tehostetun palveluasumisen paikkoja talossa on kaikkiaan 22.  

Normien mukaan tämä joukko tarvitsee  11-henkisen hoitohenkilökunnan.  Asuintiloja aletaan täyttää keväällä siipi kerrallaan.

Lue koko juttu painetusta lehdestä

Tammisaaren museokeskuksen alakerta kiiltelee uutuuttaan.      Helene Schjerfbeck, myös Anne Ingmanina tunnettu, maalasi uudessa näyttelytilassa viime viikolla. Myös Ingmanin vetämät kiertokävelyt ovat olleet hyvin suosittuja.

Oli ulkona helle tai räntäsade, sisällä olosuhteet uudessa näyttelytilassa pysyvät vakioina.
– Meidän on pystyttävä vakuuttamaan paitsi teokset, myös teosten omistajat siitä, että täällä maalaukset pysyvät kunnossa,  myhäilee museonjohtaja Dan Lindholm.
Tilaan onkin luvassa arvotaidetta:  museokeskuksen pohjakerroksessa avataan keväällä pysyvä Helene Schjerfbeck- näyttely.   
Uusi tila on rakennettu niin, että herkät akvarellitkin pysyvät varmasti kunnossa:  lämpötila, kosteus ja valaistus ovat tarkasti säädellyt. 

Näyttelyn rakentamisessa aukeaa loppusuora; tila on valmis ja itse näyttelyä aletaan koota.
 Suurin osa teoksista on Tammisaaressa lainassa.
– Omissa kokoelmissa meillä on vaan kaksi Shjerfbeckiä, Lindholm kertoo.
Lainateoksia on saatu muun muassa Ateneumista ja yksityiskokoelmista.   Lainateosten ansiosta näyttely myös elää jonkin verran.  

Kaupunginjohtaja Mårten Johansson kehaisee Ateneumin aloitteellisuutta asiassa.
– Heillä on paljon taidetta, joka ei mahdu esille ja he miettivät, miten voisivat toimia alueellisesti ja saada töitä nähtäville.
– Schjerfbeckillä on yhteys paikkakuntaan ja siksi tämä on ihan oivallinen juttu.
Helene Schjerfbeck syntyi Helsingissä 1862 ja kuoli Ruotsissa 1946, mutta hän asui pysyvästi Tammisaaressa vuodesta 1925 lähtien aina 17 vuoden ajan.   
Hän ikuisti paljon kaupungin maisemia ja ihmisiä. Osa aiheista on edelleen nähtävänä kaupungissa, samoin on jäljellä taloja, joissa taiteilija on asunut.