Ovatko nämä huoneet pitäneet joskus sisällään virkamiehiä, kirjoituspöytiä, tietokoneita ja kaappeja täynnä “tärkeitä papereita”? Ovisummerit ja osa virkanimikkeistä on edelleen jäljellä, mutta nyt ovet ovat auki. Kirkkaat valot ja taide saavat välillä kysymään, eikös tämä ollutkaan alun perin taidemuseo? Pitkät käytävät ja virastomaiset portaikot palauttavat taas takaisin maan pinnalle, todellisuuteen. Perniön entinen kunnantalo se edelleen on, nyt vain vähän toisenlaisessa asussa.
Pimeän peitto -tapahtuma viime lauantaina osoitti, että kunnantalosta voisi olla moneksi. Ja ketkä sen paremmin pystyvät osoittamaan kuin taiteilijat, jotka aina ennenkin ovat tarkastelleet asioita vähän luovemmalla tavalla kuin me taloudellisten realiteettien läpikyllästämät tavikset.
– Taiteellehan tämä on aivan mainio paikka, tokaisi Aila Salmivaara.
-Kaikenlaiset työpajat ja ihmisten tapaamispaikat sopisivat tänne hyvin. Tykkään myös siitä, että virkanimikkeitä ja muita näkyy täällä edelleen, että talon historia säilyy, arveli tanssitaiteilija Marianne Petters.
Varsinainen elokuvateatteri, entinen valtuustosali, oli täpötäynnä väkeä pitkin iltaa.
Talossa lauantaina vierailleet kannattavat lämpimästi kunnantalon asukkaita hyödyttävää käyttöönottoa.
– Tämähän voisi olla sellainen kansalaisten olohuone. Hammashoitolan sisäilmaongelmista on puhuttu niin paljon, että eikös se voitaisi siirtää tänne, ehdotti Sari Kesälä.
Koko juttu painetussa lehdessä
