Skip to main content

Perniöläiset pitivät jatkosodassa huolta omistaan

Iltapäivällä leirialueen yllä vihollisen 3 lentokonelaivuetta, 1-11 konetta sekä muutama pienempi ryhmä. Tammisaaren aluetta pommitettiin. Seurauksena oli savupilvien muodostuminen Hangon suunnalla, tämä muodostui välillä sankaksi mustaksi savuverhoksi, tykistön jyskettä kuului pitkin päivää.
Näin kuvailee kirjassaan Reima Mänty tapahtumia Hangon lohkolla 29.kesäkuuta 1941, jatkosodan viidentenä päivänä.

Etelä-Pohjanmaan Teuvalla asuva Mänty on koonnut yksiin kansiin isänsä Unto Männyn sotatien.
Vaikka päähenkilö on pohjalainen, teos koskettelee myös Perniötä ja Tenholaa. Perniössä perustettiin 17. divisioonan osaksi  kevyt osasto 19. Tämän komppanian vahvuudeksi tuli 186 miestä, ja valtaosa heistä oli Salon seudulta, myös Perniöstä.
– Sikäläisiä oli varmasti 120 miestä, lisäksi Etelä-Pohjanmaalta oli sitten yhdestä viiteen miestä per pitäjä, summaa Reima Mänty.

Perniöstä kirjankin tapahtumat alkavat.  Komppania perustettiin 16. kesäkuuta 1941, ja ennen varsinaisten vihollisuuksien alkua se siirrettiin Dragsvikin ja Snappertunan alueelle silloiseen Tammisaareen. 
Varsinaisiin sotatoimiin 17.divisioona joutui  heti sodan alkupäivistä lähtien.  Heti alussa läntistä Uuttamaata pommitettiin.  Kirja kuvailee muun muassa sitä, miten sodan alettua muodostettiin Tenholaan lohkot puolustusta varten sen varalta, että hyökkäys Neuvostoliitolle vuokratulta Hankoniemeltä käsin olisi käynnistynyt.
Heinäkuun 13. päivänä hälytettiin lomallaolijat takaisin ja osasto alkoi siirtymisen kohti Kannasta. 

Lue koko juttu painetusta lehdestä

Jaa artikkeli: