Pääkirjoituksia


Palotietoa tarvitaan

Viime viikonloppu jää aikakirjoihin hyvin mustana.

Naantalin tuhoisassa tulipalossa menehtyi viisi nuorta, ja tapahtumaa analysoidaan vielä pitkään.

Ilkeämielisiltä, vääriin tietoihin perehtyviltä juoruilta on katkottava siivet oitis, mutta asialliseen tutkimukseen perustuva tieto pitää saada julki.  Tutkimuksissa toivottavasti selviää, oliko esimerkiksi talon rakenteissa tai varusteissa jotain sellaista, joka teki rakennuksesta alttiin palon nopealle etenemiselle. Julkisuudessa on jo pohdittu esimerkiksi sitä, miksi palovaroitin ei tiettävästi hälyttänyt.

Suomi on tilastojen valossa palokuolemien määrällä mitattuna peräänpitäjien joukossa.  Vuositasolla paloissa kuolee noin sata ihmistä.

Jotain ongelman luonteesta kertoo se, että liki kolme neljännestä palokuoleman uhreista on ollut päihtyneitä.  Stereotyyppinen kuva humalassa sänkyyn tupakka suussa sammuvasta keski-ikäisestä miehestä ei ole aina kaukana totuudesta.  Nämä onnettomuudet eivät vain saavuta samanlaista medianäkyvyyttä kuin viiden nuoren yhtäaikainen menehtyminen kesken illanistujaisten. 

Vuodenvaihteesta on tulossa voimaan säädös, jonka mukaan asunnon joka kerroksen jokaista alkavaa 60 neliötä kohti on oltava palovaroitin.

Toimiessaan palovaroitin onkin halpa henkivakuutus. Ongelmia tulee siitä, että millä laitteiden toimintaa valvotaan. Millä taataan, että ihminen pääsee riittävän ripeästi ulos, vaikka varottimeen heräisikin. Tukkihumalainen tai liikuntavammainen on ongelmissa; varoitin alkaa hälyttää vasta alkaneesta palosta. Jollain pitäisi yrittää eliminoida palovaaran paikat jo aiemmin.   Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa jo vuosia vanhojen neuvojen noudattamista; ettei esimerkiksi  sähkökiukaan päällä kuivata vaatteita, pidetään televisio pölyttömänä sisältä, pidetään tulisijat kunnossa ja käytetään niitä oikein.

Kuka ja millä resursseilla sitten pitää silmällä esimerkiksi asuntojen sähkölaitteita ja –asennuksia ja niiden käyttöä. Joku vastuu jää väistämättä asukkaalle itselleenkin edelleen.

Jollain tavoin tuntuisi hyvältä, jos Naantalin palon syyksi paljastuisi esimerksi rikkonainen sähkölaite. Näin syyllisyyden varjoa ei lankeaisi yhdenkään uhrin päälle.

Täysin ennenaikaisen kuoleman kokeneita nuoria ei saada takaisin. Onnettomuuden syyt ja kulku pitää selvittää perin juurin – eikä vähiten siksi, että vastaavaa ei enää tapahtuisi.

Pitkä matka sairaalaan


Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri teki maanantaina päätöksen Tammisaaren sairaalan synnytysosaston lakkauttamisesta.
Päätös on kova isku sairaalan puolestapuhujille, yksikön puolesta taisteltiín näkyvästi viimeiseen asti.
Lakkautusta perustellaan säästöillä ja tehokkuudella.  Samalla voi mennä lapsi pesuveden mukana, paljon osaamista ja ainutlaatuista ajattelua.   Huomiotta ei voi jättää sitäkään, että sairaala on ollut kaksikielisille tärkeä palvelun tarjoaja.
Asiaa voi tarkastella myös maantieteellisesti; Salon ja Lohjan eteläpuolelle jää aika paljon tyhjää. Ääritapaus on Hanko, mistä on kumpaan vain synnytyssairaalaan pitkät pätkät metsätaipaleita ajettavaksi.

Alakategoriat

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivät
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20