EU-parlamenttivaalien ennakkoäänestys on tänään käynnissä toista päivää .Eteläisessä Salossa alku oli rauhallinen. Ehkä vaaliväsymys painaa vielä äänestäjien niskassa, ehkä myös ehdokkaiden. 

Eduskuntavaaleja hiljaisempi vaalienaluskeskustelu saattaa sataa siihen laariin, jossa äänestämään lähtevät ennen muuta ne ihmiset, jotka joka tapauksessa perehtyvät asiaan, ehdokkaiden taustoihin ja ajatuksiin. Ne, joiden houkuttelu äänestämään vaatisi enemmän rummunlyöntiä, voivat jäädä nukkuvien puolueeseen.
Harmillisen usein näin on käynyt nimenomaan europarlamenttivaaleissa.

Äänestää joka tapauksessa kannattaa tälläkin kerralla.  Suomi on osa eurooppalaista yhteisöä, ja siltä kannalta asiaa on syytä tarkastella.  Maailmassa, jota tieto- ja kulkuyhteyksien paraneminen on muuttanut elämistä ehkä enemmän kuin mikään muu, on nurinkurista suhtautua yhteisöön torjuvasti. Järjestelmässä on varmasti puutteensa ja valuvikansa, mutta yhteisön jäsenenä Suomi on silti vahvemmassa asemassa kuin ulkopuolisena. Äänestäminen on tapa vaikuttaa siihen, millaista politiikkaa  yhteisö tekee.

Ehkä europarlamenttivaalit innostavat kotimaisia vaaleja vähemmän siksi, että parlamentti koetaan etäiseksi ja Suomen vaikutusmahdollisuudet siellä vähäisiksi. Jälkimmäinen riippuu toki osin siitä, miten pontevasti edustajamme parlamentissa työskentelevät.  Muistaa sopii myös, että Suomi aloittaa EU-puheenjohtajamaana heinäkuun alussa. 

Parlamenttiin voi olla kartalla matkaa, mutta tärkein peruste äänestää on tietysti se, että EU-tasolla tehdään päätöksiä ja linjauksia, jotka heijastelevat myös Suomeen, joskus hyvin arkisiin asioihin. Vaalikoneiden silmäily antaa esimerkkejä:  kysymyksiä on esitetty muun muassa ilmasto- ja ympäristöasioista, maatalouskysymyksistä ja yhteisestä puolustuksesta.