Keväisin toistuu melkeinpä säännöllisesti yksi puheenaihe: koululaisten kesäloman ajankohta.
Kun kuluva viikko on ollut lämmin ja aurinkoinen, olisivat varmasti ainakin koululaiset itse tällä hetkellä valmiit siihen, että lomia aikaistettaisiin neljällä viikolla.  

Viralllisesti puheena on kuitenkin lomien myöhäistäminen. Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) tilaamassa, viime viikolla julkistetussa selvityksessä arvioidaan, että lomien siirto kahdella viikolla lisäisi matkailutuloa jopa 219 miljoonaa euroa. Samalla kasvaisi myös alan työn määrä.
–Matkailuelinkeinon kilpailukyvyn kannalta lomien siirtoa tulee edelleen edistää, toteaa Lintilä työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa.
Toisaalta voidaan kysyä, miksi matkailija lähtisi liikkeelle sen kernaammin elo- kuin kesäkuussakaan. Säihin vetoaminen ei voi olla peruste; kesäsäät yllättävät joka tapauksessa.

Keskisessä Euroopassa elokuu on varsinainen lomakuukausi, ja tähän pohjaa ministerikin: kun kotimaan matkailijoita riittäisi elokuulle asti, se parantaisi myös ulkomaisten matkailijoiden asemaa.

Peruskysymys on, kenen ehdoilla ajankohtia rukataan. Ennen muuta kesäloma on koululaisten kipeästi tarvitsema tauko joskus kovaankin opiskeluun. Onko etenkään yläkoululaisilla tai lukiolaisilla varsinaisesti motivaatiota tai voimia käydä koulua vielä kahta viikkoa kesäkuussa.
Ehkä on: muun muassa Suomen lukiolaisten liitto on esittänyt, että elokuu voisi olla kokonaan lomakuukausi.
Selvää lienee, että silloin pitenevä kevätlukukausi pitäisi rakentaa jotenkin toisin, jotta se ei käy turhan voimille sen enempää oppilaille kuin opettajillekaan.