Mielipide

Mustikkasato, joka tänä vuonna on poikkeuksellisen runsas, odottaa poimijoita.

Marjastajia en ole metsässä nähnyt, mutta ruikutus mustikoiden kalliista torihinnoista on lehtien mielipidesivuilla täydessä vauhdissa. Kauhistellaan sitä, että mustikkalitrasta pyydetään jopa viisi euroa.

Meillä oli kesäkuussa muutaman viikon vieras Atlantin toiselta puolen, Salt Lake Citystä. Näiden viikkojen aikana oli hyvä mahdollisuus jutella maiden eroista ja samankaltaisuuksista, ja tulipa siinä hyvin selväksi, että onhan tämä sittenkin aikamoinen lintukoto monessa mielessä.

VTM Sini Ruohonen riemuitsee kirjoituksessaan (Perniönseudun Lehti 2.6.) alkoholilakiin tulevista uudistuksista, joiden hän uskoo parantavan niin juoma- kuin ruokakulttuuriamme. Sini Ruohonen näkee tulevaisuuden valoisana: syntyy uusia työpaikkoja, juomatottumukset eurooppalaistuat, siirrytään viettämään kotioloista aikaa yhä useammin erilaisiin ravitsemusliikkeisiin jne.

Viime aikoina on korkeammallakin tasolla pohdittu miksi Suomi usein häviää Ruotsille – olipa sitten kyse urheilusta tai taloudesta tai jostain muusta alasta. Itsekin olen alkanut pohtia tätä ”pikkuvelikompleksia”. Olen alkanut epäillä että on joku perustavaa laatua oleva asia meissä suomalaisissa joka tekee sen että jäämme toiseksi.
Asiantuntijoiden mukaan yksi syy voisi olla meidän suomalaisten perusasenteessamme, joka useimmiten on negatiivinen ja todennäköisesti juurtaa koulujärjestelmäämme joka ei kannusta positiiviseen ajatteluun.
Charlie Scudamore, vararehtori Geelong Grammar School:sta, on todennut että positiivinen pedagogiikka on huomattavasti parantanut ei vain oppilaiden vaan koko koulun suoritusta ja hyvinvointia.
Monesti saa kokea tätä negatiivista kulttuuriamme Suomessa. Pienviljelijäyrittäjänä, kokeillessaan uutta, saa usein taistella negatiivista asennetta vastaan. Vastustus voi olla vankkumaton.
Positiivista ajattelua ja yrittämistä voi olla vaikeata ylläpitää kun uusille hankkeille ei löydy edes lähiympäristön tukea.

Positiivista yrittämistä kannattaen
Fredrik Koivusalo

Yksittäisissä tutkimuksissa laajavastuisella hoitotyöllä on voitu osoittaa monia myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi hoitoon pääsyyn, hoidon laatuun ja potilastyytyväisyyteen. Alla muutama poiminta tutkimuksista/selvityksistä, joissa on tarkasteltu uudenlaisten työnkuvien ja työnjaon vaikutuksia.
USA:ssa laajassa katsauksen valossa laajavastuisen hoitotyön asiantuntijat tuottavat vaikuttavaa ja laadukasta hoitoa, työn-kuvilla on merkitystä hoitotyön laadun kehittämiseen ja hoitoon pääsyn parantamiseen, erityisesti kun lääkäreistä on pula. Akuuttihoitotyössä hoitotyön kliinisen asiantuntijan vaikutus näyttäytyi kustannuksia alentavana, tarvittavien sairaalahoitopäivien määrä väheni.
Asiantuntijasairaanhoitajan (NP, Nurse Practitioner) toteuttama hoito oli useilla mittareilla yhtä hyvää tai jopa parempaa kuin lääkärin toteuttama: muun muassa potilastyytyväisyyden, verenpainearvojen, kuolleisuuden tai akuutin jatkohoitotarpeen suhteen ei ollut eroja, veren rasva-arvojen suhteen tulos oli parempi kuin lääkärin hoidossa.

Hollannissa lääkärien päivystystiimissä yksi lääkäri korvattiin asiantuntijasairaanhoitajalla. Vertailussa oli kaksi päivystystiimiä: toisessa oli viisi lääkäriä ja toisessa neljä lääkäriä ja yksi asiantuntijasairaanhoitaja. Molemmat tiimit pystyivät 15 kuukauden seuranta-aikana hoitamaan saman määrän saman tyyppisiä potilaita. Kaikkiaan 77% päivystyspotilaista oli soveltuvia asiantuntijasairaanhoitajan hoidettaviksi. Loppupäätelmä oli, että asiantuntijasairaanhoitajat voivat olla arvokas lisä päivystystiimiin. He voivat itsenäisesti hoitaa monenlaisista äkillisistä sairauksista kärsiviä potilaita.

Vuonna 2013 Espoon keskuksen kahdella terveysasemalla 500 ihmistä jonotti kiireettömiä aikoja, jonon pituus oli 6-7 kuukautta.
Henkilökunnan yhdessä suunnitteleman ja toteuttaman kehitystyön myötä päivystys on nyt siirtynyt 80-prosenttisesti sairaanhoitajille. Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle on maaliskuussa 2016 keskimäärin 6-8 päivää ja päivystyksen jonotusaika on keskimäärin 15 minuuttia. Kustannus asiakasta kohden on pienentynyt noin 5,5%. Asiakastyytyväisyys on noussut 60 prosentista 90:een. Henkilökunta viihtyy töissä. Muutosten myötä potilas saa hoitoa mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti, eri ammattilaisten osaamista hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan ensikokemukset sairaanhoitajan rajausta lääkkeenmääräämisestä ovat monesta näkökulmasta positiivisia ja rohkaisevia. Sairaanhoitajan toteuttama oireenmukainen hoito ja lääkkeenmääräämi-nen ovat keskeisiä keinoja sote-palvelurakenteen uudistamisessa: niiden avulla voidaan parantaa potilaiden hoitoon pääsyä ja hallita kustannuksia. Myös valtiontalouden tarkastusviraston tuoreen raportin mukaan työnjaon edelleen kehittäminen on välttämätöntä, jotta taloudellisen kestävyysvajeen aikana voidaan turvata riittävät sote-palvelut.

Riitta Karjalainen
Varsinais-Suomen
sairaanhoitajat ry
puheenjohtaja

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Enkelipilvi asemalla
  • Kuvaus: Anni Hietanen kuvasi enkelin taivaalla Perniön asemalla elokuun viimeisenä päivänä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20