Mielipide

Salon kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 16.11 päivitetyn strategian monien puheenvuorojen, mutta vain yhden äänestyksen jälkeen. Äänestyksessä kyse oli tuloskortin kohdassa, jossa yritysten ja kolmannen sektorin osuutta palvelutuotannossa haluttiin lisätä. Vasemmistoliitto esitti kohtaan muutosta, jossa kunnan oma palvelutuotanto olisi ollut selkeästi vahvemmassa roolissa. Äänestys hävittiin porvariäänin.
Sekä strategissa että tuloskortissa puhutaan paljon palveluiden uudistamisesta, joka lyhyellä aikaa on kääntynyt keskustelussa tarkoittamaan palveluiden ulkoistamista. Tämä keskustelun sävy huolettaa minua ja kävin asiasta myös valtuuston kokouksessa sanomassa.
Ensi vuonna Salossa käynnistyy selvitystyö ravitsemispalveluiden ulkoistamisesta. Sama selvitys tehtiin juuri pari vuotta sitten ja toimintaa päätettiin tuolloin jatkaa omana toimintana. Ilmeisesti päätös jäi kaivertamaan kivenä kenkään ja asia halutaan nyt selvittää taas uudelleen. Taustalla ovat sekä sote-uudistus että keskuskeittiön lähivuosien mittava investointi.
Kaupungin johdossa elää vahva kuvitelma, että pääsemme keskuskeittiön investoinnista eroon ulkoistamalla palvelut. Puheissa vahvana tulijana on pidetty Turun kaupungin omistuksessa olevaa Arkea Oy:tä, joka pyörittää Salossa aluesairaalan keittiötä. On kuitenkin epätodennäköistä, että yksikään ulkoinen toimija tulisi Saloon investoimaan ilman kymmenien vuosien sopimusta ravitsemispalveluiden tuottamisesta. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut ovat niin merkittävä osa kunnan palvelutuotantoa, joten on käsittämätöntä niiden kohteleminen pakollisena pahana, jota voidaan heitellä miten sattuu.
Ulkoistamista suunniteltaessa tulee ensin olla käsitys siitä, onko tarjous vertailukelpoinen oman tuotannon kanssa. Pysyykö ruokalista samana? Mitä maksavat kuljetukset? Mikä on paikallisten yritysten osuus raaka-aineiden toimittamisessa? Noudatetaanko samoja lähi- ja luomuruoan perusteita kuin nykyään? Onko liha kotimaista? Vastaavia kysymyksiä löytyy lisää.
Itse en usko sokeasti kaikkeen ulkoistamisesta tulevaan hyvään ja taloudellisuuteen. Uskon, että omaa toimintaa kehittämällä voidaan päästä aivan samanlaisiin taloudellisiin lukuihin kuin nyt on säästöjä uumoiltu. Tähän työhön pitäisi ottaa vahvasti mukaan ravitsemispalveluiden henkilöstö, sillä he tuntevat oman toimintansa parhaiten.

Saija Karnisto-Toivonen
Kaupunginhallituksen
1 vpj
SDP:n valtuustoryhmän pj

Kaupunginhallitus päätti talousarvioesityksestään valtuustolle tällä viikolla. Äänestimme esityksestä monessa kohdin ja lähetimme valtuustolle talousarvioesityksen, joka on hyvin yhdenmukainen kaupunginjohtajan esityksen kanssa.

Hallituksen esitystä on kommentoitu runsaasti. Tiedämme, että monet säästökohdat tekevät kipeää.
Kuntalain mukaan kaupunginhallitus vastaa taloudesta yhdessä kaupunginjohtajan kanssa. Vastuun lisäksi meillä on velvollisuus tehdä vaikeita ratkaisuja. Kaupunginhallitus, samoin kuin kaupunginjohtaja, on sellaisessa asemassa, että emme voi seurata sivusta, kun Salo uppoaa.
Taloutemme kyntää syvällä suossa. Menoja on karsittu, henkilöstöä vähennetty ja rakenteita tarkistettu. Silti talousarvioesitys on edelleen yli viisi miljoonaa euroa pakkasella.

Kevään sopeuttamispaketin piti ohjata kaupunkia kohti talouden tasapainoa. Siinä onnistuttiin kohtuullisesti. Kesän aikana niskaamme jysäytettiin uusi pommi, joka vääjäämättä vaikuttaa kaupungin talouteen. Valtava työpaikkojen katoaminen sekä vähentää tuloja että lisää menoja.
Tasapainoa on pakko hakea uudella tavalla. Entiset ratkaisut eivät enää riitä. Velaksi emme voi loputtomiin elää. Tämän ikävän tosiasian edessä kaupunginhallituksen enemmistö kantaa vastuutaan talouden tasapainottamisesta.

Koulujen lakkauttamiset eivät ole miellyttäviä päätöksiä kenellekään. Olemme yrittäneet pitää opetustointa viimeisenä säästökohteena, mutta olemme tilanteessa, jossa kaikki mahdolliset keinot on käytettävä ja nipistettävä sieltä, missä se on hiukankin mahdollista. Kaikki helpot ja nopeat ratkaisut on jo tehty.

Suuri osa kaupungin menoista on lakisääteisiä. Säästöjen löytäminen lainsäädännöllä määritellyistä toimista ei käy, sillä säännökset ylittävät palvelut on jo purettu. Ei-lakisääteisistä palveluista valtaosa on joko ennaltaehkäiseviä, joilla pyritään estämään tulevia kustannusnousuja, tai kunnan elinvoimaisuuteen vaikuttavia. Emme halua sammuttaa Salosta valoja vaan rakentaa asukkaille parempaa tulevaisuutta.

Vastuulliset kuntapäättäjät ottavat valtuustossa kantaa kaupungin talouteen. Lisäämällä alijäämää pistämme päämme pensaaseen ja siirrämme tulevaisuuteen nykyistäkin ikävämpiä ratkaisuja, joita on pakko tehdä, jotta Salo selviää.
Kriisikunta-status on lähellä. Kriisikunnaksi päätyessämme meiltä ei kysytä, mitkä koulut haluamme kiinni, vaan päätökset määrätään meille alijäämän taltuttamiseksi. Valtion virkamiehillä ei ole kriisikuntaan tullessaan tarjolla taikatemppuja vaan käyttötalousmenoja alentavia rakenteellisia ratkaisuja - niitä samoja, joita omat virkahenkilömme esittävät.

Olisi mukavaa olla mieliksi kuntalaisille ja säilyttää palvelut ennallaan.
Vastuullisina kuntapoliitikkoina emme voi niin tehdä.

Annika Viitanen
kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kok)

Ulla Huittinen
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja (kesk)

Tapio Äyräväinen
kaupunginhallituksen jäsen (ps)

Salon kaupungin sairauspoissaolot ovat kasvaneet merkittävästi. Elokuun loppuun mennessä poissaoloja oli kertynyt lähes 2000 kalenteripäivää enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna, jolloin luvut olivat jo jyrkässä kasvussa. Kasvu on huolestuttavaa.

Sairauspoissaolojen vähentämisellä olisi merkittävä rooli talouden tasapainottamisessa. Tämä ei kuitenkaan voi tapahtua ilman johdonmukaista työtä ja riittävää resurssointia. Salon lasku sairauspoissaoloista oli vuonna 2014 4,7 miljoonaa euroa, joten pienelläkin vähentämisellä on mahdollista saada merkittäviä kustannussäästöjä. Vuoden 2013 tasoon verrattuna päivät lisääntyivät noin viidellätuhannella ja kustannukset puolella miljoonalla.

Kaupunginhallitus nosti sairauspoissaolojen vähentämisen ja työhyvinvoinnin lisäämisen yhdeksi ensi vuoden keskeiseksi tavoitteeksi. Kaupunginhallitus jopa istui yhden kokonaisen päivän pohtimassa työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä seminaarissaan ja poistui paikalta hartaan yksimielisenä siitä, että asiaan pitää panostaa.  Juhlapuheita Hämeenlinnan esimerkin seuraamisesta ja aktiivisesta puuttumisesta kuultiin. Kun poissaolojen syyt löytyvät raskaasta työstä, huonosta työilmapiiristä tai johtamisesta, ei niihin puuttuminen käy sormia näpäyttämällä.

Lyhyeksi jäi kuitenkin kaupunginhallituksen enemmistön (kok, kesk. ja ps.) todellinen tahto asian korjaamiseen ja siihen puuttumiseen, kun se jo tiistaina halusi henkilöstösuunnitelmasta pois työhyvinvointikoordinaattoreiden vakanssit. Nämä henkilöt ovat käytännön vastuussa työhyvinvointityön organisoinnista ja jalkauttamisesta.
Vakanssien poistoa perusteltiin sillä, että työ tehdään yksiköissä, ja että työterveyshuollolla pitää olla merkittävämpi rooli. Toki työ pitääkin tehdä juuri työyksikössä, mutta tarvitaan henkilöitä tätä tehtävää työtä tukemaan. Henkilöstöhallinnon resurssit eivät nykyisellään siihen riitä. Jostain muusta on sitten tingittävä.

Työterveyshuollon pitää toimia näissä asioissa kaupungin kumppanina, mutta kokonaisvastuuta ei sille voi kaupungin puolesta tässä asiassa sysätä. Työterveyshuollon keskittymistä olennaiseen perustehtävään voitaisiin helpottaa esimerkiksi pidentämällä esimiehen luvalla oltavia (mm. flunssat) sairauspoissaoloja nykyisestä viidestä seitsemään päivään. Tällä voitaisiin siirtää painopistettä enemmän ennaltaehkäisyn suuntaan ja vapauttaa resurssia muuhun. 
Kaupunginhallituksen enemmistö näyttää uskovan siihen, että asiat ratkeavat pelkällä kovalla talousjohtamisella. Me haluamme inhimillisyyttä.

Saija Karnisto-Toivonen(sd), kaupunginhallituksen 1. vpj
Eeva Koskinen (vihr), kaupunginhallituksen jäsen
Marja Ruokonen (vas), kaupunginhallituksen jäsen

”Hyvien ihmisten hiljaisuus on ihmiskunnan suurin tragedia.” Nämä Martin Luther Kingin sanat ovat surullisen totta tänäänkin, kun puhumme rasismista ja vihapuheesta.
Vihapuhe ja rasismi ovat tulleet osaksi arkipäiväämme. Ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja kärkkäitä mielipi-teitä edusti lähinnä Homma-foorumi, mutta nyt samanlaista suvaitsematonta keskustelua on jokaisella maahanmuuttajakeskustelua käyvällä nettifoorumilla. Siitä on tullut hyväksytty tapa puhua. Rasismia esiintyy hiekkalaatikoilla, kouluissa, työpaikoilla, lehtien palstoilla ja nettikeskusteluissa. Suomeen adoptoiduista lapsistakin on vihapuhetta joutunut kokemaan jopa 80%.
Vihapuhetta ei koskaan pidä hyväksyä. Vihapuheesta on lyhyt matka vihatekoihin ja valitettavan usein näin myös tapahtuu. Ääriliikkeiden väkivalta onkin suojelupoliisin mukaan jo yleistymässä Suomessa. Heinäkuussa 2015 uusnatsijärjestön jäsenet hyökkäsivät Jyväskylässä sivullisten ihmisten kimppuun pahoinpidellen heitä. Syyskuussa tehtiin polttopulloisku turvapaikanhakijoiden tiloihin. Lokakuussa yritettiin polttaa vastaanottokeskus. Tällaista kehitystä ei voi hyväksyä tai puolustella millään tavalla.
Meillä kaikilla on yhdenvertainen ja jakamaton ihmisarvo riippumatta etnisestä alkuperästä, ihonväristä, kansalaisuudesta, kulttuurista, äidinkielestä tai uskonnosta. Jokainen meistä vaikuttaa omalla käyttäytymisellään siihen, millaisen viestin annamme ympäristöömme ja maailmalle. Me emme voi sulkea silmiämme emmekä vaieta, sillä jokaisella meistä on vastuu, yksin ja yhdessä.
On järkyttävää huomata, että aikuisten kovat asenteet ovat siirtyneet jo joihinkin lapsiin. Yksikään lapsi ei koskaan kuitenkaan kasva rasistiksi, ellei aikuinen hänestä sellaista tee. Meillä aikuisilla onkin valtava vastuu. Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan näyttää, että suvaitsevaisuus voittaa vihan ja että rasismi ei ikinä voita sitä tosiasiaa, että me kaikki ihmiset olemme samanarvoisia. Me tarvitsemme yhtenäisyyttä, vuoropuhelua sekä avoimuutta ja myötätuntoa.
Sotiemme veteraanit ovat tuominneet voimakkaasti rasismin. Samoin tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tuominnut rasistisen väkivallan selväsanaisesti ja todennut, että turhautuneisuus tai kritiikki pitää osoittaa poliitikoille eikä viattomille ihmisille.
Maahanmuuttopolitiikasta voi olla ja saa olla eri mieltä, mutta rasismia, vihapuheita ja vihatekoja ei saa hyväksyä. Vaikenemisen ajan pitää nyt olla ohi.

Eeva-Johanna Eloranta
Kansanedustaja, sd

Sanomalehti Keskisuomalainen uutisoi viime viikolla Juha Sipilän hallituksen aikeista pudottaa vanhusten laitoshoidon henkilöstömitoitusta. Nykyisellään suositus on 0,5 hoitajaa yhtä asiakasta kohden ja uusi luku olisi 0,4.
Hallituksen kaavailu on lyhytnäköistä ja epäinhimillistä, sillä esimerkiksi kymmenen hoitajaa työllistävällä osastolla olisi jatkossa työssä vain kahdeksan. Jos nykytilanteessa hoitajia on aamu- ja iltavuoroissa työssä neljä ja yövuorossa kaksi, tulevaisuudessa kahdesta vuorosta vähenisi yksi työntekijä.
Juhlapuheissa halutaan aina tukea vanhusten kotona asumista sinne vietävien palveluiden kautta. Tämä kehitys on kannatettavaa, mutta on myös johtanut tilanteeseen, jossa laitoksiin siirtyvä vanhusväestö on entistä huonokuntoisempaa ja vaati enemmän apua. Moni vanhus on ns. kahden autettava ja mikäli mitoitusta pienennetään, näkyy tämä auttamatta vanhustyön laadussa.
Mitoituksen pienentäminen vaikuttaa olennaisesti myös henkilöstön edellytyksiin tehdä työtään ja jaksaa sitä tehdä. Salon kaupungissa vanhuspalveluiden sairauslomat ovat olleet tämän vuoden kasvussa. Tämä on aivan varmasti seurausta työn fyysisestä kuormittavuudesta. Mitoituksen pudottaminen ei ainakaan tätä tilannetta paranna. Henkilöstön jaksaminen on myös hoidon kannalta aivan oleellinen kysymys.
Yhdessä vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kanssa esitimme sosiaali- ja terveyslautakunnassa Salon kaupungin vanhuspalveluihin lisävakansseja, jotta mitoitus olisi noussut 0,6:een. Tämä esitys kaatui Kokoomuksen, Keskustan ja Vihreiden vastustukseen äänin 7-6.
Mitoituksen nostaminen olisi sekä nostanut vanhuspalveluiden laatua että helpottanut henkilöstön työkuormaa.
Keskustelu asiasta varmasti jatkuu hallituksen ja valtuuston budjettikäsittelyss


Sosiaali- ja terveyslautakunnan sd-ryhmä

Saku Nikkanen(pj.)
Juha Mäkilä
Anita Sjöholm-Nikkanen

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivät
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20