Mielipide

Sanomalehti Keskisuomalainen uutisoi viime viikolla Juha Sipilän hallituksen aikeista pudottaa vanhusten laitoshoidon henkilöstömitoitusta. Nykyisellään suositus on 0,5 hoitajaa yhtä asiakasta kohden ja uusi luku olisi 0,4.
Hallituksen kaavailu on lyhytnäköistä ja epäinhimillistä, sillä esimerkiksi kymmenen hoitajaa työllistävällä osastolla olisi jatkossa työssä vain kahdeksan. Jos nykytilanteessa hoitajia on aamu- ja iltavuoroissa työssä neljä ja yövuorossa kaksi, tulevaisuudessa kahdesta vuorosta vähenisi yksi työntekijä.
Juhlapuheissa halutaan aina tukea vanhusten kotona asumista sinne vietävien palveluiden kautta. Tämä kehitys on kannatettavaa, mutta on myös johtanut tilanteeseen, jossa laitoksiin siirtyvä vanhusväestö on entistä huonokuntoisempaa ja vaati enemmän apua. Moni vanhus on ns. kahden autettava ja mikäli mitoitusta pienennetään, näkyy tämä auttamatta vanhustyön laadussa.
Mitoituksen pienentäminen vaikuttaa olennaisesti myös henkilöstön edellytyksiin tehdä työtään ja jaksaa sitä tehdä. Salon kaupungissa vanhuspalveluiden sairauslomat ovat olleet tämän vuoden kasvussa. Tämä on aivan varmasti seurausta työn fyysisestä kuormittavuudesta. Mitoituksen pudottaminen ei ainakaan tätä tilannetta paranna. Henkilöstön jaksaminen on myös hoidon kannalta aivan oleellinen kysymys.
Yhdessä vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kanssa esitimme sosiaali- ja terveyslautakunnassa Salon kaupungin vanhuspalveluihin lisävakansseja, jotta mitoitus olisi noussut 0,6:een. Tämä esitys kaatui Kokoomuksen, Keskustan ja Vihreiden vastustukseen äänin 7-6.
Mitoituksen nostaminen olisi sekä nostanut vanhuspalveluiden laatua että helpottanut henkilöstön työkuormaa.
Keskustelu asiasta varmasti jatkuu hallituksen ja valtuuston budjettikäsittelyss


Sosiaali- ja terveyslautakunnan sd-ryhmä

Saku Nikkanen(pj.)
Juha Mäkilä
Anita Sjöholm-Nikkanen

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa luvataan perustaa Suomeen enintään 19 itsehallintoaluetta. Pääjohtaja Tuomas Pöystin elokuussa valmistuneen ehdotuksen mukaan itsehallintoalueita tulisi perustaa
9-12 ja ne aloittaisivat toimintansa vuoden 2019 alussa. Hallitus päättää lukumäärästä lokakuun loppuun mennessä.
Itsehallintoalueiden vastuulle siirtyisi suunnitelman mukaan kunnilta ja kuntayhtymiltä koko sosiaali- ja terveystoimi. Selvää on, että itsehallintoalueet eivät ole nimensä väärtejä, jos ne ovat pelkkiä sosiaali- ja terveysalueita. Niille siirtynee nopeassa tahdissa laajalti nyt kuntien yhteistoiminnassa hoitamia tehtäviä, esimerkkinä toisen asteen ammatillinen koulutus. Itsehallintoalueisiin yhdistettäneen heti alussa ely-keskusten ja maakunnan liittojen toiminta. Aluehallintovirastojen asemaa tarkastellaan erikseen.
Tarkoittaako itsehallintoalueiden muodostaminen kuntien alasajoa? Tämä ei ole tarkoitus. Dramatiikkaa ei liity siihenkään, että vaalikauden lopulla työryhmä pohtii, mitkä ovat jatkossa kuntien tehtävät.
Kunta on asukkaiden yhteisö, jolle edelleen jää merkittävä joukko tärkeitä paikallisdemokratiaan ja elinkeinojen kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Tosiasiassa erikoissairaanhoidon päätöksenteko on ollutkin käytännössä pienen kunnan ulottumattomissa ja perusterveydenhuoltokin ainakin pienen kunnan päättäjän näkökulmasta usein sangen etäisiltä tuntuvissa kuntayhtymissä.
Kunnille jäisivät nykytietämyksen mukaan ainakin peruskoulu, päivähoito, vapaa-ajan toimi, rakennusluvat ja
-valvonta, kaavoitus sekä elinkeinopolitiikka ja kunnan muu kehittäminen. Itsehallintoalueille siirtyvät tehtävät muodostavat keskimäärin yli puolet kunnan budjetista. Tämän pitää näkyä kunnan keräämien verojen puolittumisena, jos kunta haluaa näyttäytyä verotuksellisesti kilpailukykyisenä ja houkuttelevana.
Sosiaali- ja terveystoimen menoja ei enää itsehallintoalueiden aloitettua toimintansa maksettaisi kunnan budjetista, koska perustuslaki ei sitä salli. Julkisuudessa on esiintynyt pohdiskelua siitä, pitäisikö sosiaali- ja terveystoimen rahoituksen tulla valtiolta vai pitäisikö itsehallintoalueella olla oma, itsenäinen verotusoikeus Ruotsin tapaan. Itse pidän jälkimmäistä realistisempana vaihtoehtona kuin esim. valtion erillistä sote-veroa. Päätäntävallan ja rahoitusvastuun tulee olla samassa paikassa eli itsehallintoalueen suoralla kansanvaalilla valitulla valtuustolla. Toiminta ei voi nojautua valtion avoimeen piikkiin.
Uskon, että kunnalla on jatkossakin tärkeä asemansa lähidemokratiasta huolehtivana asukkaiden yhteisönä.
Esko Kiviranta
kansanedustaja

Suomalaisen yhteiskunnan menestys perustuu vahvaan osaamiseen. Tämä osaaminen syntyy koulutukseen ja tutkimukseen panostamalla. Suomalainen osaaminen ja koulutus on maailmanlaajuisestikin korkeaksi ja laadukkaaksi tunnustettua
Suomi panosti koulutukseen, innovaatioihin ja osaamisen kehittämiseen myös edellisen rankan laman aikana 90-luvulla. Edellinen hallitus joutui tekemään valitettavia säästöjä koulutukseen ja siksi kaikki puoluejohtajat rivissä sanoivat ”EI” koulutusleikkauksille ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja.
Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten muodostama hallitus on nyt kuitenkin leikkaamassa koulutuksesta kaikkiaan noin 3 miljardia euroa vaalikauden aikana. Karu totuus paljastuu OAJ:n arviosta leikkausten kokonaisvaikutuksesta. Lupaus olla leikkaamatta siis petettiin pahan kerran jo hallitustaipaleen alkumetreillä.
Hallitus on jo poistanut luokkakokojen pienentämiseen ja koulujen välistä tasa-arvoa lisäävät rahat valtion budjetista ja nyt leikataan vielä lisää. Lisäksi leikkaukset ovat iskemässä kovalla kädellä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Ammattikorkeakoulut kärsivät n. 170 miljoonaa euroa indeksijäädytysten kautta ja yliopistoista suunnitellaan leikattavaksi n. 20% maisteritutkinnoista. Mm. Helsingin yliopisto on ilmoittanut massiivisesta henkilöstön vähentämistarpeesta, mikäli leikkaukset toteutuvat. Hallituksen toimet uhkaavat tehdä korkeakoulutuksesta vain harvojen herkkua.
Suomi tarvitsee vahvaa panostusta sivistykseen aina varhaiskasvatuksesta yliopistokoulutukseen saakka. Leikkaamalla sitä ei saavuteta. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla tasa-vertainen mahdollisuus kouluttautua valitsemalleen uralle. Työikäisenä pitää olla mahdollisuus kehittää osaamistaan ja lisäkouluttautua.
On lyhytnäköistä ajatella sivistystä pelkkänä valtiontalouden kulueränä. On ennen kuulumatonta, että sivistysvaltio yrittää nousta taloudellisesta suosta osaamistasoa laskemalla. Hallitus ilmoittaa kompensoivansa leikkauksia uusia oppimisympäristöjä rakentamalla. Digitalisaatio on varmasti tervetullutta mukaan oppimiseen, mutta yksinään sen varaan ei voi koulutuksen kehittämistä laskea.
Politiikka on aina arvovalintoja. Sipilän hallitus on tehnyt omansa. SDP näkee koulutukseen, osaamiseen ja innovaatioihin panostamisen ihmisille mahdollisuutena oman osaamisen kehittämiseen sekä yhtenä tienä takaisin talouskasvun uralle. Nyt suunnitellut koulutusleikkaukset tulevat suomalaisille pitkällä aikavälillä todella kalliiksi.

Salon Opetuslautakunnan sd-ryhmä
Hannu Ranta 2 vpj.
Kaarlo Alanko
Tuuli Lehtinen

Meillä meni jokin aika sitten yhtäkkiä harmaavesiviemäri tukkoon.
Mitkään kotikonstit eivät tepsineet, eikä järeämpiin keinoihin päästy itse käsiksi. Seuraavana iltana meitä olisi ollut 8 henkeä, mukana pari lasta, eivätkä astianpesukoneet tai tiskialtaat vetäneet. Soitin jätevesifirmaan illalla varttia yli seitsemän. Ystävällinen perniöläisyrittäjä lupasi, että huomenna tullaan iltapäivällä ja tultiin, puolen päivän maissa. Hetkessä oli asia hoitunut, viemärit vetivät taas ja putkistoihin pääsi tyhjästä kaivosta käsiksi.
Meillä tarvittiin seuraavana aamuna sähkömiestä. Poikamme oli soittanut Kirkkonummelta, että hänellä on vapaapäivä perjantaina, kävisikö silloin? Kyllä kävi, ammattimies oli paikalla toivottuun aikaan, tunsi paikan, teki työnsä ammattitaidolla ja ripeästi. Itse työnnyin pari päivää sitten saman firman myymälään sössittyäni tietokoneeni käyttökelvottomaan kuntoon tavalla, josta en ymmärtänyt mitään. Hetkessä tilanne korjattiin ilman monien tietokoneasiantuntijoiden ilmettä, ” nuo eläkeläismaanvaivat”. Ilmaiseksi.
Keväällä hoidin sisareni hautajaisjärjestelyjä. Salolainen hautaustoimisto ja perniöläinen kukkakauppa toimivat  loistavasti yhdessä, samoin paikallislehti kaikissa ilmoituksissa ja niiden koordinoinnissa ja laskutuksessa. Meille omaisille annettiin aikaa surra .
Ei tällaista palvelua saa muualla kuin pienillä paikkakunnilla. Olisin joskus valmis maksamaan muutaman euron enemmän kuin suurten yrityksien palvelutarjonnasta ja autojen merkkikorjaamoista, mutta mitä vielä, meillä Perniössä on jopa edullisempaa, rahassa ja säästetyssä ajassa ja vaivassa Olemme paremmassa asemassa kuin useimmat kaupunkien asukkaat, kun meillä on tämä oma pavelutarjonta. Käyttäkäämme näitä  palveluja, että saamme pitää ne.

Kirsti Leikkonen
Perniö

Valtiontalouden ankea tila on tiedossa. Kaikki jaamme huolen tulevaisuudesta. On aivan selvää, että tilanteen kääntäminen vaatii vaikeita päätöksiä. Ne olisi kuitenkin mahdollista tehdä oikeudenmukaisesti. Hallituksen politiikka kylvää eriarvoisuutta, eripuraisuutta ja epävarmuutta yhteiskuntaan ennenkuulumattomalla tavalla. Myös esitettyjen toimien vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen ovat vähintäänkin kyseenalaisia.

Hallituksen työkalut talouden tasapainottamiseen ovat kovia. Jo aiemmin on kuultu leikkauksista etuuksiin. Nyt mennään röyhkeästi pienituloisten palkansaajien lompakolle. Hallituksen herrojen pullistelu, jolla peitetään omaa kyvyttömyyttä sopimiseen, kohdistuu nyt ennen kaikkea pienipalkkaisiin naisiin. Heidät laitetaan maksamaan kovaa hintaa talouden sakkaamisesta.
Leikkaukset osoittavat, että hallituksen ymmärrys tämän päivän työelämästä on ohutta. Ihmisten pakottaminen töihin sairaana lisää sairauspoissaoloja, ei vähennä niitä. Nyt töihin on pakko raahautua tartuttamaan muita, koska toimeentulosta ei ole varaa tinkiä.

Monenlaiset lisät, joita nyt leikataan, ovat muodostaneet merkittävän osan pienipalkkaisten toimeentulosta. Nyt luodaan maahan hyvin laajaa joukkoa ihmisiä, jotka eivät tule enää palkallaan toimeen. Tuloerot kasvavat ja kansaa jaetaan voimakkaasti kahtia.

Maa nousee vain yhteistyöllä ja sopimisella, ei pakottamisella ja sanelulla. Valittu polku tulee olemaan kivinen. Se muuttaa suomalaista yhteiskuntaa merkittävästi ja pysyvästi.
Nyt kun kaikki osapuolet ovat osoittaneet olevansa tosissaan, olisiko edellytyksiä kokeilla sopimista vielä kerran?

Katja Taimela
kansanedustaja, sd.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivätNew
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20