Mielipide

Synodaalikokous on hiippakunnan kaikkin pappien kokous. Sellainen pidettiin viime viikolla Naantalissa. Kokous järjestetään joka kuudes vuosi. Näin on tehty keski-ajalta asti. Tämänkertainen kokous oli mahdollisesti viimeinen laatuaan.
Kokouksessa puhui muun muassa presidentti Tarja Halonen. Halosen puheesta jäi mieleen lausahdus: kristinusko on jotain niin hienoa, etteivät edes papit pysty sitä pilaamaan. Kommentti aiheutti tietysti sopivaa repeilyä yleisössä, joka koostui 400 papista.
Jäin miettimään kommenttia. Siihen sisältyy suuri viisaus. Monina aikoina kirkot ja niiden papit ovat toimineet tyhmästi ja taitamattomasti. On tehty enemmän pahaa kuin hyvää. Niin saattaa olla toisinaan nykyisinkin. Oma oikeassaoleminen ajaa lähimmäisen hädän ja tarpeen ohi.
Onneksi kristinuskon sanoma ikuisesta ilosta ja lopullisesta oikeudenmukaisuudesta kestää silti.
Johannes Alaranta
Perniön pappi

Sydämeltään sivistynyt yhteiskunta huolehtii heikommistaan; lapsista, vammaisista, sairaista ja vanhuksista. Pääministeri Sipilän perusporvarihallitus on päätöksillään rakentamassa sellaista yhteiskuntaa, jossa tämä periaate alkaa jäädä huolestuttavasti unohduksiin.
Hallituksen epäinhimillisiä suunnitelmia heikentää vanhusten hoivaa on vaikea hyväksyä. Valtion talousarviossa vähennetään vanhustenhoidon kustannuksia yli 50 miljoonalla eurolla samaan aikaan kun ikäihmisten määrä ja palveluntarve koko ajan kasvavat. Viime vaalikaudella säädettyyn vanhuspalvelulakiin tehdään heikennyksiä ja vanhuspalveluiden ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen alarajaa aiotaan alentaa nykyisestä 0,5:stä 0,4:ään.
Jo tällä hetkellä työskennellään vanhustenhoidossa voimien äärirajoilla. Tämänhetkinen mitoitus hädin tuskin riittää perushoitoon eli auttamiseen ruokailussa, peseytymisessä, wc-käynneissä ja pukeutumisessa sekä terveydentilan seurantaan ja hoidon tarpeen arviointiin. Ulkoilusta ja viriketoiminnasta sekä toimintakyvyn tukemisestakin pitäisi pystyä huolehtimaan. Lähi- ja perushoitajista jopa 93 prosenttia on huolissaan hoidon laadusta.
Pohjoismaisen Nordcare-tutkimuksen mukaan meillä on vähemmän henkilökuntaa hoidettavien määrään nähden kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa hoitajalla on päivävuoron aikana autettavanaan keskimäärin kaksitoista vanhusta kun Tanskassa ja Norjassa hoidettavia on vain kahdeksan, Ruotsissa kymmenen. Tilanne oli samankaltainen myös kymmenen vuotta sitten kun aiempi vertailu tehtiin. Nyt Sipilän hallitus aikoo entisestään heikentää vanhusten tilannetta. Hoidettavia olisi jatkossa siis vielä paljon enemmän hoitajaa kohden.
Jopa Valviran eli vanhuspalveluiden ylimmän valvojan mukaan oikeus hyvään hoitoon ei enää toteudu, jos nykyistä vähimmäismitoitusta alennetaan. Samalla vaaratilanteiden riski kasvaa, jopa kovakourainen kohtelu voi lisääntyä eikä aikaa enää ole ulkoilun tai viriketoiminnan järjestämiseen. Pääseekö enää edes päiväsaliin tv:n ääreen, jos oma toimintakyky ei siihen riitä? Ikääntymisen myötä hidastunut vanhus ja kiireessään hoppuileva hoitaja on ikävä tilanne molemmille. Toivottavasti hallitus kuuntelee edes Valviraa eikä tee vanhusten hoivasta epäinhimillistä ja ajattelee myös työntekijöiden jaksamista. Yhdenkään vanhuksen ei pidä joutua oman sänkynsä vangiksi ja aliravituksi. Jokainen heistä on ansainnut arvokkaan vanhuuden ja hyvän hoivan.

Eeva-Johanna Eloranta
kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, sd

Sosiaali- ja terveydenhuolto aiheuttaa noin puolet Salon vuosimenoista. Palvelujen tuotanto siirtyy vuoden 2019 alusta kunnilta valtion hoitamille maakunnallisille organisaatioille ja kuntien vuosibudjetit pienenevät tuntuvasti.
Kuntien vastuulle jäävälle sosiaali- ja terveydenhuollolle osoitetaan kuitenkin merkittäviä tehtäviä ja palvelujen kokonaisuutta hoidetaan kuntien ja maakuntien yhteistyönä.
Keskusteluissa tuntuu jäävän vähälle huomiolle se, että niin Salolla kuin muillakin kunnilla tulee olemaan aktiivinen rooli asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Ilman näitä kuntien toimenpiteitä ja joustavaa yhteistyötä uusien maakunnallisten organisaatioiden kanssa ei päästä kustannusten hillitsemiseen.
Maakuntien piikki ei tule automaattisesti olemaan auki uusille vanhainkodeille tai millekään sosiaali- ja terveyspalvelulle, vaikka nykymuotoinen palvelutarve lisääntyisikin.
Hallituksen tavoite on hillitä julkisten sosiaali- ja terveysmenojen kasvuvauhtia. Vain siten pystytään säilyttämään palvelut nykytasoisena.
Ennalta ehkäisevien toimenpiteiden tärkeydestä on puhuttu iät ja ajat. Saattaa olla, että niiden jääminen merkitykseensä nähden liian vähälle huomiolle kunnallisissa toimissa on johtunut huomion keskittymisestä oman, valtaosin lakisääteisen palvelutuotannon järjestämiseen. Ennalta ehkäisevistä toimista on voitu nipistää, viimesijaisille ja usein kalliiksi tuleville palveluille on pakko myöntää tarvittava rahoitus.
Ennakoivista ja samalla säästöjä tuovista toimista on Salossa hyviä esimerkkejä vanhusten kotona asumisen osuuden lisäämisestä ja lapsiperheiden auttamisesta. Kummassakin tapauksessa on vaadittu laajaa yhteistyötä niin kunnan sisällä kuin järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa.
Vanhusten on koettava kotona asuminen hyväksi vaihtoehdoksi, mikä vaatii kotihoitopalveluja, kuntoutusta, kuljetuspalveluja, sosiaalisia verkostoja, turvallisuutta, liikuntaa ja paljon muuta.
Entistä pidempään kotona asumisen seurauksena puolestaan on, että hoitoyksikköihin siirrytään aiempaa huonokuntoisempina, mikä edellyttää henkilökunnan lisäystarvetta. Vaikeuksiin joutuneiden lapsiperheiden arjessa auttaminen ja elämänhallinnan opastaminen on vaatinut niin ikään lisää henkilövoimavaroja ja yhteistyötä yli perinteisten toimialarajojen.
Ennakoivien toimenpiteiden tason nostamiseen tarvitaan useammille vuosille ajoittuvia toiminnan ja talouden suunnitelmia. Niiden rahoitus on suhteutettava arvioituun, joskin viiveellä näkyvään hyötyyn.
Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii suunnittelijoiltaan hyvää kokonaisnäkemystä ja mahdollisuuksia toimialarajat ylittävään asioiden käsittelyyn.
On perusteita sille, että päätöksenteko siirtyy kaavaillun mukaisesti nykyiseltä lautakuntatasolta suoraan kaupunginhallitukselle.

Heikki Liede
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Sosiaali- ja terveyslautakunnan 2. vpj

 

Luin mielenkiinnolla Pajenin kolumnin 18.8 lehdessä ja olen kyseisestä asiakaspalvelutapahtumasta enemmän kuin samaa mieltä Pajenin kanssa.
Haluaisin kuitenkin tuoda toisenkin näkökulman keskusteluun sekä Alkon asiakaspalvelun että monopolin suhteen. Meillä Perniön Alkossa saa poikkeuksetta erinomaista palvelua, joka on erittäin asiantuntevaa ja huomaavaista. Erityisesti viinitietous on korkealuokkaista ja osaavaa myös viinien ja ruokalajien yhteensovittamisessa.

Omakohtaisesti olen kokenut myös miten löytyy tietoa silloinkin kun asiakas muistaa hämärästi lukeneensa Hesarin viiniarvostelun parisen viikkoa sitten ja kysyy, että mikähän se viini olikaan kyseessä ja onko sitä ? Viiniarvostelu löytyy hetkessä, jos juuri sitä merkkiä ei ole varastossa saa tiedon mistä lähellä sijaitsevasta Alkosta sitä löytyy tai voidaan tilata ja parissa päivässä tilaus on täällä.

Alkon tietysti tulisi pitää hyvä huoli asiakaspalvelun tasosta kaikissa myymälöissä erityisesti jos se haluaa puolustaa monopoliasemaansa.
Monopolin kannattaja en ole mutta parisenkymmentä vuotta viinimaassa asuneena olen nähnyt myös kolikon toisen puolen. On helppoa ostaa viininsä mukaan marketista muiden ostosten yhteydessä jos tyytyy sekalaiseen perusvalikoimaan, joka on useinkin valittu hintakärki edellä ja perustuu erilaisiin tarjouskampanjoihin – laadusta ja valikoimasta tinkimällä hintoja halpuuttamalla.

No tämä toimii suurissa kaupungeissa, joissa viinien erikoismyymälät täydentävät laadun ja osaamisen osalta.
Näin perniöläisittäin luulen, että viinien mahdollinen tulo maitokauppaan sulkee muutamankin Alkon ja lähin erikoismyymälä siirtynee Turkuun ja Helsinkiin ja me hiekkateiden varsien asukkaat olemme taas yhtä palvelua vailla.

Mertsi Lindfors
matkailuasiantuntija

Postin ja kotiin kannetun sanomalehden tulee olla kaikkien suomalaisten saatavilla asuinpaikasta riippumatta.
Hallitus on lähtenyt uudistamaan postilakia asteittain. Sen myötä laista ollaan poistamassa vaatimukset postitoiminnan säännöllisyydestä ja laadusta, riittävistä resursseista sekä pitkäjänteisestä postitoiminnan järjestämisestä. Toimiala avataan kermankuorinnalle samalla, kun palvelutasoa ajetaan alas.

Posti on ollut jo jonkin aikaa otsikoissa. Kuva, jota Postin viimeaikainen julkisuus maalaa, ei ole yhtiölle kunniaksi. Olemme jo saaneet tottua uutisiin Postin toistuvista yt-kierroksista ja massairtisanomisista. Myös Postin henkilöstön kuormitus on ajettu tappiin. Kuormaa lisää se, että Postin henkilöstöpolitiikka on kaikkea muuta kuin avointa ja reilua. Kesän aikana on kuultu postin jakeluhäiriöistä monilla seuduilla.
Posti on valinnut tavaksi reagoida muuttuneeseen markkinatilanteeseen, eli lähinnä kirjepostin vähenemiseen, perustoimintojen heikennykset, irtisanomiset ja satsaamisen epäolennaisiin toimintoihin. Viikoittaisia jakelupäiviä ollaan karsimassa kolmeen ja kerrostalojen luukkujakelusta ollaan luopumassa. Kansan turhautuminen purkautuu postinjakajiin.

Samaan aikaan Posti suunnittelee panostuksia ruohonleikkauspalveluun ja kukkien kasteluun. Näillä aloilla se tulee suurena toimijana vääristämään kilpailua ja viemään leivän paikallisten kotipalveluyrittäjien suusta, kuten on jo nähty mm. aterioiden kuljetuspalveluiden kilpailutuksissa eri puolella maata. Näyttää siltä, että Postista ollaan tekemässä vähän tahallaankin kansallinen naurunaihe ja murheenkryyni. Sitä kautta sitä on helpompaa vaatia yksityistettäväksi ja alistettavaksi markkinoille.
Olennaista Postilain uudistuksen seuraavissa ratkaisevissa vaiheissa on se, että yhdenvertaiset, saavutettavat ja kohtuuhintaiset postipalvelut voidaan turvata koko maassa. Ratkaisuja tähän on haettava hyvässä ja avoimessa keskustelussa, jossa huomioidaan toimialan eri toimijat ja johon otetaan mukaan avoimesti myös oppositiopuolueet.

Katja Taimela
kansanedustaja (sd.)
liikenne- ja
viestintävaliokunnan jäsen

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Harvinainen isotoukohärkä Lintilässä
  • Kuvaus: Lindilässä käenrieskojen keskellä kulki suuri koppakuoriainen viime viikolla. Syken dosentti Samuli Korpinen tunnisti lajin harvinaiseksi isotoukohäräksi, jonka luultiin jo hävinneen. Viime vuosina lajia kuitenkin on tavattu Hämeessä ja läntisellä Uudellamaallakin. Isotoukohärkää ei tule kuitenkaan ottaa käteen, sillä se ruiskuttaa uhattuna ärsyttävää myrkkyä. –Lindilän luontopäiväkirjaan saatiin mukava lisä, iloitsee kuvan lähettänyt Sakari Korpinen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20