Mielipide

Suomi on jatkuvasti entistä suuremmissa vaikeuksissa. Työttömiä on kaiken maailman kurssilaiset mukaan luettuna puoli miljoonaa.
Samaan aikaan rajoilta vuotaa laittomasti Euroopassa liikkuvia kymmeniä tuhansia ihmisiä vuodessa. Palveluista ja etuuksista joudutaan tinkimään ja toisaalta yhdelle ihmisryhmälle antamaan koko ajan enemmän.
Työn kuluja Suomessa ollaan laskemassa. Se on sisäinen devalvaatio, jolla haetaan myös hintatason madallusta. Toimenpide on kipeä, mutta maailmalta siitä on hyviä tuloksia pitkällä aikavälillä, esimerkiksi Irlannista. Se, miksi sisäiseen devalvaation joudutaan, johtuu pitkälti siitä, että Suomi on euromaa. Suomi ei voi devalvoida valuuttaansa. Eurojäsenyydestä voitte kiittää tiettyjä puolueita, joita ei tarvinne erikseen mainita.
Valitettavasti sisäinen devalvaatio täytyy hoitaa sanelemalla. Tästä voi kiittää esimerkiksi AKT:n kaltaista änkyräjärjestöä, joka uhkaa sulkea viennin heti, jos kokevat asemansa uhatuksi. Vastuutonta, sanoisin.
Oli miten oli, tavoitteena on työpaikkojen luominen. Absoluuttisen työpaikkamäärän kasvattaminen lienee mahdollista, mutta suhteellista työttömyyttä on vaikea kitkeä, kun maahan saapuu kymmeniä tuhansia erittäin huonosti työllistyviä henkilöitä, jotka suurella todennäköisyydellä jäävät yhteiskunnan eläteiksi.
Esimerkiksi Irakista ja Somaliasta tulleiden työllisyysaste on tällä hetkellä 23 prosenttia. Tässä ovat mukana myös he, jotka ovat olleet Suomessa jopa 20 vuotta.
Pelkkä suomalaisten tai ulkomaalaisten työllistyminen ei ole ongelma. Ympäri Eurooppaa leviää myös turvallisuusuhka, jota naivisti on vähätelty.
Pariisin hirmuteot olivat pitkälti turvapaikanhakijoiden tekosia kuin myös Kölnin organisoidut seksuaalirikokset. Suomessa ollaan kuitenkin eniten huolissaan katupartioista, joissa joillain saattaa olla tuomio rikoksesta. Jo on aikoihin eletty. Yhdenkään ”partion” en ole kuullut syyllistyneen rikokseen, mutta sitä useamman turvapaikanhakijan olen.
Suomessa tarvitaan isänmaallista asennetta, jotta kurssi kääntyy. Valittaa saa ja pitääkin, jos kohtelu tuntuu liian epäoikeudenmukaiselta, mutta jos ei tee muuta kuin valita, pitää katsoa peiliin. On silkka fakta, että jokainen tässä maassa joutuu jostain luopumaan, on se sitten lomapäivä tai muu etuus. Kuitenkin uskallan väittää, että asumme hyvässä maassa jatkossakin niin, että hyvinvointi on mahdollista ja palvelut pelaavat.
Se ristiriita, että otamme omiltamme ja annamme toisille, jotka eivät sopeudu edes länsimaiseen kulttuuriin, syö minua joka päivä. Siltä omatuntoni ei jätä rauhaan, vaikken minä asiasta päätäkään. Uskon, että suomalainen on valmis talkoisiin, mutta tuntee suurta epäoikeudenmukaisuutta juuri tästä.
Nykyisen kaltaisen turvapaikanhakutulvan mahdollistamisen motiiveja voi olla vain yksi. Se on halpatyövoima. En keksi mitään muuta syytä. Suomessa ei sellaisia markkinoita tarvita, ja jos työvoimasta puhutaan, niin tulijat ovat juuri niistä maista ja kulttuureista, joissa ei valtavia työhaluja näytä olevan.
Jos nykyinen kehitys jatkuu, lakkaa Suomi olemasta. Rohkaisen kaikkia kantamaan osansa ja sanomaan ajatuksensa maan tilanteesta. Painetta pitää saada.
Vaikka hallituksen toimenpidelistat ovat hyviä, ne ovat siirtolaistulvan osalta täysin riittämättömiä. Keväällä alkaa taas siirtolaisbuumi, joten siihen mennessä on saatava konkretiaa.
Heikki Tamminen
kaupunginvaltuutettu (ps.)

Salossa terveyskeskuksen avohoidon lääkärissäkäynti, sisältäen keskimääräiset tutkimuskustannukset, on yhdeltä käyntikerralta tosiasiallisesti 183 euroa. Sitä on katettu asiakasmaksulla, mikä useamman käyntikerran asiakkaille on käyntimaksuna 20.90 euroa. Terveyskeskuksen asiakas on myös voinut valita vuosimaksun 32.10 euroa jolloin terveysaseman päiväajan lääkärinvastaanotolla voi asioida rajattomasti ilman erillisiä käyntimaksuja iltoja ja viikonloppuja lukuunottamatta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta teki kokouksessaan 16.12.2015 äänestyspäätöksiä, joiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan indeksikorotuksen verran muutamia prosentteja. Asiakasmaksuasetuksessa säädetään palvelujen enimmäismaksut, ja Salon kaupungilla kuten muillakin kunnilla olisi mahdollisuus korottaa tasasuuruisia maksuja ensi vuoden alusta 27,5 %. Salon terveyskeskuksen vuosimaksu olisi ehdotuksen mukaan vuoden alusta ollut 41.70 euroa. Tasokorotuksiin ei ole vuosittaisia mahdollisuksia.

Valtio on pienentämässä sosiaali- ja terveydenhuollon maksuosuuttaan kunnille siten, että Salo saa ensi vuonna 150 000 eroa vähemmän valtionosuutta. Sitä ei indeksikorotuksella kurota umpeen. Jos päätös oltaisiin tehty asetuksen mahdollistamissa puitteissa, asiakasmaksujen tuotoilla oltaisiin voitu kerätä 400 000 euroa.

Kunnat voivat itse päättää asiakasmaksuistaan enimmäismäärien puitteissa. Menettelyllä on luotu järjestelmä, jossa eri kuntien asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa. Eriarvoisuutta lisää vielä se, että asiakasmaksuasetuksen soveltaminen ei ole yhtenäistä.
Nykyinen tilanne on oletettavasti välivaihe siirryttäessä suurempiin sosiaali- ja terveyspalvelujen alueellisiin tuottajayksiköihin. Toivottavasti siinä vaiheessa määritellään yhtäläiset maksut ja niiden perusteet koko Suomessa. Jo nyt olisi ollut tarpeen, että kunnat keräisivät yhtäläisiä asiakasmaksuja.
Terveyskeskuskäynnit jakautuvat kuntalaisten kesken tilastojen mukaan verraten tasaisesti. Pitäytymistä indeksikorotuksiin on perusteltu lähinnä ääriesimerkein, ei sillä mikä olisi kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista.

Vähälle huomiolle on jäänyt myös se, ettei asiakkaan taloudellinen asema lain mukaan saa olla este palvelujen saamiselle ja että maksut voidaan myös jättää perimättä tai alentaa niitä. Asiakkaalla on mahdollisuus myös toimeentulotukeen.

Terveyskeskusmaksujen ja muiden sote- maksujen korottaminen toisi varoja, joilla voitaisiin rahoittaa salolaisten sosiaali- ja terveyspalveluja. Niiden rahoitus on viime vuodet ollut ongelma, josta on selvitty taseeseen aiemmin kertyneillä varoilla. Nyt se mahdollisuus on loppunut ja toiminnot on sopeutettava sosiaali- ja terveystoimen budjetin puitteisiin, mikä on rakennettu oletukseen asiamaksujen korottamisesta. Talousvaikeuksissa olevan Salon olisi olettanut olevan korotusten kannalla.
On ymmärrettävissä, että vähätuloiselle kymppikin merkitsee paljon ja asiakasmaksujen korotuksilla voi olla vaikutuksia. Korotusten jättämisellä kuitenkin heikennetään mahdollisuutta sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tuottamiselle jo ennestään tukalassa tilanteessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan enemmistö päätti jättää mahdollisuuden käyttämättä.

Heikki Liede
kaupunginvaltuutettu (kok)
sosiaali- ja terveyslautakunnan 2 vpj

Metsästäjät ovat hakeneet kolmea kannanhoidollista kaatolupaa Salo-Raasepori alueella elävään susilaumaan.
Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji. Sudet ovat aina kuuluneet Suomen luontoon. Meidän pitäisi pyrkiä turvaamaan susien tulevaisuus koko Suomessa. Susilla tulisi olla samanlainen oikeus elää maassamme kuin millä tahansa alkuperäisluontoon kuuluvalla lajilla.
Suden ravintotila on erinomainen; sen ravinto koostuu pääasiassa kauriista. Susi ei tule hakemaan lasta koulun pihalta eikä ihminen kuulu suden ravintokohteisiin. Esim. hirvikolarit, mehiläiset ja ampiaiset aiheuttavat ihmiselle todellisen kuolemanriskin, sudet eivät.
Hirviä ja kauriita on teillä liikkujien ja metsänomistajien mukaan liikaa. Susi vähentää luontaisesti hirvi- ja kauriskantaa. Metsästyskoiravahingoista puhuttaessa kannattaa muistaa, että maastossa koirille tapahtuu huomattavan paljon myös muita vahinkoja. Koiria kuolee vuosittain metsästysonnettomuuksissa, hukkumalla ja jäämällä ajon yhteydessä auton alle. Näin ollen susi ei ole metsästyskoiran ainoa uhka.
Suomessa ei ole niin paljon laajoja erämaita, että sudet voitaisiin rajata elämään kaukana ihmisasutuksesta. Tiheämmin asutuilla seuduilla kohtaamisilta ei voida kokonaan välttyä ja olisi syytä muistaa, ettei jonkun pihan tai tien poikki oikaiseminen tee sudesta häirikköä. Suden kanssa voi oppia elämään ja se edellyttää molemminpuolista sopeutumista. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman suuren monimuotoisuuden säilyttäminen kaikissa metsissämme.
Nykyinen kannanhoidollinen metsästys ei ole näyttänyt onnistuvan suunnitellusti. Metsästäjät ampuvat enimmäkseen aikuisia susia nuorien susien sijasta. On vaikea erottaa kesällä syntyneitä pentuja aikuisista. Pentu voi painaa talvella yhtä paljon kuin aikuinen. Jos jahdissa tapetaan aikuisia, perhettä koossa pitäviä alfayksilöitä, seuraa ongelmia. Susia tulisi näkymään entistä enemmän pihoilla ja laiduneläinvahingot lisääntyisivät.
Metsästys on tarkoitus kohdistaa elinvoimaisiin laumoihin. Salo-Raaseporin alueella elävä lauma ei ole vielä edes vakiintunut. Lauma on vakiintunut silloin, kun siihen syntyy säännöllisesti pentuja. Salo-Raaseporin alueella elävän lauman koosta ei ole vielä tarkkaa selvyyttä lumettoman maan takia. Seudulla ei myöskään elä montaa laumaa lähekkäin. Lauman koko pienenee luontaisesti kevättalvella, kun osa pennuista lähtee etsimään omaa reviiriä itselleen.
Jenni Merilä

Salolaisten kokopäivätyötä tekevien ihmisten keskipalkka on noin 3 500 euroa kuukaudessa. Siitä maksetaan veroja ja sosiaalimaksuja noin 10 848 euroa vuodessa.
Maahanmuuttovirasto (Migri) väittää, että yhden turvapaikanhakijan VOK-päivä maksaa 40 euroa, joten siitä aiheutuu 14 600 euron vuosikulu.
Yhden veronmaksajan veroilla ei kustanneta edes yhden vokkilaisen elämistä vaan tarvitaan kolme salolaista elättämään kaksi turvapaikanhakijaa. Salolaisten palkoista ei jää mitään suomalaisten palveluihin.
Tänä vuonna maahamme on tullut yli 30 000 hakijaa. Jos hakijoiden määrä on 40 000, heidän elatukseensa menee 54 000 suomalaisen kaikki verot ja maksut.
Todellisuudessa maksajia tarvitaan paljon enemmän, koska Migrin 40 euroa ei sisällä kaikkia turvapaikan hakijoista aiheutuvia menoja. Ministerimme eivät ole lainkaan huolestuneet ensi ja seuraavien vuosien tilanteesta, vaan antavat kansalaisille kuvan, että maahanmuutto loppuu tämän vuoden viimeisenä päivänä.
Näin ei ole.
Jos ensi vuonna tulee 40 000 uutta hakijaa, eikä tänä vuonna tulleista päästä eroon, yli 100 000 suomalaista käyttää kaikki verorahansa pääasiassa nuorten miesten elannon maksamiseen. Toisin sanoen kahden Salon kaupungin kaikki asukkaat tekisivät töitä irakilaisten, somalien ja afgaanien hyvinvoinnin eteen.
Kun turvapaikanhakijoita ryhdytään asuttamaan Suomeen, nousevat menot pilviin: asuminen, toimeentulotuki, kotouttaminen, koulutus, terveydenhoito, päivähoito ja niin edelleen ja niin edelleen, ovat palveluja, jotka suomalaiset veronmaksajat maksavat.
Kun yksi vuosikerta turvapaikanhakijoita on saanut oleskeluvan ja toinen odottelee hakijoina, Vantaan kokoisen kaupungin (yli 200 000 ihmistä) työikäisen väestön kaikki verot ja maksut, mukaan lukien Vantaan kaupungin verot, menevät näiden kahden vuosikerran ylläpitoon.
Suomeen on vuodesta 1990 alkaen lapannut kaikenlaista väkeä Moskovan junista, Helsinki-Vantaan lentoasemalta, Tukholman ja Tallinnan laivoista ja Haaparannan sillan yli.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rapautuu päivä päivältä. Näin ei tarvitsisi tapahtua. Meillä on hallituksessa kaksi miestä, ministeriä, jotka voisivat estää massiivisen haittamaahanmuuton yhdellä puhelinsoitolla.
Minusta vaikuttaa siltä, että kaikkien muiden kuin oman maan kansalaisten edut ovat heitä lähempänä.
Mikseivät he soita?

Tapio Äyräväinen
kaupunginvaltuutettu (ps)

Salon kaupunginvaltuusto päättää ensi vuoden talousarviostaan 10. päivänä joulukuuta. Talousarviolla haetaan kaupungin taloustilanteen vakauttamista, joskin kiusausta äänten kalasteluun saattaa esiintyä. Eiköhän ainakin muutamia hylättäväksi tiedettäviä talousarvion lisäysesityksiä tulla tekemään tai ehdottamaan puolueiden ideologisia reunaehtoja.
Ensimmäisen kerran kuntaliitoksen jälkeen olemme tilanteessa, jossa taseemme varat ovat huvenneet. Työttömyydestä ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot ovat lisääntymässä samalla kun hyvätuloisten veronmaksajien osuus on vähentynyt. Verotulojen satunnainesti hieman suurempi kertymä ei muuta kaupungin talouden näkymää.
Tarvitaan uusia yrittäjiä, jo olevien yritysten jatkamista ja kasvua ja uusia veronmaksajia. Salo on pidettävä houkuttelevana asuin- ja työnteon paikkana. Samalla on kuitenkin jatkettava kaupungin talouden sopeuttamista. Ensisijaisina keinoina ovat tuottavuuden parantaminen, uusien toimintatapojen soveltaminen ja palvelujen priorisointi. Myös henkilöstömenoissa on saatava säästöjä.
Salon kuntaliitoksen yhteydessä sovittiin kaupungin työntekijöiden palkkatasojen yhdenmukaistamisesta. Ratkaisun myötä kaupungin työntekijät saavat keskiarvoisesti korkeampaa palkkaa kuin vastaavissa tehtävissä olevat esimerkiksi Turun kaupungin työntekijät. Salon kaupungin palkkataso ammattiryhmittäin on myös monissa tapauksissa korkeampi kuin vastaavilla yksityisillä toimialoilla.
Kaupungin työntekijöiden palkat perustuvat silloisissa olosuhteissa tehtyihin sopimuksiin, eikä palkkojen alentaminen tule kysymykseen. Kateuteen ei ole syytä. Pidemmän päälle on kuitenkin kestämätöntä, että oletettavasti pitkään talousvaikeuksista kärsivä Salo maksaa merkittävästi suurempia palkkoja kuin naapurikaupungit ja yksityiset toimialat.
Kustannusten alentamiseen ja toimintojen tehostamiseen voidaan pyrkiä myös ulkoistamisen keinoin. Sen hyötyjä ja haittojakaan ei tule arvioida ideologisista lähtökohdista. Ulkoistamiseen liittyviä näkökohtia on hyvä ryhtyä selvittämään eri toimialoilla ja tarkastella ulkoistamisesta muualla saatuja kokemuksia. Ulkopuolinen asiantuntija-apu saattaisi olla tarpeen neutraaliin ehdotukseen pääsemiseksi.

Heikki Liede
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Salo

 

 

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivätNew
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20