Mielipide

Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri käynnisti toukokuussa 2016 vuoden loppuun saakka kestävän Susiaita-hankkeen. Salo-Raaseporin alueelle on rakennettu kuluneena vuonna 12 petoaitaa ja muualle Varsinais-Suomeen 3 petoaitaa. Hanke lähti hyvin liikkeelle paikallisten asukkaiden ja luonnonsuojelijoiden yhteisestä näkemyksestä, että susialueelle tarvitaan neuvontaa ja yhteisiä toimintatapoja.
Aidat ovat tarjonneet tehokkaan keinon laiduntavien lampaiden ja muun karjan suojaamiseksi susilta ja muilta pedoilta. Lammasvahinkoja ei ole sattunut seudun laitumille, joihin suoja-aita on pystytetty.
Sähköistetty petoaita eroaa tavallisesta paimenpoikajärjestelmästä vahvemman sähkövirtansa ja suuremman lankamääränsä ansiosta. Aita pitää rakentaa maaston muotoja myötäileväksi. Kesälaidunnuksen jälkeen, kun aita ei ole enää sähköistetty, on syytä muistaa aidan näkyvyys. Aidan ylälaitaan on laitettava näkyviä merkkejä, joista on hyötyä myös laidunnuskautena.
Suurin osa tapaamistani metsästäjistä suhtautuu negatiivisesti susiin ja levittävät tarinoita susien aiheuttamista vahingoista.
Petoaita on kuitenkin osoittanut toimivuutensa erittäin hyvin, joka näyttää harmittavan osaa metsästäjistä. Heidän mielestään ainoa tapa ehkäistä vahinkoja on susien tappaminen. Metsästäjien tulisi kertoa tutkittua tietoa susien käyttäytymisestä – toisin on tapahtunut.
Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji. Salo-Raasepori alueella on runsaasti susille sopivaa riistaa. Valkohäntäpeurakanta on erittäin runsas. Tästä riistakannasta riittää ruokaa metsästäjille ja myös susille.

Jenni Merilä

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen aikeet muuttaa saariston yhteysalusliikenne maksulliseksi tuli shokkina saariston asukkaille. Hankkeen taustalla on liikenneministeri Anne Bernerin härkäpäisesti ajama ideologinen ajatus siitä, että julkinen liikenne korvataan markkinaehtoisella liikenteellä. Tätä ajatusta runnotaan eteenpäin laput silmillä huomioimatta sitä, minkälaisia vaikutuksia muutoksilla on ihmisten arkeen.

Uudistuksessa ajetaan harhaan jo siinä, että ministeriö rinnastaa yhteysalukset joukkoliikenteeseen, vaikka käytännössä ne pitäisi rinnastaa tieverkkoon. Moneen paikkaan omalla veneellä kulkeminen ei onnistu syys- tai talvikaudella. Yhteysalukset ovat saariston elämänlanka, ilman niitä yritykset, maatalous ja asutus kuihtuvat pois.
Keväällä alkavaksi kaavaillun liikenne- ja viestintäministeriön maksukokeilun arvioidut vaikutukset ihmisten arkeen ovat tyrmistyttävää luettavaa: lasten kuljettaminen päivähoitoon maksaisi 180 euroa päivässä, vesijumpassa käyminen kerran viikossa kallistuisi vuositasolla 3300 euroa, maan hinta laskisi ja saaristo autioituisi, maitotilan yrittäjän kulut lisääntyisivät 50 000 eurolla vuodessa ja matkailuyrittäjien tilanne menisi totaalisen sekaisin.

Saaristolain mukaan valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakinaisella väestöllä on käytettävissään asumisen, toimeentulon ja välttämättömän asioinnin kannalta tarpeelliset liikenne- ja kuljetuspalvelut, sekä siitä, että nämä palvelut ovat mahdollisimman joustavat ja ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulliset. Pieni kuljetusmaksu saattaisi vielä olla kestettävissä, mutta kokonaisuudessaan yhteysalusliikennettä on mahdotonta saada viiden sadan ihmisen maksuilla millään kannattavaksi.
Lausuntokierros ministeriön esityksestä päättyy joulukuun puolessa välissä. Hallituksen on sen epäilemättä tyrmäävän palautteen myötä pohdittava esitystä radikaalisti uusiksi. Muuten esitys tullaan lyttäämään totaalisesti eduskuntakäsittelyssä.

Katja Taimela
kansanedustaja (sd.)

Saariston yhteysalusliikennettä on esitetty maksulliseksi ensi keväästä vuoden 2018 loppuun ulottuvana kokeilukautena. Maksullisuus koskisi myös vakinaisia asukkaita sekä tavara- ja ajoneuvokuljetuksia. Esitys on lausuntokierroksella ja mm. Varsinais-Suomen liitto on ottanut alustavasti torjuvan kannan maksullisuuskokeilulle, mikä käsittäisi ennen muuta saaristomeren alueen.

Yhteysalusten lisäksi saariston kuljetukset tapahtuvat valtion ylläpitämän lossiverkon avulla, jota täydentävät yksityistielain perusteella valtionapua saavat yksityisesti ylläpidetyt lossit. Yksityisten lossien valtionosuuden merkittävästä alentamisesta tehtiin vuosi sitten päätös, mikä kuitenkin nopeasti peruttiin, sillä vaikutukset lossien toiminnalle olisivat olleet kohtalokkaita.

Saaristolain kirjauksella pyritään turvaamaan saariston vakinaisen väestön liikenne- ja kuljetuspalvelut mahdollisimman joustavasti ja ilmaiseksi, tai hinnaltaan kohtuullisesti. Maksukokeiluesityksen taustalla on aiempi hallistusohjelman kirjaus, jonka mukaan saaristoliikenteen palvelut säilytetään vähintään nykytasolla. Taustalla on myös toteamus valtion tiukasta rahatilanteesta ja siitä, että valtion tarjoamat maksuttomat palvelut estävät saariston markkinaehtoisten liikennepalvelujen kehittämisen.
Jos saaristomme halutaan pitää asuttuna on luotettava liikenne- ja kuljetuspalveluverkko ehdoton edellytys. Järjestelmän ylläpidon kustannukset ovat sitä luokkaa, ettei markkinaehtoisuuden toteutuminen perusratkaisuna ole vaihtoehto ja toimii enintään sesonkiaisena matkustajaliikennöinnin täydentäjänä.
Meillä on edellytykset kehittää saaristomeren alueesta koko Suomen oloissa ainutlaatuinen matkailualue, mikä perustuu ennen muuta kansainvälisten matkailijoiden virtaan. Muutama kesäkuukausi pärjätään suurelta osin kotimaisilla matkailijoilla, mutta sesongin ulottaminen huomattavasti pidemmälle jaksolle vaatii katseen pitämistä Aasian ja Keski-Euroopan suunnissa. Matkailuelinkeinon laajentaminen vaatii riittävän laajaa vakinaista asujamistoa palvelujen ylläpitämiseksi ja matkailuyhteistyön kehittymiseksi.
Jos saariston asukkaat ja yrittäjät kokevat liikennöinnin palvelutason tai maksut itselleen ja toiminnoilleen kohtuuttomiksi, se ei voi olla vaikuttamatta heidän ratkaisuihinsa. Etenkin kansainvälinen matkailu tarvitsee nuorta yrittäjäpolvea, joka perheineen haluaa asua saaristossa ja investoida matkailupalveluihin.

Yhteysalusmaksut alentaisivat nuorten muuttohalukkuutta saaristoon esimerkiksi koulumatkojen, terveyspalvelukäyntien ja harrastusmatkojen kustannusten myötä. Siihen ei olisi varaa, sillä uhkana ovat jo olemassa saaristolaisten käyttämän linja-auto- ja vesiliikennöinnin palvelutason alentuminen ja koulu- ja terveyspalvelujen loittoneminen. Tilanne vaatii saaristoasumisen ja -matkailun määrätietoista kehittämistä kuntien rajat ylittävänä yhteistyönä ja sellaisena koskee myös Saloa.

Heikki Liede
Varsinais-Suomen liiton
saaristotoimikunnan jäsen
Kaupunginvaltuutettu (kok)

 

Salossa vanhuspalveluita on kehitettävä niin, että jokaisella on mahdollisuus vanheta arvokkaasti ja saada tarvitsemansa hyvä hoito.
On väistämätöntä, että iän karttuessa yleensä myös muiden palveluiden tarve kasvaa. Salossa palveluketjujen tulee toimia mutkattomasti, riippumatta siitä, kuka ne tulevaisuudessa järjestää. Vaikka pyrkimyksenä on kotiin tuotavien palveluiden lisääminen, tulee tarjolla olla myös riittävä määrä palveluasumisen paikkoja.

Kotona asutaan yhä pidempään ja ympärivuorokautisessa hoidossa olevat asukkaat ovat yhä huonokuntoisempia. Tämän vuoksi on perusteltua nostaa ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoitusta sosiaali- ja terveyslautakunnan esittämällä tavalla. Esitys nostaisi mitoituksen 0,6 hoitajaan per hoidettava asiakas. Tämä mahdollistaa asiakkaiden laadukkaan hoidon ja helpottaa työn kuormittavuutta.
Terveyskeskuksen vuodeosastojen käyttöä tulee pyrkiä vähentämään lisäämällä tehostetun palveluasumisen paikkoja. Tämä pienentäisi myös sairaanhoitopiirille maksettavia siirtoviivemaksuja. Vuodeosastoista on Salossa muotoutunut paikka, jossa odotetaan pidempiaikaiseen hoitoon pääsyä. Tämä ei ole kuitenkaan vuodeosastojen hoidon tarkoitus.
Salon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta esittää talousarvioesityksessään, että Perniössä sijaitsevan terveyskeskuksen vuodeosaston toiminta muutettaisiin tehostetun palveluasumisen dementiayksiköksi. Tämä voidaan toteuttaa pienin investoinnein. Toimenpide hyödyttää myös naapurissa sijaitsevan Perniökodin asukkaita, sillä se tarjoaa mahdollisuuden yöajan tarkastuskäynteihin myös siellä.

Jotta ikäihmisten laajat palvelutarpeen arvioinnit olisivat parhaiten toteutettavissa, suunnitellaan nyt TYKS Salon sairaalaan vapautuneisiin tiloihin kaupungin omaa geriatrista arviointiyksikköä. Osastolla olisi vuodepaikkoja muutaman päivän arviointijaksoja varten sekä päiväsairaalapaikkoja vielä kotona asuville vanhuksille. Laaja-alaisella arvioinnilla voisimme välttää vanhuksen ajautumisen raskaampien palveluiden piiriin. Arviointiyksikkö on selkeä parannus palveluvalikossa.
Lisäksi Kukonkallion vanhainkodissa kokeillaan kevyempää palveluasumista, jossa hoitohenkilökunnan läsnäolo ajoittuu päiväaikoihin. Tämän kokeilun tuloksia odotamme mielenkiinnolla.

SDP:n ryhmä sosiaali- ja terveyslautakunnassa

Saku Nikkanen pj.
Juha Mäkilä, jäsen
Anita Sjöholm-Nikkanen, jäsen

Synodaalikokous on hiippakunnan kaikkin pappien kokous. Sellainen pidettiin viime viikolla Naantalissa. Kokous järjestetään joka kuudes vuosi. Näin on tehty keski-ajalta asti. Tämänkertainen kokous oli mahdollisesti viimeinen laatuaan.
Kokouksessa puhui muun muassa presidentti Tarja Halonen. Halosen puheesta jäi mieleen lausahdus: kristinusko on jotain niin hienoa, etteivät edes papit pysty sitä pilaamaan. Kommentti aiheutti tietysti sopivaa repeilyä yleisössä, joka koostui 400 papista.
Jäin miettimään kommenttia. Siihen sisältyy suuri viisaus. Monina aikoina kirkot ja niiden papit ovat toimineet tyhmästi ja taitamattomasti. On tehty enemmän pahaa kuin hyvää. Niin saattaa olla toisinaan nykyisinkin. Oma oikeassaoleminen ajaa lähimmäisen hädän ja tarpeen ohi.
Onneksi kristinuskon sanoma ikuisesta ilosta ja lopullisesta oikeudenmukaisuudesta kestää silti.
Johannes Alaranta
Perniön pappi

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Ei olla sokerista_1
  • Kuvaus: Paula Laine nappasi kuvan viime viikon keskiviikon kunnantalon puiston lauluillasta, jonne oli kurjasta säätä huolimatta saapunut runsaasti väkeä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20