Mielipide

Yhteisöverotulojen romahdus n. 7 vuotta sitten, viiveellä tullut verotulojen tasaus valtiolle ja työttömyyden kasvu saivat kaupungin talouden numeroiden valossa näyttämään katastrofaaliselta. Paniikkinappia painamalla ei kuntataloutta kuitenkaan saada hallitusti tasapainoon. Kuntatalous on kokonaisuus, jonka ymmärtäminen vaatii valtionosuus- ja verontasausjärjestelmien tuntemusta.

Heti kuntaliitoksen jälkeen, vuoden 2009 syksyllä päättäjät ja virkamiehet heräsivät nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen. Työpaikat ja verotulot alkoivat rakennemuutoksen myötä kadota Salosta hurjaa vauhtia. Kaupungin piti sopeuttaa menojansa väheneviin tuloihin. Ollessani tuolloin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, aloimme hyvässä yhteistyössä virkamiesjohdon ja luottamushenkilöiden kanssa virittää päätöksentekokoneistoa sellaiseksi, että vaikeita sopeuttamispäätöksiä pystytään viemään läpi mahdollisimman yksimielisesti.

Parhaiten tämä konkretisoitui vuonna 2011, jolloin tehtiin budjettia vuodelle 2012. Vuonna 2012 jouduimme tekemään myös vaikeita henkilöstöä koskevia leikkauksia. Tuolloin päätettiin mm. koko henkilöstöä koskevista lomautuksista. Päätösten johdosta kaupungin menojen kasvu taittui kesäkuussa 2012, kääntyen reippaaseen laskuun.
Viime kuntavaalien jälkeinen kaupunginhallitus päätti jopa dramaattisen prosessin jälkeen luopua lomautuksista, mutta onneksi muita säästötoimenpiteitä kuten vaikeutettua rekrytointia, sijaisten käytön rajoittamista ja säästöjen hakemista ”pienistä puroista” jatkettiin ja uusiakin pohdittiin.

Salon kaupungin taloudesta ja sen hoidosta on viime vuosina luotu erilaisia mielikuvia toisten päättäjien epäonnistumisesta ja vastaavasti toisten onnistumisista. Todellisuudessa kuntapäättäjien rooli Salon talouden muutoksissa on pieni. Kuten aiemmin kuvasin, on totta, että menojen kasvu saatiin taitettua viisi vuotta sitten. Saman vuoden tilinpäätös oli kuitenkin 40 miljoonaa euroa alijäämäinen, johtuen yhteisöverotuottojen romahduksesta ja aiempien vuosien verotulojen tasauksesta valtiolle. Miten sitten on mahdollista että neljä vuotta myöhemmin Salo ylsi vuoden 2016 tilinpäätöksessään plussalle?

Tässä muutamia lukuja, jotka nopeasti selittävät muutoksen: Kun vuonna 2011 Salo sai valtionosuutta n. 65 miljoonaa, sai se viime vuonna n.109 miljoonaa – eli 44 miljoonaa enemmän. Kun vuonna 2016 Salo sai kunnallisveroa 154 miljoonaa, sai se viime vuonna 173 miljoonaa – eli 19 miljoonaa enemmän.
Talouden muutos selittyy siis pääosin tulojen muutoksella joihin Salon päätöksillä ei ole voitu vaikuttaa paitsi kunnallisveron tuottoon siltä osin, että veroprosenttia on nostettu tällä vaalikaudella kaksi kertaa - yhteensä 1,25 %. Rahassa tämä merkitsee reilua puolta tuosta 19:sta miljoonasta. Loppu verotulojen kasvu selittyy Nokian ja myöhemmin Microsoftin maksamista ”eropaketeista” irtisanotulle henkilöstölle ja niiden tuottamista verotuloista.

Kaupungin talous vaatii toimenpiteitä myös tulevilta päättäjiltä. Uuden valtuuston on mietittävä tarkkaan, miten tuleva sote- ja maakuntauudistus otetaan Salossa vastaan. Kun tiedossa on, että sote- palveluihin tarvittavat rahat siirtyvät maakuntahallinnolle, jää nykyisistä verotuloista 12,3 prosenttia saamatta. On käytävä läpi tarkkaan kaikki kiinteistöihin ja toimintaan liittyvät kaupungille aiheutuvat menot, ja luovuttava niistä täysimääräisesti.
Vaikeaksi asian tekee rajanveto ennaltaehkäisevän toiminnan järjestämisestä ja rahoituksesta. Muutos ja siihen sopeutuminen vie varmasti aikaa ja lopullinen toiminta muotoutuu pidemmän ajan kuluessa.

Juhani Nummentalo
Kokoomus

Salon sairaala on minulle tärkeä kaupunginvaltuutettuna ja kuntalaisena, mutta myös ammatillisesti ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lähipalvelulautakunnan puheenjohtajana.

Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta ja päätöksenteko siirtyy 2019 vuoden alusta maakuntahallinnon alle, on nyt valittavien Salon valtuutettujen ja päättäjien tehtävä kaikkensa, jotta Salossa on tulevaisuudessakin laadukas ja monipuolisesti ihmisiä hoitava sairaala. Sairaalan mäellä sijaitsevien rakennusten omistus olisi järkevää siirtää yhdelle toimijalle, eli kaupungille tai sairaanhoitopiirille. Osin huonokuntoiset vuodeosastotilat pitää pikimmiten remontoida ajanmukaisiksi ja turvallisiksi potilaille ja henkilökunnalle. Lisäksi olemassa olevat remontoidut tilat, kuten leikkaussalit on saatava 100 prosenttiseen käyttöön.

Joidenkin arvioiden mukaan tilojen asianmukainen remontointi tulee maksamaan lähes 30 miljoonaa euroa. Laskun maksavat joka tapauksessa veronmaksajat, mutta kustannuksia ei pidä kohdistaa yksin salolaisille. Salon sairaalan maakunnallinen merkitys on viime aikoina korostunut, kun on päätetty keskittää ympärivuorokautinen päivystystoiminta Turkuun ja Saloon. Tämä tarkoittaa myös normaalin leikkaustoiminnan lisääntymistä. Vaikka synnytystoiminta ikävä kyllä jouduttiin luovuttamaan Turkuun, tulee Salossa jatkossakin säilyttää äitiyspuolen mahdollisimman laaja potilaiden vastaanotto ja ohjaus.

Tärkeää on siis päästä mahdollisimman nopeasti kaupungin ja sairaanhoitopiirin kesken yhteisymmärrykseen tilojen omistuksesta ja saneerauksen tarpeesta, jotta voidaan varautua suunnitteluun ja rahoituksen hankkimiseen.

Lähipalvelulautakunta käsitteli viime kokouksessaan psykiatrian tulevaisuutta Varsinais-Suomessa.
Lautakunnan jäsenet suhtautuivat erittäin kriittisesti vuodeosastohoidon keskittämiseen Turkuun vuoteen 2021 mennessä. Esimerkiksi Salosta siirtyy merkittävä määrä työpaikkoja Halikon Sairaalan lopettamisen myötä ja siirto edellyttää jälleen suurta rakennusinvestointia Turun Kupittaalle. Sairaanhoitopiirin hallituksen tähän asti tekemät päätökset merkittiin tiedoksi ja lautakunta edellyttää jatkossa avohoidon kehittämistä ja säilymistä koko maakunnan alueella.

Juhani Nummentalo
Sairaanhoitopiirin Lähipalvelulautakunnan pj
Salon kaupunginvaltuuston vpj
kokoomus

Ilolansalossa järjestettiin vanhusten hoitoa ja palveluasumista käsitellyt vaalipaneeli. Paneelissa tuotiin esille, että vanhusten laitospaikkojen riittämättömyyden takia Salo joutui viime vuonna maksamaan siirtoviivemaksuja 800 000 euroa. Uutisen mukaan yleisö kohahti tiedon kuultuaan. Siirtoviiveistä puhunut kunnallispoliitikko ei näytä olevan perillä siirtoviivemaksujen määräytymisestä ja vaikutuksista.

Siirtoviivemaksulla tarkoitetaan erikoissairaanhoidon korotettua päivätaksaa, jonka sairaanhoitopiiri laskuttaa kunnalta, mikäli potilas joutuu odottamaan jatkohoitopaikkaa sairaalan osastolla. Varsinais-Suomen sairaahoitopiiri perii 50 %:lla korotettua taksaa kolmen vuorokauden kuluttua määrittelemästään jatkohoitopaikan aikarajasta.

Salo maksoi siirtoviivemaksuina sairaanhoitopiirille vuonna 2016 noin 500 000 euroa. Summasta kolmannes on ns. sakkomaksua, yhteensä noin 190 000 euroa muun osan perustuessa  tavanomaiseen päivätaksaan. Sairaalat määrittelevät itse jatkohoitopaikkaan lähdön päivämäärät odotusarviointien perusteella. Potilaat eivät kuitenkaan aina ole tervehtyneet riittävästi, jotta siirto jatkohoitopaikkaan olisi mahdollista kyseisenä päivänä, mutta korotettu taksa alkaa kuitenkin juosta.
Siirtoviivemaksut koskevat sairaaloiden kaikkia potilaita, eivät vain vanhuksia. Tarkkoja tietoja siirtoviiveen piirin tulevien vanhusten osuudesta ei ole saatavilla.

Vanhuksia koskevien siirtoviiveiden sakkomaksut ovat joka tapauksessa vain osa 190 000 euron kokonaisuudesta. Terveyskeskuksen vuodeosaltolta jatkohoitopaikkaa odottavilta siirtoviivemaksuja ei peritä, toisin kuin kunnallispoliitikko lehden mukaan väitti.
Tärkeintä on niin potilaan kuin kunnallistalouden kannalta, että sairaalasta kotiuttaminen tai jatkohoitopaikkaan siirto tapahtuu potilaan turvallisuuden ja kuntoutumisen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Vanhusten kohdalla Salossa ollaan yhä enemmän luomassa edellytyksiä kotikuntoutukselle ja myös kaupungin omassa yksikössä tapahtuvalle kuntoutukselle, mikä käytännön syistä toteutetaan keskitetysti.

Sairaalajakson jälkeinen vanhusten kuntoutuminen ei tapahdu makuuttamalla heitä paikoissa, joissa ei ole edellytyksiä yksilölliseen kuntoutukseen. Jos sairaalajakson jälkeen vanhukselle sopivin paikka olisikin ympärivuorokautisessa hoidossa, on paikan valinta tehtävä vanhusta ja hänen omaisiaan kuullen. Siirtoviivemaksun välttäminen ei voi olla peruste mihin tahansa vapautuvaan paikkaan sijoittamiseen.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä en allekirjoita esitettyä väitettä, minkä mukaan Salon hoitopaikkatilanne on ikäihmisille kohtuutonta. Pidän myös välttämättömänä, että Salon on täytynyt omissa päätöksissään ottaa huomioon vanhuspalvelulain ja sosiaali- ja terveyshallinnon velvoitteet ja ohjeistukset.
Olemme joutuneet sopeuttamaan muiden toimintojen lailla myös vanhustenhuoltoa kaupunkimme yleiseen taloustilanteeseen. Kokonaisuutena tarkastellen ja vertailuna vastaavan kokoisiin maaseutuvaltaisiin kaupunkeihin olemme saanet ylläpidetyksi palvelutasomme vertailun kestävänä.  

Vastustin muiden särkisalolaisten tavoin Särkisalokodin vanhusyksikön lakkauttamista. Kipeää tehneen päätöksen jälkeen emme jääneet jossittelemaan ja haikailemaan, vaan katsoimme tulevaisuuteen vanhustemme parhaaksi. Tällä hetkellä Särkisalokoti on osapuolten yhteistyönä aikaan saatu kaikkien särkisalolaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin monipuolinen toimintakeskus.
 Särkisalon tapahtumia kuvanneessa näytelmässä Norrbyn pappakin totesi: ”Oikeastaan saimme enemmän. Vanhainkoti suljettiin, mutta nyt täällä on kaikille jotakin”.

Heikki Liede
Kaupunginvaltuutettu (Kok)
Sosiaali- ja terveyslautakunnan 2 vpj

Jos työuria sekä työhyvinvointia halutaan pidentää, on välttämätöntä tehdä työstä mielekästä ja parantaa työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija.
Jos työntekijä kokee, että johtaminen on oikeudenmukaista ja hän voi vaikuttaa työhönsä, niin näillä eväillä työntekijä on fyysisesti ja psyykkisesti terveempi kuin kollegansa, jonka työpaikalla johtaminen on epäoikeudenmukaista ja joka ei voi vaikuttaa työhönsä.
Kun SAK:n keräämän työolobarometrin tuloksia tarkasteltiin vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta, havaittiin, että jos henkilöllä on paljon tai melko paljon vaikutusmahdollisuuksia, niin työssä tuntuvat lähes kaikki asiat olevan kohdallaan: työntekijä viihtyy työssään, jaksaa hyvin ja sairastaa vähemmän. Ihan samanlaisia tuloksia on valtakunnallisessa työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrissa sekä useissa lääketieteen tutkimuksissa.
Jotta Salon kaupunki voisi menestyä, ja vastata kaupunkilaisten odotuksiin aiempaa tehokkaammin, yksittäisten työntekijöiden tulisi tiedostaa oma roolinsa kaupungin strategisten päämäärien saavuttamisessa. Henkilöstön tulee tietää kaupungin strategia ja arvot, sekä oman työnsä merkitys niiden toteuttamisessa. Hyvinvoivassa työyhteisössä vuorovaikutus on avointa, ja jos organisaation henkilöstö ei koe työilmapiiriä tarpeeksi laadukkaaksi, voivat töiden tehokkuus, laatu, sekä tuloksellisuus kärsiä.
Tiedonkulun ja omaan työhön vaikuttamisen näkökulmasta katsottuna Salon kaupunki toimii päinvastaiseen suuntaan.
Uudesta valmisteilla olevassa kaupungin hallintosäännön luonnoksesta on poistettu lauseet: 1. Kaupunginjohtajan johtoryhmässä tulee olla henkilöstöjärjestöjen nimeämä henkilöstön edustaja paitsi työnantaja-asioita käsiteltäessä ja 2. Apulaiskaupunginjohtajan ja kaupunkikehityspäällikön johtoryhmissä tulee olla henkilöstöjärjestöjen nimeämä henkilöstön edustaja paitsi työnantaja-asioita käsiteltäessä.
Jotta voimme parantaa tiedonkulkua ja avoimuutta henkilöstön kanssa on edelliset lauseet palautettava hallintosääntöön.
Yhteistyötä ja sen merkitystä ei saa unohtaa kun, haluamme tehdä Salon kaupungista paremman ja houkuttelevan paikan asua sekä elää.
 
Taro Turtiainen
Perniön
vasemmistoliitto, pj
kuntavaaliehdokas

Salossa kiinteistövero on huipussaan. Kohtuutonta on, että esim. eläkkeellä oleva haja-asutusalueella vanhempiensa rakentamassa lapsuudenkodissaan yksinään asuva ihminen joutuu maksamaan n. 1000  e€ vuodessa kiinteistöveroa.
Menot kasvavat ja tulot pysyvät samana, eläkkeelle siirtyessään ihmisen tulot  alenevat veroprosentin noustessa. Esimerkiksi Perniön seudun haja-asutusalueella kiinteistöverot tuplaantuivat nopeasti vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen ja siitä eteenpäin niitä on nostettu vuosittain maksimimäärä. Perniön kunnan aikana samasta kiinteistöstä on maksettu veroa 250e.

Haja-asutusalueella ei saa myöskään mitään vastinetta kiinteistöverolle. Edelleen on kiinteistöjä, joista käydään tyhjentämässä jätekaivot säännöllisesti viemäriverkostotekniikan puuttuessa alueelta. Pitävän kunnallistekniikan puuttuminen heijastuu merenranta-alueiden fosforipitoisuuksien korkeisiin lukemiin. Teijolla ja Mathildedalissa virkistyskäytön ja turismin kannalta vesistöjen pitää pysyä puhtaina.

Salon kaupungin sivuilla mainostetaan ”Täällä elämä on raiteillaan, sijaitsipa koti keskellä kaupunkia, joillakin kasvavista asuinalueista tai maalla - vaikkapa pikkukylässä ruukkimiljöössä”.

Todellisuudessa jo vuonna 2015 Salossa uutisoitiin vähenevästä asukasluvusta, silloin asukasmäärä oli 54264.  Tämän jälkeen asukasmäärä on edelleen alentunut, tammikuussa 2017 Salossa asui 53491ihmistä. Me salolaiset tarvitsemme kipeästi positiivisia uutisia asukkaille. Salon pitää olla kiinnostava ja kannattava muuttokohde uusille asukkaille vanhoja uskollisia veronmaksajia ja heidän tarpeitaan unohtamatta.

Rebekka Ruutikainen

keskusta, sitoutumaton

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Mitäs mulkoilet?_1
  • Kuvaus: Oskari Itälä kuvasi komean sammakon.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20