Mielipide

Jos työuria sekä työhyvinvointia halutaan pidentää, on välttämätöntä tehdä työstä mielekästä ja parantaa työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija.
Jos työntekijä kokee, että johtaminen on oikeudenmukaista ja hän voi vaikuttaa työhönsä, niin näillä eväillä työntekijä on fyysisesti ja psyykkisesti terveempi kuin kollegansa, jonka työpaikalla johtaminen on epäoikeudenmukaista ja joka ei voi vaikuttaa työhönsä.
Kun SAK:n keräämän työolobarometrin tuloksia tarkasteltiin vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta, havaittiin, että jos henkilöllä on paljon tai melko paljon vaikutusmahdollisuuksia, niin työssä tuntuvat lähes kaikki asiat olevan kohdallaan: työntekijä viihtyy työssään, jaksaa hyvin ja sairastaa vähemmän. Ihan samanlaisia tuloksia on valtakunnallisessa työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrissa sekä useissa lääketieteen tutkimuksissa.
Jotta Salon kaupunki voisi menestyä, ja vastata kaupunkilaisten odotuksiin aiempaa tehokkaammin, yksittäisten työntekijöiden tulisi tiedostaa oma roolinsa kaupungin strategisten päämäärien saavuttamisessa. Henkilöstön tulee tietää kaupungin strategia ja arvot, sekä oman työnsä merkitys niiden toteuttamisessa. Hyvinvoivassa työyhteisössä vuorovaikutus on avointa, ja jos organisaation henkilöstö ei koe työilmapiiriä tarpeeksi laadukkaaksi, voivat töiden tehokkuus, laatu, sekä tuloksellisuus kärsiä.
Tiedonkulun ja omaan työhön vaikuttamisen näkökulmasta katsottuna Salon kaupunki toimii päinvastaiseen suuntaan.
Uudesta valmisteilla olevassa kaupungin hallintosäännön luonnoksesta on poistettu lauseet: 1. Kaupunginjohtajan johtoryhmässä tulee olla henkilöstöjärjestöjen nimeämä henkilöstön edustaja paitsi työnantaja-asioita käsiteltäessä ja 2. Apulaiskaupunginjohtajan ja kaupunkikehityspäällikön johtoryhmissä tulee olla henkilöstöjärjestöjen nimeämä henkilöstön edustaja paitsi työnantaja-asioita käsiteltäessä.
Jotta voimme parantaa tiedonkulkua ja avoimuutta henkilöstön kanssa on edelliset lauseet palautettava hallintosääntöön.
Yhteistyötä ja sen merkitystä ei saa unohtaa kun, haluamme tehdä Salon kaupungista paremman ja houkuttelevan paikan asua sekä elää.
 
Taro Turtiainen
Perniön
vasemmistoliitto, pj
kuntavaaliehdokas

Salossa kiinteistövero on huipussaan. Kohtuutonta on, että esim. eläkkeellä oleva haja-asutusalueella vanhempiensa rakentamassa lapsuudenkodissaan yksinään asuva ihminen joutuu maksamaan n. 1000  e€ vuodessa kiinteistöveroa.
Menot kasvavat ja tulot pysyvät samana, eläkkeelle siirtyessään ihmisen tulot  alenevat veroprosentin noustessa. Esimerkiksi Perniön seudun haja-asutusalueella kiinteistöverot tuplaantuivat nopeasti vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen ja siitä eteenpäin niitä on nostettu vuosittain maksimimäärä. Perniön kunnan aikana samasta kiinteistöstä on maksettu veroa 250e.

Haja-asutusalueella ei saa myöskään mitään vastinetta kiinteistöverolle. Edelleen on kiinteistöjä, joista käydään tyhjentämässä jätekaivot säännöllisesti viemäriverkostotekniikan puuttuessa alueelta. Pitävän kunnallistekniikan puuttuminen heijastuu merenranta-alueiden fosforipitoisuuksien korkeisiin lukemiin. Teijolla ja Mathildedalissa virkistyskäytön ja turismin kannalta vesistöjen pitää pysyä puhtaina.

Salon kaupungin sivuilla mainostetaan ”Täällä elämä on raiteillaan, sijaitsipa koti keskellä kaupunkia, joillakin kasvavista asuinalueista tai maalla - vaikkapa pikkukylässä ruukkimiljöössä”.

Todellisuudessa jo vuonna 2015 Salossa uutisoitiin vähenevästä asukasluvusta, silloin asukasmäärä oli 54264.  Tämän jälkeen asukasmäärä on edelleen alentunut, tammikuussa 2017 Salossa asui 53491ihmistä. Me salolaiset tarvitsemme kipeästi positiivisia uutisia asukkaille. Salon pitää olla kiinnostava ja kannattava muuttokohde uusille asukkaille vanhoja uskollisia veronmaksajia ja heidän tarpeitaan unohtamatta.

Rebekka Ruutikainen

keskusta, sitoutumaton

Jätevesiasetus, kansan keskuudessa paremmin tunnettu ”paskalaki” on hiertänyt kansalaisia vuodesta 2003. Asetuksen suhteen on nähty monta erilaista näytöstä kulloinkin vallitsevan poliittisen ilmapiirin mukaan, viimeisimpänä asetusta jälleen kevennettiin.

Haja-asetusalueilla on rakennettu sinne tänne jätevesisosuuskuntia, parhaillaan rakenteilla on mm. Kaukolan – Tuohitun – Ylikulman jätevesiosuuskunta. Osuuskunta rakentaa viemäriverkon sekä huolehtii pumppaamoiden sähkö-, huolto- ja ylläpitokuluista. Useat Salon haja-ajatusalueen jätevesiosuuskunnat hakivat loppuvuodesta Salon Vedeltä alennusta jätevesitaksasta, mutta Salon Veden johtokunta hylkäsi kokouksessaan hakemuksen yksimielisesti toimitusjohtajan esityksestä. Näin ollen tilanne tulee olemaan se, että osuuskuntien jäsenet maksavat saman jätevesitaksan kuin asemakaava-alueilla asuvat Salon Veden asiakkaat sekä maksavat vielä tämän lisäksi osuuskunnan verkoston pumppaamoiden sähkö-, huolto ja ylläpitokulut.

Salon Veden johtokunta perustelee päätöstään tasapuolisuudella, lopputulos ei sitä ole osuuskunnan jäsenen kannalta. Jätevesitaksan lisäksi, osuuskunnan jäsenet maksavat osuuskunnalle pumppaamoiden vuotuiset ylläpitokulut. Kyseisen maksun suuruus ei ole vielä tiedossa esim. Kaukolan – Tuohitun – Ylikulman jätevesiosuuskunnassa. Maksu on helposti 100 euroa vuodessa per kiinteistö.

Juha Laurila

Kansalaisaloitteessa työeläkeindeksin muuttamiseksi täydeksi ansioindeksiksi esitetään, että eläkkeet noudattaisivat kokonaan palkkojen kehitystä. Pitkään puhuttanut asia tulee käsitellä eduskunnassa nyt perusteellisesti ja selvittää mahdollisuudet sen toteuttamiseksi. Tulee silti muistaa, että aloite koskee vain työeläkkeitä eikä paranna kansaneläkettä tai takuueläkettä saavien tilannetta.
Kaikki sukupolvet saavat eläkettä maksujaan enemmän. 1940-luvulla syntyneet saavat elinaikanaan työeläkettä noin viisinkertaisesti maksuihinsa nähden, 1990-luvulla syntyneet kaksinkertaisen määrän. Työeläkemaksujen osuus oli 1970-luvulla noin 5 % palkasta, kun ne tänä päivänä ovat lähes 25 %. Työikäisiä oli 1960-luvulla kahdeksankertainen määrä eläkeikäisten määrään nähden, kun tänä päivänä työikäisiä on enää kolminkertainen määrä, tulevaisuudessa alle kaksi. Meidän lapsillamme ja heidän lapsillaan siis eläkevastuita riittää. On tärkeää, että eläkerahastot ovat silloin varmasti riittävät.
Aloitetta perustellaan sillä, että eläkerahastot olisivat ylirahastoineet tuleviin eläkevastuisiin nähden. Eläketurvakeskuksen ennusteet ovat viime vuosina perustuneet 3,5 % tuottoon, mutta rahastot ovat usein tuottaneet enemmän, vuonna 2015 peräti 5,2 %. Eläkerahastojen tuottojen taivaalla on kuitenkin tummia pilviä. Taloustieteilijät ennustavat, että matalien sijoitustuottojen aikakausi muuttuu pysyväksi. Eläkerahastot eivät ehkä kasvakaan odotetusti.
Rahastoja ei voi käyttää harkitsemattomasti, jottei käy niin, etteivät ne riitäkään eläkevastuisiin, vaan tulevia eläkkeitä joudutaan leikkaamaan tai eläkemaksuja reippaasti nostamaan. Rahastojen kasvua tulee seurata ja päätöksiä tehdä sen mukaan. Meidän tulee toimia oikeudenmukaisesti sekä nykyisten että tulevien eläkkeensaajien kannalta, jos rahastot tuottavatkin arvioitua enemmän. Muutetaanko eläkeindeksiä palkkapainotteisempaan suuntaan vai lasketaanko eläkemaksuja?
Eläkeläisköyhyys ja pienituloisuus ovat todellisia ongelmia, joihin on löydettävä ratkaisut. SDP haluaa laatia toimenpideohjelman eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi ja eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi. Siinä tulee selvittää vaihtoehdot kansaneläkkeen tasokorotuksen tekemiseksi ja verotuksen kehittämiseksi sekä eläkkeensaajien asumistuen, palvelujen ja palvelumaksujen sekä lääkekorvausten vaikutus. Hallituksen olisi syytä aloittaa ohjelman laatiminen heti ja perua ikäihmisten toimeentuloa heikentävät päätöksensä. Jokainen ikäihminen on ansainnut säällisen toimeentulon, jossa raha riittää hyvin sekä ruokaan että lääkkeisiin.
Eeva-Johanna Eloranta
kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, sd

Salon kaupungin vanhusten hoitopaikkojen mitoitus tuntuu olevan aina väärin julkisuuden puheenvuoroista ja keskusteluista päätellen. Hoivapaikkaa ei niiden mukaan ole saatu tarpeeseen nähden riittävän nopeasti siitä riippumatta, että keskimääräiset hoivaan pääsyn odotusajat ovat kohtuullisia taloudellisten voimavarojemme puitteissa. Odotusaikoja seurataan jatkuvasti ja tiedot ovat julkisia.
Yksittäisiä ja sinänsä valitettavia tilanteita hoivaan pääsyssä on tapahtunut ja tapahtunee tulevaisuudessakin. Ennakoivia työtapoja kehitetään jatkuvasti ja jo sattuneisiin tapauksiin  puututaan niin nopeasti kuin mahdollista.
Ympärivuorokautista hoitoa tarjoavia kaupungin tai myöskään tulevan sote-alueen paikkoja ei voida lisätä samalla tavalla kuin takavuosina. Siihen eivät Salon eivätkä sote-alueenkaan rahat yksinkertaisesti riitä varsinkaan kun suuret ikäluokat ovat yhä enemmän tulossa palvelujen suurkuluttajavaiheeseen. Painopiste on edelleen siirtymässä kotona asumisen edistämiseen ja uusiin asumismuotoihin, joita ikääntyvät myös pitävät toivottuina.
Kaupungin omissa hoitoyksiköissä ympärivuorokautisen hoidon bruttokustannus on keskimäärin 150 euroa vuorokaudelta. Asiakasmaksuilla saadaan osa kustannuksista katetuksi. Kaupungin vuorokautinen nettokustannus vaihtelee 100 – 110 euron välillä hoivamuodosta riippuen.
Kotihoidosta kaupungille koituva nettokustannus on keskimäärin 65 euroa tunnilta. Haja-asutusalueella kotihoidon asiakakäynnin kustannukset ovat kaupungille merkittävästi suuremmat kuin ydinkeskustassa ja tilanteissa, joissa vanhusten asuminen on sijoittunut lyhyiden välimatkojen päähän.
Vanhushoiva on työvoimavaltaista ja palkkakustannukset ovat yli 70 % kokonaismenoista, ja tulevat hoitajamitoituksia koskevien päätösten myötä lisääntymään. Ateriat, lääkkeet, tekstiilit, puhtaanapito, hallinto vievät seuraavan valtaosan. Kiinteistöjen laina- ja ylläpitokustannukset ovat kokonaisuudesta 10 – 15 %.
Hoivapaikkoja saati hoivayksikköjä ei voida kustannussyistä pitää tyhjillään odottamassa asiakkaita. Henkilökunnan mitoitus on säädeltyä ja työvuorojen järjestelyjen oltava tarkoituksenmukaista. Asiakaspaikkoja vapautuu joskus vaihtelevasti ja akuutteja sijoittamistarpeita varten on kaupungin omien asiakaspaikkojen ohella joustavasti käytetty yksityisten hoivayrittäjien palveluita.
Luonnollisesti on huolehdittava siitä, että hoivapaikkaa perustellusti tarvitsevat sellaisen saavat. Varakkaammat kykenevät hankkimaan yksityisiä palveluja, mutta voidaksemme taata palveluja  varallisuustasosta riippumatta kaikille kuntalaisille meidän on aktiivisti hillittävä kustannustason nousuvauhtia. Paras keino on edistää kotona asumisen edellytyksiä ja tukea omaishoitoa moninaisin tavoin.
Avainasemassa on vapaaehtoistyön ja vertaistuen organisointi paikallisella tasolla kolmannen sektorin ja viranomaistahojen yhteistyönä.

Heikki Liede
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
Kaupunginvaltuutettu (Kok)
Särkisalo

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Ei olla sokerista_1
  • Kuvaus: Paula Laine nappasi kuvan viime viikon keskiviikon kunnantalon puiston lauluillasta, jonne oli kurjasta säätä huolimatta saapunut runsaasti väkeä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20