Mielipide

Vastaamme Perniönseudun Lehdessä 22.8. julkaistuun mielipidekirjoitukseen.
Kansalaisen soittaessa hätäkeskukseen tekee hätäkeskuspäivystäjä puhelimessa saamiensa tietojen perusteella riskinarvion Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistamalla tavalla. Kaikki puhelut eivät johda ambulanssin hälyttämiseen, vaan asia voi hoitua hätäkeskuspäivystäjän antamalla neuvonnalla ja ohjauksella.

Hälyttäminen on kuitenkin etupainotteista – apua lähetetään tarkoituksella liian herkästi, jotta kukaan apua tarvitseva ei jäisi ilman sitä. Tämä johtaa siihen, että kaikkia ensihoitajien kohtaamia potilaita ei tarvitse kuljettaa päivystykseen ambulanssilla, vaan potilas voi mennä päivystykseen omalla kyydillä tai taksilla tai hän voi jäädä joskus kotiinkin.Kaikkia potilaita ei ole mielekästä kuljettaa tai ohjata päivystykseen tarpeettomien käyntien ja päivystyksen turhan kuormittumisen takia. Myöskään ambulanssikuljetusta tarvitsemattomia potilaita ei ole tarkoituksenmukaista kuljettaa ambulanssilla, jotta rajallinen ambulanssiresurssi olisi välitöntä apua tarvitsevien käytettävissä.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella on vuosittain noin 67 000 ensihoitotehtävää. Lopulta noin kaksi kolmasosaa tehtävistä johtaa potilaan kuljettamiseen päivystykseen ambulanssilla, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin vastaava luku muuallakin Suomessa. Yli 5 000 tehtävässä potilas saadaan hoidettua kohteessa ilman päivystyskäyntiä. Kyseessä voi olla esimerkiksi epilepsiaa sairastavan henkilön kouristuskohtauksen hoito, matalan verensokerin aiheuttaman tajuttomuuden hoito tai haavan sitominen. Tyypillisesti nämä potilaat ovat tyytyväisiä siitä, että heidät saadaan hoidettua kotikuntoisiksi tapahtumapaikalla ja että heidän ei tarvitse lähteä päivystykseen.

Noin 5 000 tapauksessa potilas ei tarvitse ensihoitajien arvion mukaan ambulanssikuljetusta vaan kuljetus voidaan toteuttaa turvallisesti esimerkiksi invataksilla tai omaisten autolla, ja noin 10 000 tehtävässä potilas tarvitsee lähinnä neuvontaa ja ohjausta varsinaisen hoidon tai päivystyskäynnin sijaan.Hoidon tarpeen ja kuljetusmuodon arvioiminen lyhyessä ajassa rajallisin tutkimusvälinein ei ole helppoa.

Ensihoitajilla on käytettävissään kuljettamatta jättämistä koskeva yleisluontoinen ohjeistus, mutta päätöksenteko perustuu aina kokonaisharkintaan, jossa tulee huomioida lääketieteellisen tilan lisäksi potilaan ikä, toimintakyky, omaiset, olosuhteet sekä hygienia- ja siisteysnäkökulmat. Lisäksi ensihoitajilla on mahdollisuus konsultoida lääkäriä, mutta lääkärinkään arvio ei valitettavasti aina osu oikeaan. 

Turun yliopistossa on käynnissä tutkimushanke, jonka tavoitteena on selvittää kotihoitoon jättämisen ja vaihtoehtoisten kuljetusmuotojen turvallisuutta. Toivon, että pystymme uuden tiedon tuella tarjoamaan entistä parempaa ensihoitopalvelua alueemme asukkaille.

Timo Iirola
Ensihoidon ylilääkäri
Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitosVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 

Jyrki Kataisen hallituksen joulukuussa 2013 tekemä päätös Fortumin sähköverkkojen myynnistä Carunalle on todettu suureksi virheeksi. Tämä päätös on johtanut sähkön siirtohintojen dramaattiseen nousuun, joka on tullut hyvin kalliiksi monelle suomalaiselle. Carunan markkinaosuus Suomen sähköverkoista on noin 20 %, joten kyseessä on merkittävä osuus entisestä kansallisomaisuudesta. 

Sähköverkkotoimintaa voidaan pitää luonnollisena monopolina eli toimintana, jossa monopolin olemassaolo on - tavanomaisesta poiketen - järkevää. Luonnollisen monopolin järkevyys perustuu siihen, että korkeiden perustamiskustannusten takia ei ole taloudellisesti kannattavaa rakentaa esimerkiksi useita sähkö- tai vesijohtoverkkoja. Koska monopoli voi nostaa hintojaan rajatta kilpailun puuttuessa, on kyseenalaista, kannattaako luonnollisia monopoleja antaa yksityisten tahojen käsiin. 

Carunan taustalla on australialainen pääomasijoitusyhtiö First State Investments, joka on tunnettu sijoituksistaan infrastruktuuriin ja juuri luonnollisiin monopoleihin. Ei ihme, sillä sijoitus luonnolliseen monopoliin on lähes riskitön, mutta varmatuottoinen varsinkin, kun Carunalle sallitaan vuosittain jopa 15 prosentin sähkönsiirtohintojen korotukset.  Caruna perustelee jatkuvia hinnankorotuksia infrastruktuuri-investointien kustannuksilla. Selvittämättä on, mikä osa korotuksista on todella perusteltavissa infrastruktuuri-investoinneilla.   

Osittain tästä tilanteesta on vastuussa Energiavirasto, joka päätti sallia veroja edeltävän kohtuullisen tuottoasteen asettamisen täysin kohtuuttomalle tasolle (6,20 % vuonna 2019). Sähköverkonhaltija saa nykyisellään korottaa sähkön siirron ja jakelun maksujaan enintään 15 prosenttia edeltäneiden 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuna. Tätä prosenttia tulisi merkittävästi alentaa, jotta saavutettaisiin aidosti kohtuullinen taso. 

Esko Kiviranta
kansanedustaja (kesk.)

Särkisalon koulun liikuntatila on Särkisalossa ainoa riittävän suuri tila, jossa voidaan harrastaa eläkeläisten suosimia liikuntaharrasteita, kuten senioritansseja, bocciaa, curlingia ja lentopalloa. Salon vanhuspainotteisemmassa kaupunginosassa yhteisiin liikuntaharrastuksiin osallistutaan aktiivisti ja kaikki varatut vuorot ovat käytössä. Käyttäjämäärä on noin 45 henkilöä, osanottajamäärien vaihdellessa lajeittain. 

Salon kaupungin vanhuspoliittisissa linjauksissa painotetaan liikunnan monimuotoista merkitystä kunnon, toimintakyvyn ja vireyden ylläpitämiseksi. Esimerkiksi senioritanssiin osallistuu Särkisalossa eri vaiheisesti muistisairaita eläkeläisiä, ja heille tanssi toimii myös muistisairauden pahenemista ehkäisevästi.
Valmisteilla olevassa vanhuspoliittisen ohjelman uudistuksessa korostetaan entisestään vanhusten liikunnan merkitystä vireyden ja hyvinvoinnin tekijänä.

Osallistuminen liikuntatilaisuuksiin maksuttomasti on monelle pienen eläkkeen turvin elävälle taloudellinen kysymys. Pienikin maksu nostaa kynnystä tilaisuuksiin osallistumiselle, eivätkä maksut ainakaan lisää osallistumishalukkuutta. Eläkeläisten osallistuminen erilaisiin tilaisuuksiin on yleislinjaisesti kyetty pitämään maksuttomina, mikä heijastuu korkeina osallistujamäärinä.  

Salivuokran pysyvä nostaminen esimerkiksi viiteen euroon tunnilta merkitsisi Särkisalon Eläkeliitolle noin 750 euron vuosittaista vuokraa. Vuokra jouduttaisiin keräämään osallistujilta, mikä muodostaisi samalla huomattavan rasitteen maksun kerääjälle ja vähentäisi halukkuutta toimia liikuntaryhmien organisoijina.   

Särkisalon näkökulmasta tuntuu kohtuuttomalta, jos eläkeläisjärjestöiltä perittävien maksujen perusteena ovat keskusta-alueen käyttämättömät vuorot, jota ongelmaa korjattaisiin saattamalla kaikki vuorot maksullisiksi. 

Särkisalon eläkejärjestö on liikuntaharrastuksen ylläpitämisessä poikkeuksellisen aktiivinen koko Salon puitteissa ja toteuttaa Salon asettamia vanhuspoliittisia tavoitteita. Eläkeläisjärjestöjen salivuokrat veisivät pohjaa tällaiselta aktiivisuudelta ja oletettavasti vähentäisi nykyistä osallistumista.

Eläkeliiton Särkisalon yhdistys ry
Eeva Koiranen
Harriet Corin

Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä, eli lyhyemmin HAMA esitti keväällä ennen eduskuntavaaleja tavoittelistan alueiden mahdollisuuksien parantamiseksi. 
Ryhmän työllä oli selkeä vaikutus, sillä lähes 70 prosenttia sen esittämistä toimenpiteistä on nostettu hallituksen ohjelmaan. Vuosittainen neljän miljoonan potti myös mahdollistaa kokeiluja elinvoiman ja hyvinvoinnin maaseudulla.
Alempiasteisten teiden korjausvelkaa puretaan, yksityistiet saavat rahaa. Perusväylänpitoon tehdään 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus. Huono päällyste lisää tutkimusten perusteella niin polttoaineenkulutusta kuin autojen vaurioita, joten pinnan hyvä kunto on ekoteko. Talvikunnossapitoa parannetaan 20 miljoonalla. Rahoitusta kohdennetaan erityisesti alueille, joissa talvi asettaa suurimmat haasteet. 
Välimatkahaittaa korvataan harvaan asutun alueen yrityksille kuljetustuen muodossa. Poikittais- ja vähemmän liikennöityjen ratojen kehittäminen on huomioitu hallitusohjelmassa. Laajakaistaverkon rakentamiseen suunnataan 30 miljoonaa. 
Joka kuntaan tulee pakettiautomaatit ja posti säilyy yleispalveluvelvoitteena, vaikka kirjepostin lähettäminen vähenee huimaa vauhtia.
HAMA ryhmämme oli raportissaan huolissaan poliisien määrän vähentymisestä ja pitkistä vasteajoista harvaan asutuilla alueilla. Nyt hallitus on vastannut huoleemme ja lisää viranomaisten läsnäoloa ja näkyvyyttä heikoimpien palvelutasojen alueilla. 
Poliisille määritellään enimmäisvasteajat vaateidemme mukaisesti.
Maaseudun investointimahdollisuudet varmistettiin Makeran pääomituksella sekä Business Finlandin lisärahoituksella. Maakunnan kehittämisrahaa myönnetään ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Sähkön siirtohintoja hillitään. Kehitetään sähköverkon joustavuutta ja vaihtoehtoisia tapoja varmistaa sähkön toimitusvarmuus erityisesti haja-asutusalueilla. Biokaasua tuetaan monin eri tavoin. Hallitus toteuttaa myös maanomistajan oikeusturvaa parantavan  lunastuslain kokonaisuudistuksen.
Parlamentaarisen työryhmän loppuraportti luovutetaan ministerille  4.10. Tavoitteena on, että työ jatkuisi esimerkiksi neuvottelukuntana joka seuraa hallitusohjelman toteutumista, koordinoi kokeiluhankkeita ja seuraa niiden vaikuttavuutta.
Harvaan asuttu alue ei ole riippa vaan koko Suomen kasvun mahdollistaja!

Anne Kalmari, kansanedustaja (kesk.)Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän (HAMA) pj.

Neljännesvuosisadan ajan maataloutemme on hiipunut. Kesämatkaaja huomaa sen Sisä-Suomen karjatalousalueilla. Hän näkee joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja .

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi jo kaskiajan jälkeen, kun peltojen yksipuolinen viljatalous laveni nurmitalouteen. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta tuli Venäjän viennin osa. Vienti kuitenkin pysähtyi kolmeen kertaan: neuvostojoukkojen otettua tsaarilta vallan 1917, talvisodan puhjettua 1939 ja Venäjän vallattua Krimin niemimaan 2014.
Krimin kriisi lamaannutti nykymaatalouttamme tavalla mihin emme arvanneet etukäteen varautua.
Kriisin päättymistä emme pysty edes ennakoimaan. Nurmen, karjan ja viennin ketjuun ei maataloutemme voi enää pohjata.Maatalous on aina tuottanut vihreää biomassaa. Vastedes sen kysyntä biotalouteen kasvaa, etenkin biopolttonesteen laitoksiin.

Bioetanoli on 1970-luvulla kehitetyn energiaviljelyn tuote. Alkusysäys tuli öljykriiseistä. Kehitystyötä tarvittiin silti 30 vuotta, ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Se tapahtui 2005, kun bioetanoli pääsi Chicagon pörssiin.Meillä energiaviljelyn ensimmäinen kokeilu järjestettiin 1973 lyhytkiertopuilla. Parhaiten biomassaa tuotti siperialaisperäinen vesipaju.
Seuraavaksi käytiin läpi kaikki viljelykasvit, mistä voi tislata alkoholia autoissa käytettäväksi. Harkinnassa olivat biomassapajun lisäksi sokerijuurikas, rypsi, peruna, viljat ja ruokohelpi.Maailmalla bioetanoli tislataan nyt pääosin kahdesta energiaviljelyn kasvista: maissista ja sokeriruo’osta.
Vahvimpia alkutuottajia ovat USA ja Brasilia. Näissä maissa energiaviljely kilpailee ruoantuotannon pelloista.

Energiaviljely etenee maailmalla. Suomessa kehitys mataa alkuvaiheessaan. Kouvolaan suunniteltu bioetanolin laitos oli vähällä toteutua. Vuoden 2017 puolivälissä kiinalaiset rahoittajat vetäytyivät hankkeesta.Sieviin on 2010-luvun ajan suunniteltu ruokohelpeen ja lehtipuun hakkeeseen perustuvaa Scanchips etanolin laitosta. Hanke etsii rahoittajaa. Lieksassa vuonna 2020 käynnistyvä Green Fuel Nordic bioöljyn tehdas käyttää raaka-aineenaan biorankaa, haketta ja sahanpurua.
Tutkimus on jo antanut viitteen siitä, että myös bioranka tulee edullisemmaksi viljelemällä kuin keräilemällä.Lyhytkiertopuiden energiaviljely toisi raaka-ainetta selluteollisuuden kanssa kilpaileville biojalostamoille. Viljellystä vaihtoehdosta voi tulla kynnyskysymys biopolttonesteen tehtaille, kun huoli luonnonmetsiemme puun riittävyydestä syvenee.

Biopolttonesteen laitokset voivat ottaa oppia sokeriteollisuuden syntymisestä maahamme. Se perustui yhteistyöhön viljelijöiden ja tehtaiden välillä. Sopimusviljelijät takasivat ammattitaidollaan sokerijuurikkaan tuotannon. Tehtaat toimittivat viljelmille satoisimmat lajikkeet ja ulkomailla kokeillut viljelymenetelmät ja -koneet.

Historiamme kertoo, että sokerijuurikas ja sokeriteollisuus monipuolistivat alueensa maataloutta. Näin voisivat myös lyhytkiertopuiden energiaviljely ja bioteollisuus tehdä. Energiaviljely olisi luontevin aloittaa sopimusviljelynä.Suomessa energiaviljelyn ei tarvitse kilpailla varsinaisen ruoan tuotannon kanssa. Lyhytkiertopuumme kasvavat kohtuullisesti myös vehnänrajan pohjoispuolella. 

Veli Pohjonen
Agronomi, maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Kuusamo

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Tämän talven lumet
  • Kuvaus: Talvi on lauha, mutta sen verran ehti lumi käydä maassa, että Markku Varjus ottaa kuvan.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20