Mielipide

Kekkosen ajan ulkopolitiikka näyttää edelleen olevan tunteita herättävä asia, vaikka sille tuskin olisi tuona ajankohtana ollut parempaakaan vaihtoehtoa tarjolla. Mutta tietoisesti ja tiedostamattomasti on keskustelussa unohdettu mm. se, että paljolti Kekkosen ansiota oli NL:n Suomelta “vuokraaman” Porkkalan alueen palauttaminen Suomelle v. 1956 ja alueella asuneiden kymmenien tuhansien sotilaiden ja heidän perheen- jäsentensä muuttaminen pois alueelta. Tämän jälkeen myös Helsingissä voitiin hengittää vapaammin.
Vielä tärkeämpi osoitus Kekkosen ajan ulkopolitiikan onnistumisesta oli ETYK-kokouksen järjestäminen ja loppuasiakirjan allekirjoittaminen Helsingissä v. 1975. Kekkosen merkitys ETYK:in onnistumiselle on kiistaton,ja sitä on pidetty sekä idän että lännen tunnustuksena Suomessa harjoitetulle ulkopolitiikalle.Ihmisoikeuksien korostaminen sopimuksessa oli vaikuttamassa myös myöhemmin tapahtuneeseen Itä-Euroopan kansojen vapautumiseen. Myös suurvaltojen johtajien tapaamispaikkana Suomi oli kummankin osapuolen hyväksymä, vielä kauan Kekkosen jälkeenkin.
Kekkosen ajan ulkopolitiikka oli myös vaikuttamassa Suomen ja NL:n kauppasuhteisiin niin, että bilateraali kaupankäynti takasi Suomelle kohtuuhintaisen energian saannin ja Suomen teollisuudelle vientimahdollisuudet. Kaikki “liturgian” vaikutukset eivät mielestäni siis olleet niin negatiivisia kuin mediassa nykyisin annetaan ymmärtää. Myös työttömyysluvut olivat silloin aivan eri tasoa, jopa niin että kun viralliset työttömyys- luvut 1970-luvun puolivälissä ylittivät 100 000 rajan, Kekkosen toimesta maahan perustettiin hätätilahallitus, jonka tärkeimpänä tehtävänä oli työllisyystilanteen parantaminen.Miten on nyt, kun Suomessa on työttömiä kohta moninkertainen määrä?

Osoituksen Kekkosen hankkimasta arvonannosta ja kunnioituksesta oli, että kaikki tärkeimmät puolueet sosialidemokraateista kokoomukseen asettuivat tukemaan hänen uudelleenvalintaansa presidentiksi poikkeuslailla v. 1974. Se miten järkevä tuo toimintamalli oli, onkin sitten jo eri asia.

Pentti Virtanen
lehtori, eläkeläinen
Yli 75-vuotiailla ja liikuntaesteisillä on mahdollisuus saada postinsa ilmaiseksi vaikka eteiseen asti. Harva tietää tästä mahdollisuudesta koska Itella eli entinen posti ei markkinoi palvelua.
Markkinointi onkin salaperäistä, koska postin tuominen eteiseen asti tuo kustannuksia Itellalle. Toisaalta sillä on työllistävä vaikutus jakajille ja se on hyvä asia, näinä kireinä aikoina.
Moni vanhus on varmasti tyytyväinen, jos posti tuodaan eteiseen asti. Asian saa hoidettua soittamalla postin asiakaspalveluun.
Näin joulun alla asian voisi hoitaa, niin saataisiin hyvä mieli vanhuksille jotka palvelua kaipaavat. Asiasta kirjoitti Hesari viime viikolla ja itsekin olen kuullut asiasta entisessä työpaikassani eli postissa.
Simo Vesa
ex-Kelpokuljetus Turku
Perniön keskustan ja lähiympäristön teiden kunto on alkanut ihmetyttää näin autolla liikkujaa. Teiden kunnon huomaa parhaiten kun saapuu Perniön keskustaan ajettuaan esimerkiksi Salon kaupungissa. Salontietä pitkin kun saapuu Perniön keskustaan, ensimmäiseksi alkaa hidastetöyssyjen sarja, (no kaikki autoilijathan ovat vastuuttomia kaahareita) sen jälkeen lähtee mihin suuntaan tahansa vastassa on epätasaista ja sieltä täältä rikkinäistä asfalttia. Kaikista pahin on Melassuon mäki ja sen lähitiet. Tasaisia ja ehjiä kohtia joutuu oikein etsimään. No onneksi  viime viikolla saatiin tuo mäki korjattua. Vahinko vain, että siitä tuli melkeinpä entistä pahempi. Ennen paikkausta reiät pystyi väistelemään jotenkuten, mutta nyt tilalla on pitkiä, korkeita ja epätasaisia paikkauksia, jotka tuntuvat jopa hieman vaarallisilta. Talven jälkeen tiet ovat varmasti entistä kauheammassa kunnossa, joten toivottavasti rahaa riittää teiden hoidossa muuhunkin kuin huonoihin paikkauksiin tai töyssyjen rakentamiseen. Töyssytkin jäävät kohta tarpeettomiksi kun reikiä ja epätasaisuuksia alkaa olla teiden täydeltä.
Ahdistunut autoilija

Aku Poutanen kommentoi viime lehdessä osuvasti Pettuun  vakituiseksi asukkaaksi muuttamisen vaikeutta.
Saaressa asumisessa ei ole mitään uutta. Petussa on asuttu paljon ennen kuin nämä päättäjät olivat syntyneet.
Kun puhutaan Vihersalosta, se ei kai tarkoita, että kaikkien pitäisi asua parinsadan metrin päässä rautatieasemalta.
Ja jos joku Pettuun haluaa muuttaa, hän ihan varmasti tietää, ettei kunnallistekniikka tule sinne perässä, vaan itse pitää kaikki hoitaa.
Hälytysajoneuvotkin pääsevät sinne, ainakin  melkein joka mökin pihalla on auto.
Kaupungilta on unohtunut myös se, mikä muistettiin vanhassa Särkisalossa. Uusi asukas voi tulla myös oman kunnan ulkopuolelta ja tuoda verotuloja.


Särkisalolainen

Harvoin tämän lehden mielipidekirjoittaja saa palautetta, siitä kiitos Sirpa Virtanen.
Olen kanssasi samaa mieltä, että jokainen ihminen kirjoittaa omaa historiaansa.
Omat tietoni, joita peräsit, perustuvat yliopisto-opiskeluun, kirjallisuuteen, 30-vuotiseen uraan historianopettajana, sotaveteraanien haastatteluihin ja jopa keskusteluun venäläisen propagandajohtajan kanssa. Lisäksi olen jonkin verran perehtynyt virolaisten näkemyksiin neuvostoajasta.
Renvallin kirjoittaman historian filosofian mukaan jokainen aikakausi kirjoittaa omaa historiaansa, vaikka käytettävissä olevat lähteet ovat samat.
Viittasit vastineessasi vapaussota, kansalaissota ja sisällissota tapahtumiin, mutta ohitit ne toteamalla, että ”mitä sellaisen vatvominen olisi hyödyttänyt.”
Olen kanssasi eri mieltä. Suomen kansa ei ole vieläkään toipunut tuon sodan traumoista ja on suoranainen ihme, että kansa yhdistyi talvisodan syttyessä.
Vielä tänä päivänä Suomessa on Vapaussotasäätiö, joka vaalii sodan muistoa omasta lähtökohdastaan. Työväentalojen kynnykset ovat elelleenkin muutamille ihmisille liian korkeat perhejuhlien pitopaikoiksi. Vastaavasti punaliput liehuvat sisällissodan uhrien joukkohaudoilla. Aika hautaa haavansa, mutta kauanko se kestää?
Kysyit tietoa suomalais-venäläisen komission vaikutuksesta maamme historian oppikirjojen sisältöön. Oma tietolähteeni on oppikirjan kustantaja 1990-luvulta.
Asiaa voisi tutkia tarkemminkin, mutta perehtyminen 1980- luvun historian oppiki              rjoihin valaisee kyllä asiaa. Venäjän sisällissodan syylliset ovat valkokenraaleja, jotka uhkasivat neuvostovaltiota. Leninin tai Stalinin hirmutöistä ei mainittu sanallakaan. Virolaisissa aapisissa setä Lenin oli lapsen lohduttaja, vuoden tärkein juhla oli vappumarssi ja työn sankareita arvostettiin.
Historian opettajat uskoakseni  pystyivät tuolloinkin kertomaan talvisodan syttymisen syistä kukin omalla tyylillään.
Vaaran vuodet sodan jälkeen olivat sotiemme veteraaneille vaikeaa aikaa. He olivat aikoinaan pelastaneet Suomen itsenäisyyden ja nyt heitä vainottiin sotasyyllisinä. Varsin moni vaikeni kokemuksistaan, jotka tulivat öisin unessa mieleen.
”Suomen tie on Tsekkoslovakian tie”, julisti Hertta Kuusinen aikoinaan. Onneksi Suomen kansa torjui tuon vaihtoehdon vuoden 1948 vaaleissa.
Eniten ihmettelin vastineessasi sitä, että et ole ymmärtänyt Mihail Gorbatsovin tuomaa muutosta. Hänen ansiostaan Suomi saattoi irtaantua YYA-sopimuksesta. Tämä tosin tapahtui vasta Neuvostoliiton kaaduttua, mutta se mahdollisti Suomen liittymisen Euroopan Unioniin. Kantasi EU:n suhteen on minulle tuttu jo vuosien takaa, mutta kysynpä vain, mitkä olivat tuolloin vaihtoehtoja? Tuolloin esitettiin Venäjän kaupan lisäämistä, mutta Neuvostoliitto oli juuri hajonnut ja sillä ei ollut rahaa. Suomen ulkomaankaupan markkinat olivat lännessä.
Mauno Koivistoa lainaten, voisin todeta, että Suomen on syytä olla siellä, missä asioista päätetään. Suomen markka aikoinaan oli kuin lastu maailman rahamarkkinoilla.
Mitä tulee Brysselin byrokratiaan ja Suomen lautaskiistaan olen kanssasi samaa mieltä. Liian paljon turhia virkamiehiä löytyy EU:sta, Suomesta ja Salon kaupungista. Olen esittänyt ajatuksen siitä, että jos joku pystyisi muuttamaan tämän vuosisataisen hallintokulttuurin, hän olisi Nobellin palkinnon arvoinen.
Lottien ja sotaveteraanien esiinmarssi omien kokemuksieni mukaan tapahtui muistaakseni vuonna 1985, jolloin veteraanit tulivat kouluille ja julkisiin tilaisuuksiin kertomaan sodasta. Vastaavasti oppilaat ensimmäisen kerran esitelmissään ja tutkielmissaan kertoivat koskettavasti sodan ajan ihmiskohtaloista. On valitettavaa, että ymmärsit minut väärin kirjoittaessani sotaveteraaneista.
Tiedän järjestöjen toimintahistorian ja olen itsekin mukana tässä toiminnassa.
Kansakunta ei ole mielestäni  sodan jälkeen tietyistä ulkopoliittisista syistä johtuen arvostanut riittävästi sotiemme veteraaneja. Tämän päivän Suomi tukee heitä, mutta onko tuki riittävää.
Historian opettajani ja myöhemmin kollegani,  opetusneuvos Osmo Viitanen eräässä puheessaan totesi, että Suomen kansa tarvitsee uuden talvisodan. Hän varmaan tarkoitti sitä, että suomalaiset löytäisivät kansallisen yhtenäisyyden, kuten tapahtui Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen.
Tämän ajan lama ei ole meille vielä mitään opettanut. Politiikassa velloo oikeistovirtaus, pääministeri on kaikesta huolimatta vallassa ja työttömyys ja köyhyys kasvaa maassamme. Kiitos kuitenkin kommenteistasi Sirpa Virtanen.


Antti Allén

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Enkelipilvi asemalla
  • Kuvaus: Anni Hietanen kuvasi enkelin taivaalla Perniön asemalla elokuun viimeisenä päivänä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20