Mielipide

Kun Suomessa kirotaan, viittaavat kirosanat yleensä joko pyhiin henkiin, pyhiin olentoihin taikka sitten vähemmän pyhiin ruumiinosiin. Kirosanat, joita varsinkin nuoret suuresti suosivat, ovat ns. v-sanat.
Näitä sanoja on useampia, perusvartalosta taivutettuja, eri tapauksiin soveltuvia verbi- ja substantiivimuotoja. Minua on kovasti mietityttänyt, mistä moiset sanat oikeastaan juontavat juurensa. Ruumiinosastako ne lähtevätkö vaiko kenties pyhimyksestä?
Lucaniassa Italiassa noin vuonna 300—tarkka aika ei ole tiedossa—poikaa iältään joko 7 tai 12 vuotias—epävarmuus tässäkin johtuu ajanmäärittämisen epätarkkuudesta—sekä hänen opettajaansa Modestusta ja hoitajaansa Crescentiaa syytettiin siitä, että he kieltäytyivät luopumasta kristinuskosta. Heidät todettiin syyllisiksi, tuomittiin ja teloitettiin kidutettamalla kuoliaaksi.
Kun sitten kristinusko tuli valtaan, nämä kaikki julistettiin marttyyreiksi ja pyhimyksiksi ja he saivat nimeensä liitteen Pyhä. Näin siis poika, St. Vitus tuli pyhimykseksi, parantajapyhimykseksi eri tauteja vastaan, erikoisesti tanssitaudiksi kutsuttua hermostollista häiriötä (Chorea) vastaan. Tälle häiriölle on tämän pyhimyksen mukaan annettu myös kansanomaisempi nimi, St. Vituksen tanssi. Tämä pyhimyskö on v-sanojen alkuperä?
Vai olisiko peräti niin, että jotkin v-sanat tulevat latinankielessä suoraan, ilman viittauksia ruumiinosiin tai henkiolentoihin? Nimittäin latinankielisellä verbillä vituperare, ainakin englanninkieleen lainattuna (vituperate), on täsmälleen sama merkitys kuin eräällä suomenkielisellä v-sanalla. Sanan partisiipin perfekti puolestaan on vituperatus, ja siitä syntyy suomenkielinen substantiivi vain poistamalla sanan keskiosa pera.
Voisikohan kirosanan verbimuodosta tulla peräti painokelpoinen, jos se muunneltaisiin suomenkieleen muotoon vituperoida? Miltähän kuulostaisi tämä?: ”Voi Pyhä Vitus! Että minua sitten vituperoittaa tuo naapuri, joka joka aamu käy autotallissani sontimassa ja sen lisäksi vielä tulee ja roiskauttaa ulko-oveeni haisevan läiskän! Suoranaista vituperoilua!”
Ei käy, sana on liian monimutkainen. Mutta sen voisi vielä hieman lyhentää. Silloin se kuulostaisi vielä suomalaisemmalta: Tuperoida. ”Älä minulle tuperoile!” Tupero sopisi mainiosti tuperomaiseksi nimittelyksikin.
Ecco gloria! Tästähän tuli täysin painokelpoista. Tarpeen vaatiessa käytänkin vastaisuudessa vain näitä remontoituja v-sanoja.
Eino Kytö
Toimitukseen yhteyttä ottanut mies harmitteli, että Perniön K-Supermarketin pihalle autonsa pysäköivät eivät huomioi pihalta torille kulkevaa jalankulkuväylää.  Väylän eteen parkkeerataan miten sattuu, ja jalankulkijoiden pitää kiertää pidempi matka torille päästäkseen.  Parhaillaan kiertäminen tapahtuu hankalasti lumikinoksen kautta tai sen yli yrittäen.
Jonot on pitkät hammashoitoon, enkä yhtään ihmettele.
Hammasta korjattiin 3 kuukautta sitten ja saatiin aika sitten seuraavaan kertaan n.3 kk päähän. Tuli se hoitopäivä, mutta sairastuttiin akuutisti, piti perua. Vastaaja ilmoitti aamulla tasan 8.00 “olette soittaneet suunterveydenhuollon numeroon, kerro nimesi, asiasi ja puhelinumerosi, niin palaamme asiaan mahdollisimman pian”.
Hoitoaika oli paikallisessa hoitolassa klo 14. Soitto tuli 12.30 suunterveydenhuollosta. Selvitettiin asiaa ja saatiin uusi aika huhtikuun loppuun.
Ei ole ihme ettei aikoja ole, sillä eihän näitä aikoja ole kukaan jakamassa heti uudelleen, kun ei niitä voida purkaa välittömästi.
Onko ehkä jossain se numero tai lista, josta voi näitä peruttuja aikoja voi varata? Olen kuullut, että tämä puhelinpalvelu toimii kyllä, mutta vastasoitto voi tulla vasta päivien päästä! Akuuttihoito on tietenkin erikseen, mutta paljonko valuu voimavaroja hukkaan?
Tiina Salminen, Förby
Oli ilahduttavaa lukea viime viikon lehdestä, että Teijon alueen liikenneturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Meri-Teijo Golf on samaa mieltä kyläyhdistyksen Tauno Kavénin ja Jarkko Salmivaaran kanssa siitä, että liikennemäärät ovat kasvaneet rajusti.
Sen huomaa erityisen hyvin golfkentän kohdalla, kun pelaajat ja kentän työkoneet pyrkivät ylittämään Teijon ja Matildan välisen tien.
Autot ajavat liian kovaa (ylinopeutta hyvässä alamäessä?), ja näkyvyys on heikko. Meri-Teijo Golf on omalta osaltaan halunnut lisätä näkyvyyttä ja parantaa turvallisuutta raivaamalla tien varrelta puustoa ja risukkoa.
Olemme aktiivisesti vaikuttaneet Salon kaupunkiin alikulkutunnelin saamiseksi golfkentän kohdalle. Ikävä kyllä emme ole vielä saaneet kaupunkia vauhtiin golfaajien turvallisuuden lisäämiseksi.
Jatkamme keskustelua kaupungin toimijoiden kanssa, nyt olisi hyvä aika ryhtyä toimiin.

Leena Sairo, toimitusjohtaja
Meri-Teijo Golf
Viime aikoina en ole suuremmin seuraillut pörssikursseja, koska en ole aktiivisesti ollut osakkeisiin sijoittamassa.  Joitakin asioita tulee silti niistä huomioitua.  Mieleen osakemarkkinoista jäi kauppakorkean luennoilta se, että osakemarkkinat monesti näyttävät palkitsevan negatiivisista uutisista. Osakekursseissa on paljon tulevaisuuden odotuksiin ladattuja arvoja, osakkeen pörssiarvo ei ole pelkästään laskennallinen osuus tasearvosta, tuloksesta tms.
Rakenteellisilla muutoksilla haetaan tulevaisuuden toimintakykyä yritykselle. Mikäli toimenpiteet yllättävät markkinat, yrityksen pörssikurssi nousee ja mikäli ne eivät täytä odotuksia kurssi laskee.
Nokian osalta irtisanomiset olivat melkolailla pörssimaailmassa odotetun kaltaisia, koska osakkeen arvossa ei sen suurempia muutoksia tapahtunut.
Lopputulemana Salossa viimevuosina on kuitenkin ollut Nokian osalta, että moni siellä ennen työskennellyt tuttavani ei enää ole Nokiassa töissä. Onneksi useimmat heistä ovat löytäneet uusia työpaikkoja. Kaupungin tulee nyt olla aktiivisesti mukana tässä äkillisessä rakennemuutoksessa ja pyrkiä siten pitämään kasvavat työttömyysluvut hallinnassa.

Tatu Johansson (kok)
kaupunginvaltuutettu, Salo

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Joki kauneimmillaan
  • Kuvaus: Talvipäivän tunnelmaa Perniönjoella kuvasi Terttu Rantanen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20