Mielipide




Sadat tuhannet kiinteistön omistajat haja-asutusalueilla ihmettelevät parhaillaan jätevesiasioita. Ja jolleivät ihmettele, syytä ainakin olisi.

Haluamme jokainen luonnollisesti huolehtia siitä, että vesistömme olisivat puhtaita. Asia ei ole itsestäänselvyys. Raikkaiden pohjavesien, kirkkaan järviveden ja sinisenä liplattavan meriveden eteen on tehtävä kovasti työtä.  Kyse on yhteisvastuusta - kaikkien on yhdessä osallistuttava jätevesitalkoisiin. Jätevesiratkaisut vaikuttavat näkyvästi ympäristömme tilaan.  Järkevillä ja loppuun asti harkituilla ratkaisuilla pääsemme tulokseen, josta hyötyvät niin kiinteistön omistajat kuin ympäristökin.

Yleisesti jätevesien puhdistusvelvollisuudesta säädetään ympäristönsuojelulaissa. Niin kutsuttu haja-asutusalueiden jätevesiasetus, joka koskee viemäriverkostojen ulkopuolella olevien talojen ja mökkien jätevesien käsittelyä, astui voimaan vuonna 2004. Asetuksen perustavoitteena on vähentää haja-asutuksen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Siirtymäaikaa annettiin kymmenen vuotta. Kuusi vuotta on kulunut ja jätevesiprojekti on levällään kuin Jokisen eväät. Nyt siihen tuli pienen pieniä korjauksia ja parin vuoden jatkoaika.


Suomi on yllättävän suuri maa. Viemäriverkostojen ulkopuolella asuu n. 1,5 miljoonaa ihmistä. Ympäristökysymysten valossa näiden ihmisen jätevesillä on suuri merkitys. Asiantuntijat ovat laskeneet, että viemäriverkoston ulkopuolinen asukas kuormittaa jätevesillään vesistöjä keskimäärin yhtä paljon kuin 6-8 viemäriverkon piirissä asuvaa.   Haja-asutuksen jätevedet kuormittavat vesistöjämme toiseksi eniten heti maatalouden jälkeen.


Kansalaisten inho ja suoranainen viha asetusta kohtaan on ollut käsin kosketeltavan rajua, aivan ymmärrettävistä syistä. Kritiikkiä tulee joka ilmansuunnasta. Miljoona suomalaista on kertonut kantansa asetuksesta jättämällä noudattamatta sitä. Näyttäisi siltä, että asetuksen kivinen tie on noussut kokonaan pystyyn.


Nyt ollaan tekemässä lyhytnäköistä ja kestämätöntä politiikkaa. Hätäännyttiin kun huomattiin, että on otettu virheaskel. Tosiasiahan on, että hajajätevesiasetus on rampa, eikä muuksi muutu - vaikka kuinka leikataan ja liimataan.  Suurin virhe tehtiin kun päädyttiin säätämään asiasta asetuksen tasoisella säädöksellä. Näin merkittävästä asiasta, joka koskettaa suurta osaa suomalaisia, on säädettävä laintasoisesti. Kyse on mitä suurimmassa määrin kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista, joista on aina säädettävä lailla. Ainakin perustuslaki lähtee tästä.


Toinen iso ongelma on se, että viranomaiset määräävät jätevedet puhdistettaviksi, mutta markkinoilla myydään tähän tarkoitukseen lähinnä sekundatuotteita. Puhdistuslaitteisiin velvoitetaan investoitavan varsin suuria summia, vaikkei niillä edes saavuteta asetettuja tavoitetasoja.


Kalliilla investoinneilla ja aikaan saatavilla hyödyillä ei ole yhteyttä toisiinsa ja Itämeri sen kun jatkaa rehevöitymistään.
Kaikki tahot, joita asia tavalla tai toisella koskettaa, ovat jollain tasolla tyytymättömiä tilanteeseen. Peli pitäisi nyt uskaltaa viheltää poikki, ennen kun vajotaan liian syvälle suohon.


Kokonaan uuden lain rakentaminen olisi tässä tapauksessa viisaampaa kuin vanhan korjaaminen.


Ilkka Kanerva





Kokoomuksen kansanedustaja

Heijastimet myös kevytväylille

Surkeat talvikuukaudet ovat tulossa, pimeä tuli jo.
Etsikää hyvät ihmiset heijastimet esille. Heijastimia tarvitaan myös näillä kevytväylillä, missä pyörät ja jalankulkijat  kulkevat sikin sokin. Polkupyörien valaisimet ovat hyviä, mutta eivät riitä valaisemaan, varsinkaan kun ulkoiluasusteet ovat väriltään hillittyjä.
Kevytväylillä koirat tarvitsevat oman heijastimen kaulapantaan ja pyöräilijöitten kannalta  mielellään myös talutushihnan puoliväliin.
Ledvalon hankkinut



Iloksemme saimme viime viikon lehdestä lukea kerrankin iloisia ja inhimillisiä uutisia kaupungin päättäjien päätöksistä. Salo-lisä päätettiin säilyttää ja Perniön koulujen sulkeminen torjuttiin. Haluamme kiittää opetuslautakunnan jäseniä erityisesti tästä mahdollisuudesta jatkaa Perniön alueella opiskelua Mussaaren ja Nurkkilan kyläkouluissa.



Koulujen jatko on nyt kuitenkin niiden kuntalaisten käsissä jotka asuvat näiden koulupiirien alueella. Olemme vahvasti sitä mieltä että nyt jos koskaan on todella sekä kaupungin että koulupiirin asukkaiden asia ohjata lapset oikeisiin kouluihin. Esimerkiksi Mussaaren koulussa olisi toistakymmentä lasta enemmän tällä hetkellä opiskelemassa jos kaikki koulupiirin alueella asuvat lapset opiskelisivat heille alun perin tarkoitetussa koulussa. Luultavasti Nurkkilan koulun alueella on samanlainen tilanne.



Syitä siihen minkä takia vanhemmat ovat lapsensa laittaneet Mussaaren tai Nurkkilan sijaan kirkonkylän tai Saurun kouluihin on varmaan monia. Mutta jos ainoa syy on se että pelkää koulun loppumista tai sitä että pienessä koulussa ei ole tarpeeksi kavereita, laadukasta opetusta, opetusvälineitä tai jotain vastaavaa niin silloin voimme suoraan oikaista tuollaiset syyt. Koulun loppuminen tai kavereiden puute olisivat ainoastaan seuraus siitä jos lapsia ei pienempään kouluun laiteta. Opetus on aivan varmasti yhtä laadukasta kaikissa Salon alueen kouluissa. Opetusvälineissä on ehkä heittoa eri koulujen välillä mutta sitä ei varmaan kannata nostaa tärkeimmäksi kriteeriksi lapsen lähikoulua valittaessa.



Jos kuljetusoppilaille on mahdollisuus valita 5-10 minuutin taksimatka Mussaaren tai Nurkkilan kouluun ja se muutetaan 15-40 minuutin taksimatkaksi kirkonkylään niin mikä logiikka vanhemmilla on ollut käytössä? Hieman ihmetyttää jos perhe asuu vapaaehtoisesti keskellä kauneinta maaseutua mutta siinä oleva upea mahdollisuus pienemmästä kyläkoulusta jätetään käyttämättä!



Lisäksi haluaisimme muistuttaa että mikäli Nurkkilan ja Mussaaren koulut suljetaan niin kirkonkylän koulun ryhmäkoot väistämättä kasvavat. Kavereita on silloin jo ehkä liikaakin ja ainakin asiantuntijoiden myötä niitä ongelmiakin saattaa tulla lisää… Joten pyydämme kauniisti kaikkia tulevien ekaluokkalaisten vanhempia miettimään uudelleen jos olette jo ajatelleet että lapsi pistetään kirkonkylään vaikka lähikoulu löytyisi paljon lähempää.

Susanna Holm, Mussaaren ala-asteen vanhempainyhdistyksen pj
Elina Muuri, Ylikulman kyläyhdistyksen pj
äidit kahdelle 2-luokkalaiselle


Jätevesiasetuksen vaatimustaso kohtuuton

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam esitteli ja allekirjoitti 11.6.2003 valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Olemassa olevat käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät määrättiin siirtymäsäännöksessä saatettavaksi asetusta vastaaviksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Nyt tämä Enestamin "aikapommi" on laukeamassa Kiviniemen hallituksen käsiin.



Vain 10–15 prosentilla kiinteistöistä on tehty parannuksia. Ihmiset eivät ole hyväksyneet asetuksen tiukkoja vaatimuksia. Tämä on aikaa myöten käynyt selväksi kaikille muille paitsi ympäristöministeriön virkamiehille. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki on liian pitkään sitoutunut virkamiestensä näkemyksiin.

Ilmi tulleisiin kummallisuuksiin kuuluu, että sisämaan kuntien jätevedenpuhdistamoilla on löysemmät typpipäästörajat kuin haja-asutusalueen asukkailla. Mielenkiintoista on myös, että Enestam havahtui itse allekirjoittamansa asetuksen tiukkuuteen ja sen soveltamisen suuriin kustannuksiin vasta viime kesänä oman kiinteistönsä jätevesijärjestelmää uusiessaan.



Ministeri Lehtomäen viimein lupaamissa joustoissa on ehkä parasta asetuksen toimeenpanoajan pidentäminen kahdella vuodella eli vuoden 2015 loppuun. Lisäksi vaadittuja parantamistoimia voi lykätä neljällä vuodella tekemällä kuntaan perustellun ilmoituksen. Tämä lisälykkäys on asetuksen mukaan mahdollinen, kun tarvittavat toimet ovat niiden kalleuden tai poikkeuksellisen teknisen vaativuuden vuoksi kiinteistönhaltijalle kohtuuttomia ja ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on pidettävä vähäisenä.



Merkittävä on ympäristönsuojelulain muutosesitys, jonka mukaan asetuksen mukaisia jätevesien käsittelyvaatimuksia ei sovellettaisi olemassa olevaan käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään, jos kiinteistön haltija ja kiinteistöllä vakituisesti asuvat ovat täyttäneet ennen 1.1.2011 68 vuotta. Tämän sinänsä oikeansuuntaisen esityksen yksityiskohdat arvioi eduskunta. Problemaattinen on esimerkiksi tilanne, jossa kiinteistöllä asuvista puolisoista vain toinen täyttää ikäkriteerin.

Uusi laki antaisi kunnalle mahdollisuuden myöntää enintään viiden vuoden vapautus kerrallaan pitkäaikaisen sairauden tai työttömyyden taikka muun vastaavan syyn perusteella. Korkea ikäkin voitaisiin erikseen ottaa huomioon tätä enintään viiden vuoden poikkeusta myönnettäessä silloin kun em. 68 vuoden ikäperuste ei täyty.




Edelleen jää ilmaan kysymys, onko asetuksen vaatimustaso tiukkuudessaan perusteltu. Miksi asetus mahdollistaa kuntien jätevedenpuhdistamoille yksittäisiä kiinteistöjä lievemmät normit niin eloperäisen aineksen, kokonaisfosforin kuin kokonaistypen osalta? Tämä vaatii selityksen.



Päivänselvää on, että tilanteen rauhoittaa vain kiinteistökohtainen tieto vaadittavista toimenpiteistä. Toimenpiteiden tulee olla talonpoikaisjärjen mukaisia, myös kustannuksiltaan. Yhteiskunnan tulee myös kohdella haja-asutusalueen asukkaita tasapuolisesti suhteessa kunnallisten siirtoviemärien varrella asuviin.

Esko Kiviranta
kansanedustaja (kesk.)

Mää olen kaupunkilaine, mutt asun maall.  
Talviaamun mää kato ku lunt o tullu polviss saakk ja kurkkan akkonast, joks kaupunk o pluukannu. Ei vaa, mutt tiekunt on jo puhristanu tie, paljo aikasemmi ku valtion tiet onka. Mää mene tie vartte orottama paikkuri, mutt tulee pitkä orotus.......

Ehtoll mää huntera, ett tarttis laitta tekstaripalstall viesti, ett yks katulamppu on sammunu. Huomanki, ett nii muukki - eikä ol sen puolest tolppika....

Viime tiistain olin viissai kuulemass. Päiväse viissa kertosiva, miten hyvä kyläkoulu o sekä fyysise, psyykkise, sosiaalise ett pedagogise oppimis- ja kasvuympäristön. On turvalline ja laadukas ja kaikin puoli hyvä. Ainoo haittapuol löytys kouluje lakkaamisuhast.

Ehtose viissa kertosiva, ett mää ja mun lapsen, mei ollaa pelkkii kustannustekijöi kaupunkill. Kui Suome maass voi näi pal viisautt löyttykkä?
Ylikulmalt













Täällä on autoton päivä joka päivä
Tällä viikolla järjestystä autottomasta päivästä on kohkattu etukäteen niin paljon, etten oikein tiedä mitä pitäisi ajatella.

Meillä on täällä kylillä autoton päivä joka päivä,  jos lasketaan vain linja-autot. Muutkin päivät menevät samaan tahtiin, ellei naapuri tai taksi rupea ruuhkauttamaan teitä ja pilaamaan ilmaa. Kaupunkilaiset  telkkarissa pelastavat maailmaa: kertovat kuinka voi valita polkupyörän tai linja-auton oman auton tilalle. Polkupyörällä ei tarvitse ajaa koko matkaa, sen voi jättää asemalle ja jatkaa junalla.


Minäkin voin ottaa polkupyörän, mutta sillä on tehtävä koko matka ja takaisinkin vielä. Jos joutuu muuttamaan kaupunkiin vaikka työn takia, on ihan selvää, ettei työ yksin riitä.
Kaupungissa asumisesta pitää hyvittää reilusti, joukkoliikenteen palveluilla, asfaltilla ja katuvaloilla.


Takametsää tai avaraa jokilaaksomaisemaa ei kaupungista saa.
Vanha naistenpyörä
Olen suhtautunut aika neutraalisti Salon alueen koulujen lakkautuksiin; kun pitää säästää niin pitää säästää.

Vasta kun viime maanantaina olin kuulemassa konsulttitoimistolta tilattua selvitystä Salon alueen lukio-opetuksen palveluista kauhistuin; näinkö heppoisin selvityksin näitä päätöksiä tehdään! Konsultti on laskenut että lakkauttamalla Perniön lukio Salo säästää runsaat 250 000 euroa.


Ihan ilmaiseksi sain kysymällä selville että summa on laskettu väärin; on laskettu että lukion kiinteistöstä ei olisi kustannuksia jos lukio lopetettaisiin. Näinhän ei ole; lukion tiloissa jatkaisivat edelleen toimintaansa mm. yläkoulun kotitalous, tekninen työ ja kansalaisopisto; lämmitystä ja siivousta tarvittaisiin edelleen.


Selvityksessä ehdotettiin että lukion tiloja voisi käyttää ala-asteena; kysymällä selvisi että kirkonkylän ala-asteen kannalta lukio on liian etäällä ja opetuksen jakaminen kahteen toimipisteeseen vaikeuttaisi integraatiota ja toisi rutkasti lisäkustannuksia. Yhden rehtorin palkka siis säästyisi; tulee mieleen montako työntekijää Salon kaupungilla on tällä hetkellä.


Ihmettelen miksi selvitys näki kielteisenä asiana sen että lukiolla ja yläkoululla on yhteisiä opettajia. Tämähän on valtava voimavara nimenomaan taide- ja taitoaineissa, joissa pakollinen tuntimäärä on vedetty minimiin; yhteiset opettajat osaavat jatkaa opetusta siitä mihin se on yläkoulun puolella jäänyt ja näkevät oppilaista pitkän kehityskaaren.
Omilta oppikouluajoilta muistan pelkästään myönteisenä asiana opettajat, jotka saattoivat opettaa peräti kahdeksan vuotta samaa oppilasta. Miksei asiaa katsottu tässä kohtaa myös yläkoululaisen näkökulmasta; kahden koulun virka tarjoaa syrjäseudun lapsille ammattitaitoisen ja koulun kasvatustavoitteisiin sitoutuneen opettajan.



Tutussa ympäristössä tukiverkko on tiivis ja ongelmiin voidaan puuttua ripeästi. Olen seurannut läheltä kolmen lapseni koulutietä Salon kouluissa ekaluokkalaisesta ylioppilaaksi ja jatko-opintoihin, enkä ole huomannut missään vaiheessa että perniöläiset lapset olisivat olleet heitä jotenkin epäedullisemmassa asemassa opetuksen suhteen. Ainoastaan pitkät koulumatkat ovat jatkuva hankaluus.


Koulumatkoihin konsulttitoimisto ei ole ottanut kantaa. Olisi kannattanut. Olen ajanut yli kuusitoista vuotta aamuisin Salosta Perniöön, ja vastaantuleva liikenne mutkaisella ja ruuhkaisella tiellä nro 52 on jatkuvasti kasvanut.  Tien luokitusta ollaan laskemassa nykyistä alemmaksi eli ainakaan parannusta ei ole luvassa. Näen vaaratilanteita viikoittain, kun hitaampien ajoneuvojen taakse jääneet epätoivoisina yrittävät purkaa ruuhkaa. htään mopoautoa en ole nähnyt aamuruuhkissa toistaiseksi, onneksi.
Voin vain kuvitella mikä on tilanne sitten jos Perniön lukio lakkautetaan, ja Särkisalon nuoriso matkaa Halikon lukion täpötäysiin luokkiin kuka milläkin välineellä.


Jos yhdenkin nuoren henki menetetään liikenteessä alle sadantuhannen euron säästön takia, niin ainakaan minä en ole ollut tämän päätöksen kannattaja.

Pirkko Iso-Markku
kuvataiteen lehtori
Perniön yhteiskoulu ja lukio


Seuraan keskustelua Perniön lukion tulevaisuudesta kauhistuneena.
Alueellinen tasa-arvoisuus on ensimmäinen asia. Miksi Saloa kehitetään viime viikon lehden  juttujen perusteella eri keskuksiin tukeutuen, mutta kuitenkin kaupunkiin jäämässä olevat kaksi lukiota ovat käytännössä lähes näkömatkan päässä toisistaan.  Särkisalossa, Teijolla, Kiskossa olisi nuoria jotka valitsisivat varmasti mieluummin lukion Perniön kaupunginosassa.   Matkoihin kuluvaa rahaa, vaivaa ja aikaa ei voi aliarvioida. Tämän hetken bussiaikataulujen mukaan esimerkiksi Särkisalosta Salon keskustaan lukioon tulevalle nuorelle päivän pituuudeksi tulee helposti matkoineen päivineen yli kymmenen tuntia, ja sen päälle pitää laskea läksyjentekoaika. Voidaan myös kysyä, onko järkeä siinä että iltapäivästä osa menee kaupungilla paluukyytiä odottaessa ja linjuriaseman edustalle syljeskellessä.  Mennäänkö siihen, että osalle lukioikäisistä jää ainoaksi realistiseksi vaihtoehdoksi hankkia asunto Salon keskustasta – joita ei edes liiemmälti tarjolla ole!
Asia numero kakkonen on se että pitäisi katsoa kauemmas.  Perniön maaseudulta on tultu yläasteelle kirkonkylään aina ja niin vastakin. Myös lukioon. Entä jos tämä palvelu siirtyy kauemmas? Miten se vaikuttaa halukkuuteen muuttaa ”eteläiseen Saloon”, perustaa perhettä, jatkaa tilanpitoa. Mistä silloin tulee Salon torille se lähiruoka, jonka perään aina ollaan ainakin juhlapuheissa.  
Ehkä asiaa on valmisteltu sillä ajatusmallilla, että lukio on kouluna vapaaehtoinen. Ajatuksena se on vain ylimielinen.  Ajatus siitä että lukion ei pidä olla maaseudun lapsille helposti tavoitettavissa, on sukua sille (onneksi) vuosikymmeniä sitten hylätylle ajatukselle etteivät naiset tarvitse koulutusta.

MT

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Joki kauneimmillaan
  • Kuvaus: Talvipäivän tunnelmaa Perniönjoella kuvasi Terttu Rantanen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20