Mielipide

Kansanedustaja Pertti Hemmilä on Perniönseudun Lehdessä 12/8 sitä mieltä, että jätevesiasetus on kumottava.

Saattaapa hän toisaalta olla aivan oikeassakin, mutta hän on nyt aivan varmasti unohtanut sen yhden asian, mitä Jyrki Katainen tolkuttaa: On tehtävä työtä! Tämähän on itsestäänselvyys. Mutta työtä ei voi tehdä, jos tekemisen edellytykset puuttuvat. Tärkein edellytys on työpaikka, mutta sekin vaatii edellytykset, joista tärkein on inhimillinen tarve, jonka työn tulos tyydyttää. Kataisella näyttääkin olevan jäljellä enää yksi keino luoda työpaikkoja: Työurien pidentäminen!


Mutta työpaikkoja ei luoda työuria pidentämällä. Niitä luodaan tekemällä tarpeita, jotka sitten tyydytetään työllä. Pertti Hemmilä ei huomaa, että kun ”jätevesiasetuksella luotiin puhdistuslaitteiden myyjille yli kahden miljardin euron markkinat”, se merkitsi joillekin työpaikkoja yli kahden miljardin euron edestä. —Vai minne ne eurot menivät?



En ole maailmanlopun ennustaja. Maailmanloppua ei enää tarvitse ennustaa. Se jo on tapahtunut tosiasia, vaikkakin se etenee hitaasti ja kivuliaasti ennen lopullista rysähdystä. Maailmanlopulla tarkoitan kituvan perinteisen markkinajärjestelmän loppua. Sen seurauksena on yleismaailmallinen kaaos, ja sen ulkopuolelle jäävät vain Brasilian viidakkojen alkuasukkaat, joita ei vielä ole sulautettu globaaliin maailmantalouteen.


Mitkä sitten ovat maailmanlopun merkit? Kun ihmisten tarpeiden tyydyttäminen ei enää riitä tuotantokoneistojen käynnissä pitämiseksi, on keksitty muita keinoja teollisen tuotannon menekin turvaamiseksi ja työpaikkojen synnyttämiseksi. Jo kauan on luotu yhä olemattomampia tarpeita mainoksella ja psyykkisellä manipulaatiolla. Vaikka nykyihminen nauraa entisajan mainoksille, hän lankeaa nykyisiin kikkoihin yhtä helposti.


Mutta mainoskikoillakin on rajansa. On ollut keksittävä yhä uusia keinoja. Eräs keino on tuotteiden ennenaikainen vanhentaminen. Täysin käyttökelpoisia puhelimia, tietokoneita ja niiden oheislaitteita kannetaan parin vuoden välein kaatopaikalle, koska ”kehitys kehittyy”. Toinen tapa menekin lisäämiseksi on säätää lakeja. Nykyinen jätevesiasetus lienee yksi näistä, eikä se varmaankaan ole viimeinen.

Muuten, mikähän todellisuudessa pakotti televisiot digisellaisiksi? Mistä tulee se kova huuto siitä, että jokaiseen talouteen on saatava laajakaista? Saksassa tiettävästi määrättiin kaikki 10 vuotta vanhemmat autot romutettaviksi.

Suomessa tuuli puhaltaa samalta suunnalta. Muistaako joku vielä, miten Suomesta piti tehdä ”tietoyhteiskunta”. Silloin väitettiin, että tietokoneiden esiinmarssi tuo lisää töitä! Mikä järjetön möläys! Koska ihmeessä teollisuudessa on pyritty lisäämään töitä?! Ainoa tapa tehostaa tuotantoa on vähentää töitä, ja sen on tietokone hyvin tehnytkin. Ei silti, ei minulla ole mitään tietokoneita vastaan, mutta asiat pitäisi nähdä useammalta puolelta.

Eino Kytö


Anneli Jäätteenmäen hallituksen ainoita konkreettisia ”saavutuksia” oli keväällä 2003 annettu jätevesiasetus.

Asetus edellyttää jätevesien puhdistusjärjestelmien rakentamista vuoteen 2014 mennessä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Tavoitteena on ollut vähentää erityisesti vesistöihin meneviä typpi- ja fosforipäästöjä.



Asetuksen tavoitteet olivat hyvät, mutta käytännössä useimmat pienpuhdistamot ovat lähes kelvottomia. Puhdistusjärjestelmillä saavutetut ympäristöhyödyt ovat varsin vaatimattomat suhteutettuna kalliisiin investointeihin. Käytettävissä ei ole ollut kunnollisia, kattavia tutkimustuloksia puhdistusjärjestelmien tehokkuudesta eikä varsinkaan siitä, mikä itse asiassa haja-asutusalueiden jätevesien merkitys on vesistöille ja varsinkin Itämerelle. Ei ole kyetty mitenkään osoittamaan, millainen todellinen puhdistusvaikutus on jätevesiasetuksen edellyttämillä kalliilla jätevedenpuhdistusjärjestelmillä. TM Rakennusmaailman suorittamassa tähän mennessä kattavimmassa vertailussa yhdenkään testissä mukana olleen laitevalmistajan laitteisto ei täyttänyt asetuksen edellyttämiä puhdistusvaatimuksia. 



Jätevesiasetuksella luotiin puhdistuslaitteiden myyjille yli kahden miljardin euron markkinat. Monille kiinteistöjen omistajille taloudelliset investoinnit ovat olleet ja tulisivat olemaan kohtuuttoman suuret. Asetuksen perusteluissa aikoinaan laitteistojen hinnaksi arvioitiin noin enintään 2000 - 3 000 euroa per talo tai mökki, mutta käytännössä hintataso on ollut moninkertainen, jopa yli 10 000 euroa. Lisäksi tulevat satojen eurojen vuosittaiset ylläpitokustannukset.



Suomen Ympäristökeskus on joillekin laitteille antanut CE-merkinnän. Useat laitevalmistajat eivät ole merkintää hakeneet, ehkä hylkäämisen pelon vuoksi. Ympäristökeskus on testannut joitakin laitteistoja laitevalmistajan tilauksesta. Jotkut laitevalmistajat markkinoinnissaan viittaavat siihen, että Syke on heidän laitteistonsa hyväksynyt. Testaaminen tilauksesta on kuitenkin aivan eri asia kuin virallisen hyväksynnän antaminen. Julkisuudessa on jopa väitetty, että laitevalmistajat ovat saaneet ostaa haluamansa tutkimustuloksen SYKE:lta.



Jätevesiasetus valmisteltiin virkamiestyönä ja silloinen hallitus teki päätöksen ilman, että asiaa mitenkään käsiteltiin eduskunnassa. Lopputuloksena on ollut kalliita kiinteistökohtaisia ratkaisuja, joilla ei kuitenkaan ole saavutettu toivottuja tuloksia ympäristön kannalta. Ei ole kyetty osoittamaan edes sitä, että nykyiset, vuosikymmeniä käytössä olleet puhdistusjärjestelmät olisivat uusia huonommat. Viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesien käsittelyä tulee ensin tutkia perusteellisesti ja vasta sen jälkeen sopia toimenpiteistä, joilla saadaan aikaan tarkoituksenmukaiset puhdistusjärjestelmät ja riittävä puhdistustulos. Viime keväänä tekemäni lakialoite jätevesiasetuksen kumoamisesta on eduskunnan ympäristövaliokunnan käsiteltävänä.

Pertti Hemmilä
Kansanedustaja (kok)
Laitoin kesän kunniaksi rullaluistimet jalkaan, siinä toimituksen kulmilla ja otin suunnaksi Perniön aseman. Pyörätie kun on turvallinen ja suosittu rullaluistelijoiden keskuudessa. Pyörätie on huonosti hoidettu. Se on rankkasateen jäljiltä edelleen mutainen, savinen (sateella erittäin liukas!) kivinen ja todella epätasainen. Talvi ja aika ovat tehneet tehtävänsä. Kilometri tolkulla "revennyttä" ja kuoppaista asfalttia, joka kaipaa pikaista puhdistusta ja etenkin uutta päällystettä. En voi suositella kenellekään, harmillista.




Tiina Salminen, Förby

Meinasi palkokasvi kaivautua sieraimeen edellisen lehden uutisesta, että Perniön kirjastoakin ollaan nyt ajamassa alas. On se nyt kumma, että täällä sivukylällä ei saisi mikään palvelu toimia. Pelkäävätkö ne tuolla suuren Salon keskustassa, että meillä on asiat jotenkin paremmin? Perniön kirjasto on ollut mainio paikka, ja palvelu erinomaista, meidän kohdalla keväästä 1997 asti, kun me tänne muutimme, ja kirjasto toimi vielä pikkuruisissa tiloissa lukion kulmalla. Jo silloin asiakkaan toiveet pyrittiin täyttämään, kirjat tilattiin muualta ja tehtiin hyviä suosituksia sopivasta luettavasta. Henkilökunta on ylittänyt tehtävänsä useasti palvellen paremmin kuin suuressa pääkirjastossa. Tsemppiä kirjastoväelle Perniöön!

ViviA

 

Nostin Perniön yhteiskoulun talk showssa esiin ajatuksen oppivelvollisuuden pidentämisestä vuodella. Tilaisuutta koskeneessa lehtijutussa (Perniönseudun lehti 12.5.) ajatukseni oli tulkintani mukaan ymmärretty hieman väärin. Siksi lienee paikallaan täsmentää omaa kantaani.

Lähden siitä, että oppivelvollisuuden jatkaminen vuodella niin, että se päättyisi 17-vuotiaana, toisi nuorelle aikaa tehdä tulevaisuuttaan koskevia äärimmäisen tärkeitä päätöksiä rauhassa. Samalla peruskoulun jälkeen jokainen nuori ohjattaisiin eteenpäin johonkin koulutukseen kannustaen jatkokouluttautumiseen. On kuitenkin tosiasia, ettei pelkällä peruskoululla pötkitä kovinkaan pitkälle nykyisillä työmarkkinoilla. Oppivelvollisuuden jatkaminen edellyttää myös lapsilisän maksamista aina 17 ikävuoteen asti.

Vuonna 2008 alkanut taloudellinen lama konkretisoitui tällä kertaa varsin näkyvällä tavalla räjähdysmäisesti kasvaneena nuorisotyöttömyytenä. Osaltaan tähän ongelmaan vastattiin nytkin nuorille suunnattua koulutusta lisäämällä.

Olennaista olisi, että oppivelvollisuuteen kuuluisikin myös se että valtio ja kunnat velvoitettaisiin järjestämään jokaiselle nuorelle sopiva opiskelupaikka. Nythän liian moni 15- tai 16-vuotias jää peruskoulun jälkeen ilman opiskelu- tai työpaikkaa. Syrjäytyminen varhaisessa vaiheessa työelämästä tai opiskelumaailmasta on elämänhallinnan kannalta ongelmallista ja haitallista.

Oppivelvollisuuden pidentämisen tavoitteena on vähentää koulupudokkuutta ja antaa jokaiselle nuorelle mahdollisimman hyvät eväät elämään. Oppivelvollisuuden piiriin kuuluva opetus voi olla lukion ja ammatillisen koulutuksen lisäksi myös vaikkapa työpajatoimintaa, valmentavaa koulutusta, työssäoppimista tai oppisopimuskoulutusta. On yleisesti tunnistettu fakta, ettei koulun penkillä istuminen sovi kaikille ja siksi koulutuksen kaikki vaihtoehdot on otettava käyttöön aikaisempaa paremmin.

Työelämän kannalta on olennaista, että nuoret ohjautuvat mahdollisimman aikaisin sellaiseen koulutukseen, joka valmistaa mahdollisimman hyvin tuleviin työtehtäviin aloilla, joilla on mahdollista työllistyä. Työmarkkinoiden ja työvoiman kohtaamista on parannettava monin keinoin. Samalla on mietittävä eri koulutusalojen aloituspaikkamääriä varsin kriittisen realistisesti.

Tällä hetkelläkin maassa on aloja, joilla vallitsee kipeä työvoimapula, vaikka yleisesti työttömyys onkin korkealla tasolla. Tulevaisuudessa työvoimapula on tosiasia yhä useammalla alalla. Siksi tulevasta työvoimasta, tämän päivän koululaisista ja opiskelijoista, on huolehdittava entistä paremmin. Työurien pidentäminen onkin aloitettava eläkeiän myöhentämisen sijaan työurien alkupäästä ja työelämän laatukysymyksiin vastaten.

Katja Taimela

kansanedustaja, sdp

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivätNew
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20