Mielipide

Syksy etenee koulumaailmassa vauhdilla ja syysloma lähestyy. Uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön sekä lukion että perusopetuksen puolella.

Uusi opetussuunnitelma on asettanut uusia vaatimuksia opetustiloille. Erilaiset oppimistyylit vaativat erilaisia oppimisympäristöjä. Perniössä oppimistilojen nykyaikaistaminen on hyvässä vauhdissa. Perniön lukion muutto yhteiskoulun tiloihin muutama vuosi sitten on ollut oikea ratkaisu. Muutto on ollut sekä taloudellisesti että pedagogisesti erinomainen ratkaisu. Koulurakennukseen on saatu uusia oppimistiloja ja kouluviihtyvyys on hyvinvointiprofiilin mukaan erinomaisella tasolla. Tänä syksynä yhteiskoulun tilojen muuntamista jatketaan luopumalla perinteisestä kielistudiosta ja ATK- luokasta. Aika on ajanut molempien ohi.

Perniön lukion vanha koulurakennus on pikku hiljaa tullut ”tiensä päähän”. Opetuslautakunnan hyväksytty talousarvio pitää sisällään positiivisia viestejä Perniön koulujen tulevaisuuden suhteen. Kirkonkylän koulun kauan kaivattu remontti on budjetoitu alkavaksi ensi vuoden aikana. Näin sivusta seuranneena on voinut vaan ihmetellä miksi kaupunki on reagoinut niin hitaasti koulun remonttitarpeeseen. Itse remonttiin on varattu yhteensä kolme miljoonaa euroa vuosille 2018 ja 2019.

Lautakuntien talousarvioesitykset eivät kaikki varmasti mene sellaisenaan läpi, mutta Kirkonkylän koulun remonttia ei voida enää siirtää. Samassa yhteydessä on tarkoitus tehdä sellaiset käsityötilat Kirkonkylän koulun yhteyteen, joita voi käyttää myös Perniön yhteiskoulu, kun vanhan lukion yhteydessä olevat nykyiset tilat poistuvat. Perusopetuksen osalta kotitalousluokka on tarkoitus siirtää yhteiskoulun tiloihin taloussuunnitelman mukaan vuonna 2020. Tämän jälkeen perusopetus ei enää tarvitsisi vanhan lukiorakennuksen tiloja.

Yhteiskoulu on tällä hetkellä käytännössä täynnä, koska opiskelijoita on yhteensä 283(yhteiskoulu 206, lukio 77). Oppilasmäärät tulevat ennusteiden mukaan laskemaan myös Perniössä tulevina vuosina - lähivuosina kuitenkin hyvin maltillisesti.

Arttu Karhulahti
Perniön yhteiskoulun ja lukion rehtori,
kaupunginvaltuutettu

Salo kuuluu vapaa-asuntojen määrässä Suomen kärkijoukkoon. Esimerkiksi 700 asukkaan Särkisalossa on 900 vapaa-ajan asuntoa, jotka ovat suurelta osin syrjäyttäneet entisenlaisen mökkiperinteen. Vapaa-ajan asunnoissa tai paremminkin kakkosasunnoissa asutaan nykyään kokonaan tai lähes ympärivuotisesti asukkaiden ollessa muualla kirjoilla. Haluamme edistää heidän muuttamistaan Salon vakinaisiksi asukkaiksi ja nykyaikaistaa rakennusjärjestystä.

Salo on uudistamassa rakennusjärjestystään ja uudistusta valmistelemaan on asetettu virkamiespainotteinen työryhmä, jota valtuuston yksimielisen kannanoton mukaisesti täydennettäneen luottamushenkilöjäsenillä.
Rakennusjärjestys on laaja kokonaisuus, mutta tässä yhteydessä painotamme ranta-alueiden asumiseen liittyviä näkökohtia, joilla uskomme olevan vaikutusta vakinaisten asukkaiden saamiseen Saloon ja työtä rakentajille.
Vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakinaiseksi asunnoksi on työlästä ja ennen muuta kallista, joten se helposti jätetään tekemättä. Muutamien vuosikymmenten ikäinen rakennus tyydyttää asukkaittensa tarpeet, mutta teknisten ominaisuuksien parantaminen maksaakin tyypillisesti 15 000 – 20 000 euroa, jotta rakennusluvan edellytykset täyttyisivät.
Vapaa-ajan asuntoonsa vakinaiseksi muuttajat ovat useimmiten eläkeiän kynnyksellä olevia ja suhteellisen hyvätuloisia, joita Salon kannattaa haluta asukkaikseen.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa on ehdottomia määräyksiä, mutta myös koko joukko harkinnanvaraisia määräyksiä. Rakennusjärjestyksen uudistamisessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, millä tavoin kunnan oman päätösvallan keinoin voidaan helpottaa vakinai sta asumista ja luoda sille mahdollisimman selkeitä pelisääntöjä.
Myöskään ranta-alueiden rakentamisen oikeuksien enimmäismäärät eivät vastaa nykypäivän vaatimuksia.
Tilanteet ja tarpeet ovat muuttuneet, mutta rakentamista ohjataan yhä vuosikymmenten takaisilla olosuhteilla jolloin kesämökki ja sauna -lähtökohta katsottiin riittäväksi. Silloin ei myöskään tiedetty, miten velvoittaviksi ja tarkoiksi jätevesimääräykset ovat muodostuneet, joilla sen aikaisia rakentamisen rajoituksia usein perusteltiin.

Salo voisi seurata Kemiönsaaren esimerkkiä, jossa ollaan nostamassa rantarakentamisen oikeuksia siten, että 1 800 kiinteistöoikeutta koskeva muutosesitys on tulossa vielä tämän vuoden kuluessa valtuuston käsittelyyn. Viranomaistahot eivät ole nähneet estettä rakennusoikeuksien enimmäismäärän nostamiselle.

Uudisrakentamisessa vapaa-ajan asuntojen vaatimustaso on lähtökohdiltaan sama mitä vaaditaan vakinaisilta asunnoilta. Nuoremmat sukupolvet haluavat viettää aikaa ystävien kanssa, ja tarve heidän tarpeisiinsa rakennettavista hyvin varustelluista erillisrakennuksista on yleistynyt. Samalla ovat lisääntyneet vapaa-ajan asunnoille tarvittavat palvelut, joita vanhemmat ikäpolvet tekivät itse.
Vapaa-ajan asuntoja koskevat kaavat ja niiden määräykset poikkeavat yhä toisistaan Salon eri kolkissa, mille on vaikea löytää perustetta.

Yleiskaavojen ja ranta-asemakaavojen yhtenäistäminen vie aikansa, mutta otettakoon yhtenäistämistarve erityisesti huomioon rakennusjärjestystä uudistettaessa.

Heikki Liede
Kaupunginvaltuutettu (kok)

Matti Varajärvi
Kaupunginvaltuutettu (sd)

Heikkenevät talousnäkymät yhdistettyinä kunta- ja palvelurakenteiden  myllerrykseen ovat johtaneet palveluiden kiihtyvään pakenemiseen kyliltä  yhä kauemmas keskuksiin. Kolmatta sektoria eli yhdistyksiä ja järjestöjä  kaivataan yhä useammin apuun tässä tilanteessa.

Harvaan asutulla maaseudulla kolmas sektori joutuukin usein palvelujen  tuottajan rooliin. Vauraammilla eteläisen maaseudun alueilla yhdistyksillä voi olla myös suuri merkitys paikallisten palveluiden  kannalta. Tällöin kyse on nimenomaan välittäjänä toimimisesta, yhteisön  tarpeiden kartoittamisesta ja työn tekijöiden eli yrittäjien  etsimisestä.
Olennaista paikallisen yhteistyön rakentamisessa on asenteisiin  vaikuttaminen – puolin ja toisin. Yleisen yrittäjämyönteisen asenteen  edistämisellä ja paikallisen palvelutarjonnan hyödyntämisellä on  monenlaisia myönteisiä vaikutuksia kylien ja maaseudun hyvinvoinnin  kannalta.

Toisaalta myös yrittäjän on syytä huomioida yhteisön arvo. Esimerkiksi  hyväkuntoisen kylätien, vetovoimaisen maiseman tai viemäriverkoston  takana on usein tuhansia talkootunteja. Kylien asukashankintaprojektit  ovat samalla myös asiakashankintaprojekteja. Kylien nettisivuilla on  usein esitelty paikallisia yrityksiä.
Yhdistysten ja yritysten paikallisesta yhteistyöstä kylillä on hyviä  kokemuksia ja potentiaalia olisi paljon enempäänkin. Lähellä tuotettu  ruoka alkaa jo löytyä erilaisten rinkien kautta, mutta esimerkiksi  kiinteistöjen uusiokäytössä eri toimijoiden osaamisen yhdistäminen olisi  usein paikallaan.

Maaseudulla on monenlaisia kiinteistöjä tyhjillään tai vajaakäytössä: on  entisiä kouluja ja kunnantaloja, seurantaloja ja myös yritysten tiloja. 
Monet seurakunnatkin miettivät kiinteistömassansa kokoa.  Sote-uudistuksen myötä uusia käyttäjiä kaipaavien tilojen valikoima voi  täydentyä vaikkapa entisellä terveyskeskuksella.
Parhaimmillaan näistä rakennuksista syntyy monipalvelupisteitä, joissa voi olla sekä yhdistysten järjestämää toimintaa, julkisia palveluja että  yrittäjän palveluja. Olennaista on, että tilan käyttösuunnitteluun  osallistuu toimijoita laajalla skaalalla.
Syntyy tilakumppanuuksia, jotka yksinkertaisimmillaan voivat tarkoittaa  kylätalon keittiön tapauskohtaista vuokrausta pitopalveluyrittäjälle.  Toisessa ääripäässä ovat Salon Särkisalokodin ja Perniön entisen  kunnantalon kaltaiset ratkaisut, joissa saman katon alta löytyy niin  yhdistysten, yritysten kuin kunnallisiakin palveluja.

Maaseudun palveluista puhuminen kääntyy usein voivotteluksi niiden  säilyttämisen puolesta. Entäpä jos päätetään, että asiat voi hoitaa  toisinkin?
Paikallisesti voidaan tehdä uusia innovatiivisia ratkaisuja,  kun yritykset ja yhdistykset miettivät asioita saman pöydän ääressä yhdessä kunnan edustajien kanssa.

Tauno Linkoranta

Viime viikon lehdessä Heikki Liede kirjoitti Perniönjoen ongelmista.
Asia on tärkeä. Aihe tosin ei ole uusi. Siitä on tällä konkretiatasolla keskusteltu jo ainakin puoli vuosisataa. Kirjoituksessa on pari syventämistä tai korjaamista vaativaa kohtaa. Suurin osa joen negatiivisista muutoksista on tapahtunut Perniön pohjoispuolella olevissa vesistön osissa.

Ruoppaaminen ja veden virtaaman säännöstelystä luopuminen yläjuoksulla ovat aiheuttaneet suuria virtaaman vaihteluita ainakin 60-luvulta asti. Seurauksena on ollut Perniössä suuria tulvahuippuja ja joen uoman eroosiota. Tiedän esimerkiksi uoman kohdan, josta on ”syöty” n. 400 m3 maata. Eroosion irroittama maa on sitten kulkeutunut alemmas ja kerrostunut pohjaan. Uoman välityskyky on vähentynyt. Vedenlaatuongelmat ovat myös osaksi ”tuontia”. Onhan Muurlan Ylisjärvi ollut useina vuosina sinilevän esiintymisessä maan järvien huippua.

Pohjanjärvi toimii nykyisinkin maksimaallisesti virtaamia tasoittavana altaana. Sen voi jokainen kantatiellä kulkeva havaita keväisistä ”Vettä tiellä” varoitusmerkeistä. Käyttämätöntä varastokapasiteettia ei ole. Järvi on myös varsin tehokas selkeytysallas. Tulvaveden viipymä on pitkä, usein aina juhannukseen asti. Vesi ei vain näy kasvillisuuden alla. Ehkä tästä johtuen, päinvastoin kuin kirjoituksessa väitetään, järvelle ei koskaan ole tehty varsinaista kosteikko- tai muutakaan suunnitelmaa – vain erilaisia ja epäkonkreettisia ehdotuksia.

Muuten olen samaa mieltä kirjoituksen otsikon kanssa. Toivottavasti ELY-keskus on nyt halukas ottamaan kokonaisvastuuta joesta. Sitä se ei aina ole ollut. Vesistön kunnostus on syytä suunnitella alkaen latvasta koko pituudeltaan merelle.

Lasse Ristikartano, Pohjankylä

Perniönjoki tulvii aika ajoin, huuhtoo ravinteet pelloilta, aiheuttaa muuta vahinkoa ja saastuttaa merialuetta. Ratkaisuksi on tarjottu jopa keinoja, millä vain pahennettaisiin tilannetta ja siirrettäisiin haitat muiden kontolle. Esimerkkinä tällaisesta on runsas vuosi sitten ELY-keskukselle toimitettu vetoomus Perniönjoen vaiheittaisesta ruoppaamisesta, jota vastaan Särkisalossa reagoitiin voimakkaasti merialueen pilaamisesta.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt hankkeen, jossa koko joen tulvasuojelua on tarkoitus tarkastella kokonaisvaltaisesti. Pyrkimyksenä on pidättää tulvia valuma-alueella, käyttää luonnonmukaisia menetelmiä ja minimoida kaivun tarve. Tähän kokonaisuuteen ollaan myös liittämässä Perniön Pesänlammen kunnostus, mikä oli esillä Salon kaupunginhallituksessa kesäkuussa.

Lammen tulviminen vuonna 2010 aiheutti mittavat vahingot Perniön keskustassa.
Sadevedet pyrkivät jokiuomaan yhtäkkisesti, mikä aiheuttaa tulvan ja sen myötä ongelmat. Soiden kuivattaminen, metsien avohakkuut, ojien suora johtaminen jokiuomaan, peltojen tiivistyminen ovat monien muiden tekijöiden myötä vaikuttamassa siihen, että vesi ei entisessä määrin pidättäydy valuma-alueella. Tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi voidaan nykyään perustaa tutkimustietoon, jota ennen ei samassa määrin ollut.

Olennaista tulvasuojelussa ja joen kunnostamisessa on kokonaisvaltainen tarkastelu, jonka toteutumisesta Paimionjoki tarjoaa erinomaisen esimerkin. Joen varren kunnat, viljelijäyhdistykset, vesiensuojeluyhteisöt ja muut toimijat perustivat yhteisen yhdistyksen, ja joen kunnostamiseksi laadittiin eri näkökulmat huomioon ottava toimenpidesuunnitelma. Huonossa jamassa olleeseen Paimionjokeen on saatu huomattavaa parannusta osapuolten yhteistyön avulla.

Tavoitteena on oltava jokiveden mahdollisimman tasainen virtaama ympäri vuoden, mitä myös ELY-keskus tavoittelee. Tavoitteena ei voi olla virtaaman nopeuttaminen ruoppaamalla tai jokiuomaa oikomalla, jolloin haitat siirtyvät joen alajuoksun uusille tulva-alueille sekä merialueelle ravinteiden ja kiintoaineksen muodossa. Vesi Perniönjoesta ei myöskään virtaa mereen sen pinnan ollessa korkea, vaan siirtyy alajuoksun pelloille. Äkkinäinen virtaama jättää joen pinnan kesäkausina hyvin matalalle, jolloin sillä ei ole virkistyskäyttöä saati maisema-arvoa.

Perniönjoen tulvasuojelun yhtenä kärkihankkeena veden laadun parantajana ja virtaaman tasoittajana voisi olla Pohjanjärven kosteikkoalueen muodostaminen. Siitä takavuosina laaditut suunnitelmat ovat päivitettynä edelleen ajankohtaiset.

Heikki Liede
Särkisalo

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivätNew
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20