Mielipide


Klippulan kesäsiirtolan joutuminen myytävien listalle ihmetyttää.
Onneksi lista ei ole toivottavasti yksi yhteen sama asia, kuin "nämä myydään"- lista.
Kesäsiirtolan ylläpito maksaa. Välillä pitää maalata ja korjata laitureita,  mutta kun kausi on ohi, vesijohto tyhjäksi ja hiirenmyrkyt sisään. Seitsemän kuukautta menee pelkillä vakuutusmaksuilla.

Jossain yhteydessä on sanottu, että kesäsiirtolan lopettamisella päästään eroon seitsemästä määräaikaisesta työsuhteesta. Vähän kummallista,  määräaikaisethan ovat töissä vain silloin kun heitä tarvitaan.
Kummallista on myös kesäsiirtolatoiminnan lopettaminen nyt, kun kuivanmaan koululaiset ovat päässeet meren makuun. Ja onko Klippulaa markkinoitu omassa kunnassa kunnolla hienona leirikoulupaikkana?

Markkinointia voisi jatkaa myöhemmin  muualle.


Kesäsiirtolatoiminnassa on ensisijaisesti kyse lapsista.
Vanhemmilla on lomaa neljä-viisi viikkoa, lopun kesää lapset ovat omillansa. Viikko hienossa ympäristössä kavereitten kanssa olisi monelle mieluisampaa, kuin nurkissa pyöriminen.
Klippula maksaa, mutta mikä on todellinen syy lakkauttamiseen.
Kesäsiirtolaperinne on liian vanhanaikaista, aikanaan vähäosaisille lapsille tarkoitettua?






Klippulassa sukellellut

Väki ikääntyy.
Yhä useampi ikäihminen sinnittelee omassa kodissaan, iän karttuessa yhä huonokuntoisempana. Mikä sitten neuvoksi, jos ja kun…

Ja sitten: Kova poru käy jatkuvasti, että emme saa tarpeeksi vastinetta EU-rahoillemme. Ei ainakaan täällä Perniössä niistä rahoista mitään näy.
Mitäs näillä asioilla on keskenään tekemistä? No, sitä vain, että vanhusten kanssa tekemisissä oleville (kukapa meistä ei olisi) on tarjolla ilmainen, EU:n rahoilla kustannettu ensiapukurssi Perniön lukiossa 11. ja 15 pv. marraskuuta.

Kurssi uhkaa peruuntua vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Onko todella niin, että kaikki jo tiedämme, miten hätätilanteissa on toimittava? Vai kannattaisiko pari syksyistä iltaa uhrata opille, joka joskus voi osoittautua elintärkeäksi – kirjaimellisesti.

Jos haluat lisäoppia pätevän ammattilaisen opastuksella, ilmoittaudu kurssille vielä tämän loppuviikon aikana Perniön SPR:n toimipisteeseen.
Aikaisemmin kansalaisopiston järjestämän ei aina halvat ensiapukurssit ovat olleet hyvinkin suosittuja.

Saiskos ihmetellä?
Olavi Alkio


















Vanhusten palveluista ei saa leikata

Salon kaupungin taloudellinen tilanne on heikentynyt ja parhaillaan käytävissä vuoden 2011 talousarvioneuvotteluissa etsitään keinoja kaupungin käyttötalousmenojen vähentämiseksi. Keinoina on harkittu mm. kaupungin vanhusväestölle tarjottavien palvelujen supistamista sekä Salon kaupungin työntekijöiden kahden viikon lomauttamista.
Vanhusväestölle annettavat palvelut ovat lakisääteisiä palveluja, joista kaupungin on huolehdittava asianmukaisesti. Mikäli kaupungille etsitään lyhytnäköisesti säästöjä mm. vanhusväestölle suunnattavia kotipalveluja vähentämällä, laitoshoitoa vähentämällä tai henkilöstöä lomauttamalla, syntyneet säästöt aiheuttavat lisäpainetta mm. erikoissairaanhoidon kustannuksiin ja huonosti toteutuneilla säästöillä aiheutetaan todellisuudessa kaupungin käyttömenojen nousua.
Eläkeliiton Perniön yhdistys on erittäin huolestunut nykytilanteesta ja vetoaa kaupungin päättäjiin, ettei kaupungin ikäihmisille annettavia palveluja heikennetä vuonna 2011.
Salon eläkeläisjärjestöjen käytössä olevat kaupungin toimitilat tulee saada maksuttomiksi.

Eläkeliiton Perniön yhdistys


Salon kaupunki suunnittelee lomauttavansa työntekijänsä kahden viikon ajaksi. Kaupungissa on jo nyt pula päivähoitopaikoista ja henkilökunta ponnistelee voimavarojensa äärirajoilla. Jo nykyisessä tilanteessa liikutaan aika ajoin henkilökuntamitoitusten laillisuuden rajamailla. Pätevästä henkilökunnasta on huutava pula.
Vapaaehtoisten palkattomien lomien tai lomarahan vaihtaminen vapaaksi ei muuttaisi tilannetta miksikään. Keväästä asti päiväkotien työntekijöiden on ollut haasteellista ottaa palkattomia vapaita, koska sijaisten käyttöä harkitaan hyvin tarkkaan, eikä sijaisia ole aina tarvittaessa edes saatu.      90- luvun säästötalkoissa työntekijät olivat mukana ja heille luvattiin korvata talkoot, laman hellitettyä. Työntekijöiden palkitsemisen sijaan rahalla asfaltoitiin pyöräteitä. Tärkeää sekin, mutta ei ole omiaan herättämään luottamusta jos politiikkoihin.
Miten kaupungin päättäjät järjestävät lasten hoidon lomautusten ajan TURVALLISESTI, ja säädösten mukaisesti? Kuka kantaa vastuun? Miten järjestetään palvelujen saatavuus lomautusten aikana, löytyykö hoitopaikka samalta vai vastakkaiselta reunalta?
Mihin unohtui lapsen etu ja pysyvät ihmissuhteet? Varhaiskasvatuksen kulmakivet Lapsen hyvinvointi , laadukas varhaiskasvatus ja pysyvät ihmissuhteet ovat koko lomautusten ajan romukoppaan heitettynä. Lomautusten todellinen vaikutusaika on huomattavasti pidempi kuin 2 viikkoa, ellei kaupunki päätä olla tarjoamatta varhaiskasvatusta 2 viikon ajan ja sulkea kaikki yksiköt yhtä aikaisesti.
Varhaiskasvatuksen henkilökunta ja esimiehet ovat syyttömiä jos lomautukseen mennään. Tosiasia on kuitenkin se, että he joutuvat kärsimään tilanteesta yhdessä lasten ja heidän vanhempiensa kanssa.
Poliittisten päättäjien olisi hyvä vierailla päiväkodeissa ja tutustua todelliseen tilanteeseen, perus arkeen. Tai ehkä saamme heidät lomautusten ajaksi päiväkoteihin palkatta töihin, jolloin arki paljastuu.

Keijo Tikkanen, Lastentarhanopettajien luottamusmies
Laura Tamminen, Salon Lastentarhanopettajat ry.:n Pj.



Sadat tuhannet kiinteistön omistajat haja-asutusalueilla ihmettelevät parhaillaan jätevesiasioita. Ja jolleivät ihmettele, syytä ainakin olisi.

Haluamme jokainen luonnollisesti huolehtia siitä, että vesistömme olisivat puhtaita. Asia ei ole itsestäänselvyys. Raikkaiden pohjavesien, kirkkaan järviveden ja sinisenä liplattavan meriveden eteen on tehtävä kovasti työtä.  Kyse on yhteisvastuusta - kaikkien on yhdessä osallistuttava jätevesitalkoisiin. Jätevesiratkaisut vaikuttavat näkyvästi ympäristömme tilaan.  Järkevillä ja loppuun asti harkituilla ratkaisuilla pääsemme tulokseen, josta hyötyvät niin kiinteistön omistajat kuin ympäristökin.

Yleisesti jätevesien puhdistusvelvollisuudesta säädetään ympäristönsuojelulaissa. Niin kutsuttu haja-asutusalueiden jätevesiasetus, joka koskee viemäriverkostojen ulkopuolella olevien talojen ja mökkien jätevesien käsittelyä, astui voimaan vuonna 2004. Asetuksen perustavoitteena on vähentää haja-asutuksen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Siirtymäaikaa annettiin kymmenen vuotta. Kuusi vuotta on kulunut ja jätevesiprojekti on levällään kuin Jokisen eväät. Nyt siihen tuli pienen pieniä korjauksia ja parin vuoden jatkoaika.


Suomi on yllättävän suuri maa. Viemäriverkostojen ulkopuolella asuu n. 1,5 miljoonaa ihmistä. Ympäristökysymysten valossa näiden ihmisen jätevesillä on suuri merkitys. Asiantuntijat ovat laskeneet, että viemäriverkoston ulkopuolinen asukas kuormittaa jätevesillään vesistöjä keskimäärin yhtä paljon kuin 6-8 viemäriverkon piirissä asuvaa.   Haja-asutuksen jätevedet kuormittavat vesistöjämme toiseksi eniten heti maatalouden jälkeen.


Kansalaisten inho ja suoranainen viha asetusta kohtaan on ollut käsin kosketeltavan rajua, aivan ymmärrettävistä syistä. Kritiikkiä tulee joka ilmansuunnasta. Miljoona suomalaista on kertonut kantansa asetuksesta jättämällä noudattamatta sitä. Näyttäisi siltä, että asetuksen kivinen tie on noussut kokonaan pystyyn.


Nyt ollaan tekemässä lyhytnäköistä ja kestämätöntä politiikkaa. Hätäännyttiin kun huomattiin, että on otettu virheaskel. Tosiasiahan on, että hajajätevesiasetus on rampa, eikä muuksi muutu - vaikka kuinka leikataan ja liimataan.  Suurin virhe tehtiin kun päädyttiin säätämään asiasta asetuksen tasoisella säädöksellä. Näin merkittävästä asiasta, joka koskettaa suurta osaa suomalaisia, on säädettävä laintasoisesti. Kyse on mitä suurimmassa määrin kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista, joista on aina säädettävä lailla. Ainakin perustuslaki lähtee tästä.


Toinen iso ongelma on se, että viranomaiset määräävät jätevedet puhdistettaviksi, mutta markkinoilla myydään tähän tarkoitukseen lähinnä sekundatuotteita. Puhdistuslaitteisiin velvoitetaan investoitavan varsin suuria summia, vaikkei niillä edes saavuteta asetettuja tavoitetasoja.


Kalliilla investoinneilla ja aikaan saatavilla hyödyillä ei ole yhteyttä toisiinsa ja Itämeri sen kun jatkaa rehevöitymistään.
Kaikki tahot, joita asia tavalla tai toisella koskettaa, ovat jollain tasolla tyytymättömiä tilanteeseen. Peli pitäisi nyt uskaltaa viheltää poikki, ennen kun vajotaan liian syvälle suohon.


Kokonaan uuden lain rakentaminen olisi tässä tapauksessa viisaampaa kuin vanhan korjaaminen.


Ilkka Kanerva





Kokoomuksen kansanedustaja

Heijastimet myös kevytväylille

Surkeat talvikuukaudet ovat tulossa, pimeä tuli jo.
Etsikää hyvät ihmiset heijastimet esille. Heijastimia tarvitaan myös näillä kevytväylillä, missä pyörät ja jalankulkijat  kulkevat sikin sokin. Polkupyörien valaisimet ovat hyviä, mutta eivät riitä valaisemaan, varsinkaan kun ulkoiluasusteet ovat väriltään hillittyjä.
Kevytväylillä koirat tarvitsevat oman heijastimen kaulapantaan ja pyöräilijöitten kannalta  mielellään myös talutushihnan puoliväliin.
Ledvalon hankkinut



Iloksemme saimme viime viikon lehdestä lukea kerrankin iloisia ja inhimillisiä uutisia kaupungin päättäjien päätöksistä. Salo-lisä päätettiin säilyttää ja Perniön koulujen sulkeminen torjuttiin. Haluamme kiittää opetuslautakunnan jäseniä erityisesti tästä mahdollisuudesta jatkaa Perniön alueella opiskelua Mussaaren ja Nurkkilan kyläkouluissa.



Koulujen jatko on nyt kuitenkin niiden kuntalaisten käsissä jotka asuvat näiden koulupiirien alueella. Olemme vahvasti sitä mieltä että nyt jos koskaan on todella sekä kaupungin että koulupiirin asukkaiden asia ohjata lapset oikeisiin kouluihin. Esimerkiksi Mussaaren koulussa olisi toistakymmentä lasta enemmän tällä hetkellä opiskelemassa jos kaikki koulupiirin alueella asuvat lapset opiskelisivat heille alun perin tarkoitetussa koulussa. Luultavasti Nurkkilan koulun alueella on samanlainen tilanne.



Syitä siihen minkä takia vanhemmat ovat lapsensa laittaneet Mussaaren tai Nurkkilan sijaan kirkonkylän tai Saurun kouluihin on varmaan monia. Mutta jos ainoa syy on se että pelkää koulun loppumista tai sitä että pienessä koulussa ei ole tarpeeksi kavereita, laadukasta opetusta, opetusvälineitä tai jotain vastaavaa niin silloin voimme suoraan oikaista tuollaiset syyt. Koulun loppuminen tai kavereiden puute olisivat ainoastaan seuraus siitä jos lapsia ei pienempään kouluun laiteta. Opetus on aivan varmasti yhtä laadukasta kaikissa Salon alueen kouluissa. Opetusvälineissä on ehkä heittoa eri koulujen välillä mutta sitä ei varmaan kannata nostaa tärkeimmäksi kriteeriksi lapsen lähikoulua valittaessa.



Jos kuljetusoppilaille on mahdollisuus valita 5-10 minuutin taksimatka Mussaaren tai Nurkkilan kouluun ja se muutetaan 15-40 minuutin taksimatkaksi kirkonkylään niin mikä logiikka vanhemmilla on ollut käytössä? Hieman ihmetyttää jos perhe asuu vapaaehtoisesti keskellä kauneinta maaseutua mutta siinä oleva upea mahdollisuus pienemmästä kyläkoulusta jätetään käyttämättä!



Lisäksi haluaisimme muistuttaa että mikäli Nurkkilan ja Mussaaren koulut suljetaan niin kirkonkylän koulun ryhmäkoot väistämättä kasvavat. Kavereita on silloin jo ehkä liikaakin ja ainakin asiantuntijoiden myötä niitä ongelmiakin saattaa tulla lisää… Joten pyydämme kauniisti kaikkia tulevien ekaluokkalaisten vanhempia miettimään uudelleen jos olette jo ajatelleet että lapsi pistetään kirkonkylään vaikka lähikoulu löytyisi paljon lähempää.

Susanna Holm, Mussaaren ala-asteen vanhempainyhdistyksen pj
Elina Muuri, Ylikulman kyläyhdistyksen pj
äidit kahdelle 2-luokkalaiselle


Jätevesiasetuksen vaatimustaso kohtuuton

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam esitteli ja allekirjoitti 11.6.2003 valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Olemassa olevat käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät määrättiin siirtymäsäännöksessä saatettavaksi asetusta vastaaviksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Nyt tämä Enestamin "aikapommi" on laukeamassa Kiviniemen hallituksen käsiin.



Vain 10–15 prosentilla kiinteistöistä on tehty parannuksia. Ihmiset eivät ole hyväksyneet asetuksen tiukkoja vaatimuksia. Tämä on aikaa myöten käynyt selväksi kaikille muille paitsi ympäristöministeriön virkamiehille. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki on liian pitkään sitoutunut virkamiestensä näkemyksiin.

Ilmi tulleisiin kummallisuuksiin kuuluu, että sisämaan kuntien jätevedenpuhdistamoilla on löysemmät typpipäästörajat kuin haja-asutusalueen asukkailla. Mielenkiintoista on myös, että Enestam havahtui itse allekirjoittamansa asetuksen tiukkuuteen ja sen soveltamisen suuriin kustannuksiin vasta viime kesänä oman kiinteistönsä jätevesijärjestelmää uusiessaan.



Ministeri Lehtomäen viimein lupaamissa joustoissa on ehkä parasta asetuksen toimeenpanoajan pidentäminen kahdella vuodella eli vuoden 2015 loppuun. Lisäksi vaadittuja parantamistoimia voi lykätä neljällä vuodella tekemällä kuntaan perustellun ilmoituksen. Tämä lisälykkäys on asetuksen mukaan mahdollinen, kun tarvittavat toimet ovat niiden kalleuden tai poikkeuksellisen teknisen vaativuuden vuoksi kiinteistönhaltijalle kohtuuttomia ja ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on pidettävä vähäisenä.



Merkittävä on ympäristönsuojelulain muutosesitys, jonka mukaan asetuksen mukaisia jätevesien käsittelyvaatimuksia ei sovellettaisi olemassa olevaan käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään, jos kiinteistön haltija ja kiinteistöllä vakituisesti asuvat ovat täyttäneet ennen 1.1.2011 68 vuotta. Tämän sinänsä oikeansuuntaisen esityksen yksityiskohdat arvioi eduskunta. Problemaattinen on esimerkiksi tilanne, jossa kiinteistöllä asuvista puolisoista vain toinen täyttää ikäkriteerin.

Uusi laki antaisi kunnalle mahdollisuuden myöntää enintään viiden vuoden vapautus kerrallaan pitkäaikaisen sairauden tai työttömyyden taikka muun vastaavan syyn perusteella. Korkea ikäkin voitaisiin erikseen ottaa huomioon tätä enintään viiden vuoden poikkeusta myönnettäessä silloin kun em. 68 vuoden ikäperuste ei täyty.




Edelleen jää ilmaan kysymys, onko asetuksen vaatimustaso tiukkuudessaan perusteltu. Miksi asetus mahdollistaa kuntien jätevedenpuhdistamoille yksittäisiä kiinteistöjä lievemmät normit niin eloperäisen aineksen, kokonaisfosforin kuin kokonaistypen osalta? Tämä vaatii selityksen.



Päivänselvää on, että tilanteen rauhoittaa vain kiinteistökohtainen tieto vaadittavista toimenpiteistä. Toimenpiteiden tulee olla talonpoikaisjärjen mukaisia, myös kustannuksiltaan. Yhteiskunnan tulee myös kohdella haja-asutusalueen asukkaita tasapuolisesti suhteessa kunnallisten siirtoviemärien varrella asuviin.

Esko Kiviranta
kansanedustaja (kesk.)

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivät
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20