Mielipide

 Suomalainen yhteiskunta on luottamuksen yhteiskunta. Me suomalaiset luotamme toisiimme ja instituutioihimme. Meidän yhteiskuntamme on lähtökohtaisesti turvallinen paikka lapsille ja nuorille. Erityisesti me naiset ja tytöt olemme voineet turvallisesti liikkua ulkona ja osallistua erilaisiin tapahtumiin sekä harrastuksiin.
Oulun seksuaalirikosvyyhti on tämän vuoksi erityisen vastenmielinen. Uhrien ja heidän läheistensä kärsimysten lisäksi rikokset vahingoittavat suomalaista yhteiskuntaa ja niiden maahanmuuttajien asemaa, jotka eivät ole rikoksia tehneet.

Oulun tapahtumat on hyökkäys suomalaisten turvallisuutta kohtaan. Suomeen tulevien maahanmuuttajien on noudatettava lakejamme ja elettävä suomalaisen yhteiskunnan toimintasääntöjen mukaisesti. Mikäli Suomeen tuleva ei ole valmis toimimaan tänne sopivilla tavoilla, hänen paikkansa ei ole Suomessa. Samaan aikaan on kuitenkin annettava mahdollisuus niille, jotka ovat valmiita elämään yhteiskuntamme toimintasääntöjen mukaisesti. Hädänalaisten auttaminen, uskonnonharjoittamisen vapaus ja monikulttuurisuuden hyväksyminen eivät tarkoita sitä, että meidän tulisi luopua omista arvoistamme tai yhteiskuntamme turvallisuudesta ja toimivuudesta. 

Meidän on toimittava sen varmistamiseksi, että Suomi on tulevaisuudessakin turvallinen maa. Rakentavaa keskustelua ja ratkaisuja tämänkaltaisten tapahtumien ennaltaehkäisemiseksi tarvitaan.Maahan tulevien on noudatettava Suomen lakeja ja yhteiskuntamme toimintasääntöjä. Lasten turvallisuus, naisten tasa-arvoisuus, oikeudenmukaisuus ja suomalaisten keskinäinen luottamus ovat oleellinen osa Suomea. Riippumatta kansalaisuudesta mikään uskonnollinen tai kulttuurinen tekosyy ei oikeuta rikoksia tai muuta arvojemme vastaista toimintaa.  

Niina Alho sd.
Kaarinan kaupunginhallituksen jäsen
kansanedustajaehdokas

. ”Ei voi olla niin, että Suomesta hakee turvaa ja sen jälkeen aiheuttaa itse turvattomuutta”, sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) kommentoi osuvasti paljon ahdistusta aiheuttanutta Oulun seksuaalirikosvyyhtiä. 

Tapaus on myös nostanut pintaan paljon aiheellisia kysymyksiä - kuten mitä nyt tehdään?. Tällainen toiminta ei saa päästä leviämään, vaikka valitettavasti en usko Oulun olevan ainut kaupunki, jossa lasten ja nuorten saalistusta on tehty.Seksuaaliset hyväksikäytöt jäävät helposti piiloon häpeän takia. Etenkin lapset ja nuoret päättävät usein salata tapahtuneen lähipiiriltään, koska heitä on uhkailtu tai he eivät muista syistä uskalla kertoa asiasta.

Meidän tulisi puuttua tähän lisäämällä vanhempien ymmärrystä ja tietoisuutta erilaisista sosiaalisen median viestipalveluista, jotta he osaisivat kysyä oikeita kysymyksiä ja valvoa sovellusten turvallista käyttöä.Lisäksi koulun, kodin ja viranomaisten yhteistyötä on lisättävä. Hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi Ankkuri-toiminnan avulla, jossa poliisista, sosiaalitoimesta, terveydenhoidosta ja nuorisotoimesta koostuvat tiimit yrittävät ratkaista nuoren kokemia ongelmia moniammatillisesti. Lounais-Suomen poliisissa Ankkuri-tiimit toimivat tällä hetkellä Turussa, Salossa, Raumalla ja Porissa.

On sanomattakin selvää, että poliisi ja muut viranomaiset tarvitsevat enemmän resursseja siihen, että he voivat yhdistää tietoja ja huomata ongelmatilanteet mahdollisimman varhain.

Olemme tottuneet ajatukseen Suomesta yhtenä maailman turvallisimmista maista. Oulun järkyttävistä seksuaalirikoksista epäillyt ovat turvapaikanhakijataustaisia. Samaan aikaan on tärkeä muistaa, että kyse on yksilöistä eikä kollektiivisesta syyllisyydestä. Ihonväri tai kansalaisuus ei tee kenestäkään rikollista. Turvapaikanhakuprosessia tulisi uudistaa niin, että apu kohdistuu todella suojelua tarvitseviin ja siihen oikeutettuihin henkilöihin.Parasta olisi löytää eurooppalainen ratkaisu, joka perustuu EU:n ulkorajoilla sijaitseviin vastaanottokeskuksiin. 

Euroopan tason ratkaisua odotellessa meidän täytyy tehdä toimia myös kansallisella tasolla. Vakaviin rikoksiin syyllistyneiltä kaksoiskansalaisilta on voitava perua Suomen kansalaisuus. Ylipäänsä kansalaisuuden, karkotusten ja palautusten ehtoja on tarkistettava.Eduskunnassa on myös käsittelyssä parhaillaan rangaistuspolitiikan kiristämispaketti, joka sisältää kiristyksiä alaikäisiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa. Turvallisuus on perustarve, ja meidän on suojeltava etenkin lapsia ja nuoria pahalta.

Janika Takatalo
salolaistaustainen Kokoomus-opiskelijoiden puheenjohtaja 
Varsinais-Suomen maakuntavaltuutettu

Kuntaliitoksen jälkeisessä Salon talouskurimuksessa Niksaaren saunaksi kutsuttu Särkisalon Björkgrunden aiottiin myydä. Salo kuitenkin luopui saaren myyntiaikeista, mutta uudisti nyt yllättäen aikeensa osana muita ranta- ja saarikohteita.

Särkisalon kunta hankki kahden hehtaarin Björkgrunden-saaren kunnan omiin tarkoituksiin. Ostaminen mahdollistui kun varsinainen Niksaari osoittautui liian pieneksi ydinvoimalan sijaintipaikaksi. Kunta rakennutti saarelleen pyöröhirsisen saunarakennuksen, jonka tilat olivat kuntalaisten vilkkaassa kokous-, juhla- ja saunomiskäytössä. Saari muodostui kotiseututapahtumien pitopaikaksi, jossa oli myös lapsiperheiden uimaranta.

Alueen hankkimiseen vaikuttivat epäilemättä upea saaristomaisema ja helppo saavutettavuus tietä pitkin. Salon kaudelle siirryttäessä rakennuksen käyttö väheni jossakin määrin, mutta saunalla on säilynyt ympärivuotisesti uskollinen käyttäjäkuntansa ja juhlia ja kokouksia järjestetään edelleen.Saunarakennus ei kaikin osin vastaa nykyajan vaatimuksia ja energiatehokkuudessa on toivomisen varaa.

Niksaari koki uuden tulemisensa särkisalolainen matkailualan yrittäjän ostettua kaupungin alueella olevan hieman kulahtaneen grilikioskin. Uudesta vuokrasopimuksesta on seitsemän vuotta jäljellä. Tilat uusittiin ja paikkaa on jo toistamiseen laajennettu muutaman vuoden sisällä asiakasmäärien lisääntyessä. Yrittäjä vuokraa veneitä ja alueella on minigolfrata.

Laitureita ja poijupaikkoja on lisätty käytön vilkastuessa. Särkisalon kalastusalue rakensi vapaassa käytössä olevan vierasvenelaiturin ja veneiden nosto- ja laskupaikan.
Ulkoluodon sillan valmistuttua ranta-alueet ehostettiin. Rannalta voidaan lastata proomuja ja veneitä kuljettamaan tavaroita saariin ja ranta-alueille. Lastausaluetta käytetään myös helikoptereiden laskeutumispaikkana ja tarvittaessa Medi-Helin tarpeisiin. Kevätjäiden vapauduttua Niksaaren rannat kansoittuvat siian onkijoista. Lähiseutujen koulut järjestävät onkimis- ja kalankäsittelytapahtumia ja vapaa-ajan kalastajat ja perhekunnat kalastavat Niksaaren rannoilta ja laitureilta miltei ympärivuotisesti. Bromarvin ammattikalastajat tuovat saalistaan kala-autolle edelleen Saloon kuljetettavaksi.

Särkisalon pitäjäsuunnitelman mukaan Niksaaresta voitaisiin asteittain kehittää ravitsemuspalvelujen ohella matkailua ja vapaa-ajan palveluja, veneilyä ja venepalveluita sekä retkeilyä ja luonto-opastusta palveleva keskus, joka tarjoaisi mahdollisuuden toimia seudun kaikkien yrittäjien ja palveluntarjoajien pisteenä.
Niksaaresta avautuu Salaon merellisyys parhaimmillaan ja siitä on muodostunut vilkas päiväretkikohde myös kauempaa tuleville.
Paikan myyminen olisi pitkällinen prosessi, mutta pysäyttäisi välittömästi alueen kehittämissuunnitelmat. Parempi olisi kaupungin edustajien ja Niksaaressa toimijoiden pohtia keskenään alueen kehittämistä.


Heikki Liede, Särkisalon
pitäjäyhdistys Särfin
Seppo Willgren, kotiseutuyhdistys Meripirtin kerho
Juha Karimo, matkailu- ja ravintola-alan yrittäjä

 

 

…tänä jouluna valoisampana ihanien valotähtien voimalla.
Perniön kirkonkyläyhdistys ry toimii läpi vuoden kirkonkyläläisten arkea ilahduttaen ja helpottaen.
Kuluvan vuoden tapahtumiin kuului jo perinteisesti keväällä kirkonkylän siivous. Kahtena vuotena olemme saaneet Kirkonkylän koulun oppilaat siivoustalkoisiin mukaan ja siistiä on tullut. Siivouspäivä on hieno osoitus yhteistyöstä eri toimijoiden kesken ja myös hienoa ennaltaehkäisevää toimintaa.

Kevään touhuihin kuuluvat myös torikauden avaus ja Avoimet kylät -tapahtuma. Torille saatiin maalattua matto Perniön toimintakeskuksen sekä kirkonkylän lasten ja nuorten avulla. Myös Toriboksille saatiin uutta väriä talkootöitä tehneen reippaan nuoren miehen avulla. Molemmissa tapahtumissa on ollut tietysti myös mukaansa tempaavaa elävää musiikkia. Laurin markkinoilla olemme aina mukana esittäytymässä ja kertomassa toiminnastamme. Tänä vuonna lupasimme markkinoilla, että tunteita herättänyt ja harmitusta aiheuttanut the töyssy saadaan pois päiväjärjestyksestä. Elyn kanssa yhteistyö sujui loistavasti ja niin saatiin liikenne sujumaan kirkonkylän ytimessä pomputtomasti.

Suurin ja työntäyteisin tapahtumamme on Pimeän peitto raottuu Perniössä -tapahtuma, joka on osa Euroopan kulttuuripäiviä. Tapahtuma on aina saanut isot osallistujajoukot liikkelle. Nyt 11.kertaa järjestetty Pimeän peitto veti yleisöä tuvan täydeltä Perniön kunnantalolle, missä magneettina toimivat lyhytelokuvien esitykset. Taidenäyttely ja trubaduuri viihdyttivät elokuviin jonottajia, grilli kävi kuumana ja tuoksu houkutteli ohikulkijoita paikalle.

Joulun odotusta lievennettiin Perniön joulunavauksella, jossa myyjäiset täyttivät kunnantalon vintin ja pihamaan. Lohikeitto ja kahvittelu pitivät lämpimänä niin vieraat kuin toimijatkin. Mieltä lämmitti pitkän tovin tonttuineen lasten kanssa viihtynyt joulupukki, ja ilotulitus saattoi kävijät joulun ajan odotukseen. Joulunhan kruunaavat kirkonkylään takaisin saadut ihanat, jouluiset valotähdet. Kiitos kaikille, jotka mahdollistivat kauniin, loistavan joulun Perniöön.
Kaiken onnistumisen ytimessähän tapahtumissa on, että olemme saaneet osallistujia mukaan näin paljon. Uusi uljas ilmoitustaulu saatiin juuri vanhan tilalle kunnantalon lähelle. Taululla ilmoitamme tapahtumamme ja talkoot. Käy kurkkaamassa!

Tähdellistä joulua toivottaa

Minna Nieminen
Perniön kirkonkyläyhdistys ry

Suomen kielen lautakunta kiinnitti lokakuussa huomiota Suomen kansalliskielten suomen ja ruotsin asemaan kohdistuvaan vakavaan uhkaan. Lautakunta piti välttämättömänä, että valtiovalta ryhtyy toimiin kokonaisvaltaisen kansallisen kielipoliittisen ohjelman laatimiseksi. Ohjelma on edelleen laatimatta. Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Vieraat kielet eivät yleisesti ottaen ole olleet uhka suomen kielelle. Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa. Suomen kielen käyttöalan yhä nopeampi kaventuminen uhkaa suomen kielen asemaa yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettynä ja toimivana kielenä.
Samaan aikaan peruskoulun päättävistä suomalaisnuorista 11 prosenttia eli noin 6000 nuorta ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, etteivät he selviydy arkisista tilanteista, .

Äidinkielen rooli ymmärtämisen ja tiedon tuottamisen välineenä on myös korvaamaton, ja sen syrjäyttäminen vieraalla kielellä heikentää tietotyön huippusuoritusten edellytyksiä. Kieli ei ole vain kommunikaatioväline vaan myös ajattelun apuväline, joka muodostaa pohjan yhteiskunnan ja sen muodostavien yksilöiden identiteetille, yhteisöille, kulttuurille, luovuudelle ja taloudelle.

Suomalaisen korkeakulttuurin ylläpitämiseksi on välttämätöntä ylläpitää vahvaa kansalliskielistä koulutusjärjestelmää, joka puolestaan luo suomen- ruotsin ja saamenkielistä eri alojen tutkimusta, kulttuuria ja taidetta, Eloranta painottaa.
Uutena huolena esille on noussut eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä oleva ylioppilastutkinnon uudistaminen. Tulevaisuudessa ylioppilastutkinnon voisi esityksen mukaan suorittaa myös englannin kielellä. Jos suuri osa suomalaisista tulevaisuudessa suorittaa toisen asteen opinnot englanniksi, on vaarana suomalaisen kulttuurin perusrakenteiden mureneminen. Pahimmassa tapauksessa suomenkielisen tieteen tuottaminen lakkaa, erityisalojen sanastojen kehitys loppuu, suomenkielisten kulttuurituotteiden kysyntä laskee ja suomalaisen kulttuurin tuottaminen vaikeutuu. Suomen kieli taantuu kotikieleksi.

Käytännössä suomenkielinen koulutusjärjestelmä on tällä hetkellä nopeasti muuttumassa englanninkieliseksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen avattua monia englanninkielisiä koulutusohjelmia. Esim. Aalto-yliopistossa lähes kaikki maisteriohjelmat ovat englanninkielisiä, Helsingin yliopistossa noin puolet. Tämä huomattava muutos suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on tapahtunut ilman yhteiskunnallista kokonaisharkintaa korkeakoulujen omilla päätöksillä. Englanninkielinen yo-tutkinto vie englanninkielistä koulutuspolkua entistä alemmalle tasolle koulutuksessa.

Eeva-Johanna Eloranta
kansanedustaja (sd)

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Syksyinen kirkkotie
  • Kuvaus: Syksyn lehdet innostivat myös Riitta Heleniuksen ikuistamaan Perniötä, tällä kerralla kirkolle johtavaa tietä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20