Mielipide

Kokonaisturvallisuus mielletään viranomaisten tuottamaksi turvallisuudeksi. Omasta mielestäni maatalous on osa kokonaisturvallisuutta, koska oma ruuan tuotanto on yhtä tärkeää kuin viranomaistenkin tuottama turvallisuus.
Omaa maataloustuotantoa tarvitaan viimeistään siinä vaiheessa, kun tarvittavaa kapasiteettia ei saada ostettua ulkomailta tai ostaminen olisi taloudellisesti mahdotonta. Tällainen tilanne saattaa tulla vastaan, mikäli laajat satovahingot kohtaavat viljelijöitä, sotilaallinen tai taloudellinen kriisi on käsillä tai jokin muu asia vaikuttaa siihen, ettei maataloustuotteita ole kansainvälisesti saatavilla edes kovalla rahalla.

Suomi maksaa EU:lle vuosittain jäsenmaksuja ja saa vähemmän rahaa takaisin eli on nettomaksaja. EU-tukien lisäksi Suomi maksaa kansallista tukea tuottajille.
Tuet ovat tärkeä osa suomalaisen viljelijän toimeentuloa, koska tuottavuus Suomen leveysasteilla ei ole samaa luokkaa kuin etelämpänä. Kustannukset ovat suuret, mutta tuotteesta saatava korvaus pieni. Siksi yhteiskunnan on tuettava viljelijän toimeentuloa, jotta viljelijä voi jatkaa seuraavanakin vuonna.

Maailmassa on paljon nälkää näkeviä ihmisiä, joten on hieno asia, että Suomi on pitänyt huolta omasta toimivasta maataloudestaan. Suomi on elintarvikkeiden suhteen lähes omavarainen. Vain eksoottisempia tuotteita on tarpeen tuoda ulkomailta.

On turvallista pitää huolta siitä, että tuotanto on käynnissä kriisiaikoinakin ja ruokaa on kaikille saatavissa. Omalla maataloustuotannolla pienennämme toimitusvarmuusriskiä ja lisäämme kansalaisten kokonaisturvallisuutta.
Meidän ei välttämättä tarvitse yrittää saada kriisitilanteessa maataloustuotteita kansainvälisiltä markkinoilta kovaan hintaan vaan voimme tuottaa ravintoa itse. On tärkeää pitää huolta omasta turvallisuudesta ja sadosta, koska maataloutta ei luoda yhdessä yössä ja sellaisessa tilanteessa, kun äkillinen tarve omalle kohdalle tulee. Kokonaisturvallisuudesta täytyy huolehtia aina, asioiden ollessa hyvin eikä vasta sitten, kun ongelmat alkavat ja kriisi tulee päälle.

Kotimaisesta ja turvallisesta maataloustuotannosta maksettava hinta on pieni, kun laskee paljonko maatalous tuo turvallisuutta jokaiselle suomalaiselle. Omalla tuotannolla saamme eettisiä ja puhtaita elintarvikkeita. Kriisiaikojen varalta on tärkeää, että Suomessa on omaa viljelyä. Maatalous on iso osa kokonaisturvallisuutta.

Marko Haavisto,vaalipäällikkö
Salon seudun
Perussuomalaiset ry
Perniö

 

Miksi Perniön museon ulkovalot ovat jo pitkään olleet pimeinä? Asiasta on ilmoitettu, mutta lamppuja ei ole vaihdettu. Eikö kaupungilla ole varaa vaihtaa kolmea lamppua komeisiin valaisimiin? Olisi mukavaa nähdä valot hienon rakennuksen pihapiirissä.

Lars Passi

Varhaiskasvatus on tulevaisuusinvestointi. Se parantaa tasa-arvoa ja oppimistuloksia ja ehkäisee syrjäytymistä. OECD:n mukaan yhden euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa jopa seitsemän euroa, enemmän kuin mikään muu koulutusinvestointi. Ainoastaan laadukas varhaiskasvatus ja riittävä määrä osaavaa henkilökunta saa tuon hyödyn aikaan.
Onkin hyvä, että uuden varhaiskasvatuslain myötä varhaiskasvatuksen henkilökunnan osaamistaso, etenkin pedagoginen osaaminen lisääntyy. Pelkkä osaaminen ei kuitenkaan yksinään riitä. Aikuisia pitää olla tarpeeksi ja näin ei aina ole. On ikävää, että tällä hallituskaudella varhaiskasvatuksen laatua on heikennetty suurentamalla ryhmäkokoa eli huonontamalla aikuisten ja lasten suhdelukua. Myös lasten oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen on heikennetty eli niin sanottua subjektiivista oikeutta on rajattu.
Osa kunnista on ottanut nämä varhaiskasvatuksen heikennykset käyttöön ja osa ei. Näin ollen varhaiskasvatuksen laatu vaihtelee kunnittain. Eriarvoisuus eri kunnissa varhaiskasvatusta käyttävien lasten välillä on siis kasvanut. On hyvin valitettavaa, ettei uusi varhaiskasvatuslaki korjaa näitä puutteita. Sosialidemokraattien mielestä varhaiskasvatusoikeuden rajaus olisi pitänyt poistaa ja ryhmäkoot olisi pitänyt palauttaa vähintään aikaisemmalle tasolle.
Varhaiskasvatuksen laatu on myös lasten tuen tarpeeseen vastaamista. Suuri puute uudessa laissa onkin se, ettei siinä säädetä lasten tukemiseen liittyvistä asioista, esimerkiksi psykologeista.
Varhaiskasvatuksessa tulee saada samalla tavoin kolmiportaista tukea niinkuin perusopetuksessakin. Me kaikki tiedämme, että mitä varhemmin ja aikaisemmin ongelmiin puututaan, sitä helpommin ne voidaan korjata. Varhaiskasvatuksessa jo pienelle lapselle varhain annettu tuki on kaikkein vaikuttavinta ja helpottaa lapsen myöhempää koulutietä.
Koska nimen omaan laadukkaalla varhaiskasvatuksella on parhaat vaikutukset lapsen hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle olisi tärkeää laatia varhaiskasvatukseen ja varhaispedagogiikkaan valtakunnalliset laatukriteerit. Näin voitaisiin parantaa varhaiskasvatuksen tasalaatuisuutta ja minimitason täyttymistä ihan jokaisessa yksikössä ja lapsiryhmässä koko päivän ajan. On valitettavaa, etteivät laatukriteeritkään ole mukana uudessa varhaiskasvatuslaissa.
Joissain päiväkodeissa vanhemmat ovat voineet ostaa lapsilleen erillistä maksua vastaan esimerkiksi kehittävää muskaritoimintaa päiväkodin toiminta-aikaan. Silloin muut lapset ovat puuhailleet muuta. Ihan jokaisen lapsen pitäisi päästä osalliseksi muskarista ilman erillisiä maksuja. Lastentarhanopettajat kyllä osaavat. Tämäkin voisi toteutua mikäli varhaiskasvatuksen laatu määriteltäisiin.
Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa ihan jokaisella lapsella tulee olla hoitoajan pituudesta ja ajankohdasta riippumatta oikeus paitsi hoivaan, lepoon, ravintoon ja turvaan, mutta myös kehittymiseen ja oppimiseen. Jokaiselle lapselle pitää taata oikeus monipuoliseen kulttuuriin, leikkiin, taidekasvatukseen, liikuntaan, moninaisiin elämyksiin, virikkeisiin, oppimiseen sekä sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun. Pedagogiikan tulee olla lapsen kehitystasoa vastaavaa ja hoivan sekä oppimisen tulee nivoutua yhdeksi kokonaisuudeksi. Varhaiskasvatuksessa tulee painottaa leikkiä, leikin kautta oppimista sekä lasten osallisuutta. Oppimisympäristöjen tulee olla monipuolisia, terveellisiä ja turvallisia. Myös lasten ja aikuisten suhdeluvun tulee mahdollistaa laadukas varhaiskasvatus. Lapset ovat ansainneet paremman varhaiskasvatuslain.

Eeva-Johanna Eloranta,
kansanedustaja,
sivistysvaliokunnan jäsen, sd

Raimo Juvakka soitti mökiltään Lankkerista ja halusi välittää iloiset kiitokset tienpitäjälle.
–Aina tienpitoa moititaan, mutta minä nyt kehun. Tämä Lankkerintie on niin hyvin hoidettu. On suolattu ja lanattu ja vissiin savettukin. Se on melkein kuin asfaltilla ajaisi, ylisti Juvakka.
Erityisesti kiitokset saa Esko Paju.
–Hän hoitaa hommaa hyvin ammattimaisesti, toteaa Juvakka.

Kissa on Suomen suosituin, mutta samalla aliarvostetuin lemmikkieläin. Kissoista ei huolehdita läheskään yhtä hyvin kuin esimerkiksi koirista. Ongelman taustalla on virheellisiä uskomuksia ja valitettavasti myös ihmisten välinpitämättömyyttä.

Kissan arvostuksen puute näkyy esimerkiksi yleisessä käytännössä olla ottamatta kissanpennuista maksua.
Olisikin erittäin tärkeää, ettei kissanpentuja koskaan luovutettaisi ilmaiseksi. On tavallista, että kissa jätetään rokottamatta, leikkaamatta ja tunnistusmerkitsemättä, ja usein kissan hoitoon ei muutenkaan olla valmiita panostamaan taloudellisesti. Ei-toivottuja kissanpentuja tapetaan laittomasti mitä epäinhimillisimmillä tavoilla esimerkiksi hukuttamalla, hirttämällä, tukehduttamalla tai hakkaamalla hengiltä.

On kansallinen häpeä, että Suomessa on kymmeniätuhansia hylättyjä tai villiintyneitä kissoja, joista monet kuolevat luonnossa. On täysin virheellinen luulo, että kissa pärjäisi luonnossa omin päin. Hylätty kissa joutuu usein kärsimään kohtuuttomasti esimerkiksi nälästä, janosta, kylmyydestä, taudeista ja loukkaantumisista. Hylätyt tai villiintyneet kissat lisääntyvät holtittomasti muodostaen isoja populaatioita, jotka ovat aliravittuja, sisäsiittoisia ja luonnevikaisia.

Maaseudulla vallitsee edelleen käytäntö, että kissat päästetään kulkemaan vapaina luonnossa.
Vapaana kulkeva kissa on alttiina monille vaaroille. Se voi esimerkiksi loukkaantua tai jäädä auton alle, saada erilaisia tauteja, joutua tappeluihin tai villin eläimen saaliiksi, tai karata. Lain mukaan lemmikillä pitää olla turvallinen pitopaikka. Jos kissa juoksentelee esimerkiksi liikenteen seassa, se ei ole turvassa.

Kissa, joka liikkuu ilman valvontaa omistajansa kotipiirin rajojen ulkopuolella on lain mukaan jätetty heitteille, josta omistajalle voidaan määrätä sakkorangaistus.
Kissojen vapaana liikkumiseen liittyy myös toinen erittäin suuri ongelma. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan kaikki Suomessa asuvat kotikissat, jotka kulkevat luonnossa vapaina, tappavat kuukausittain yli 140 000 lintua. Tämän lisäksi kissat tappavat ja vahingoittavat esimerkiksi oravia ja jäniksiä. Tutkimustiedon mukaan villiintyneet kissat tappavat 4–5 kertaa kotikissoja enemmän.

Tähän vuodenaikaan luonnossa on runsaasti vastakuoriutuneita, lentokyvyttömiä linnunpoikasia ja muita eläinten poikasia, jolloin on erityisen tärkeää olla päästämättä kissaa ulos ilman valvontaa. Kissa on vieraslaji Suomen luonnossa, eikä kotikissan tarvitse pyydystää ruokaa luonnosta elääkseen. Kissa ei luonnollisesti voi saalistusvietilleen mitään, mutta kissan omistaja on vastuussa jokaisesta kissan tappamasta linnusta.
Suomen eläinsuojelulainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan, ja siihen tulisi ehdottomasti sisällyttää kissojen sirutuspakko.
Pakollinen tunnistusmerkintä olisi tärkeä askel kissojen arvostuksen ja huolenpidon lisäämiseksi.
 
Johanna Wasström

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Kauriit kylillä
  • Kuvaus: Terttu Rantanen kuvasi lauman metsäkauriita Perniön Lupajalla, aivan kirkonkylän kupeella.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20