Mielipide

.Köyhyys syö lasten hyvinvointia, pienituloisissa lapsiperheissä rahat eivät tahdo riittää edes pakollisiin menoihin. Suomessa noin 120 000 lasta elää köyhässä perheessä ja näiden perheiden määrä on kasvussa. Heikoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajataloudet ja monilapsiset perheet.

Lapsille pahinta ovat köyhyyden sosiaaliset seuraukset. Pystyvätkö he harrastamaan ja miten vähävaraisuus vaikuttaa kaverisuhteisiin. Lapsen ääni -kyselyn perusteella niukoissa oloissa eläviä kiusataan enemmän. Kun vanhemmilla ei ole varaa ostaa uusinta pelikonsolia tai kalliita merkkivaatteita, niin köyhyys koetaan vahvana ulkopuolelle jäämisen tunteena.Myös Mannerheimin lastensuojeluliiton johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan köyhyys lyhentää aikaperspektiiviä. Silloin mietitään, miten selvitään tästä päivästä eteenpäin. Ajatukset eivät ulotu pidemmälle.Haavoittuvuus perheessä kasvaa. Moni lapsi kantaa huolta perheen tilanteesta ja kokee syyllisyyttä siitä, että hänestä on kuluja vanhemmille.

Vanhempien on kerrottava totuus lapselle. Miksi nyt ei ole karkkipäivä ja miksi meillä ei voida harrastaa samoja asioita kuin muissa perheissä. Miksei osteta uusia vaatteita viikoittain. On vanhempien velvollisuus kasvattaa lapsille myös toisenlainen näkemys elämästä, syyllistämättä lapsia.

Köyhyys siirtyy sukupolvelta toiselle. Yli viisi vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista 70% saa toimeentulotukea. Tämä käy ilmi THL:n tutkimuksesta, jossa seurattiin kaikkia vuonna 1987 syntyneitä aikuisiksi asti.Keskeinen keino kierteen katkaisemisessa on koulutus. Tärkeää on, ettei nuoren koulunkäynti katkea peruskoulun jälkeen. Miten taataan nuorelle jatkokoulutus? Vastaus ei aina ole nuoriso- ja koulutustakuu. Meillä on noin 69 000 nuorta, jotka eivät ole koulussa eikä töissä. Oppilaitosten pitää huomioida enemmän ja enemmän erityistarpeita. Toisen asteen koulutuksen merkitys kasvaa jatkuvasti.Noin 30 vuotta sitten Suomessa oli miljoona työpaikkaa, jonne pääsi töihin heti peruskoulun jälkeen. Nykyään niitä on vain noin kolmannes.

Suomessa pitää olla vahva ammatillinen jatkuvasti opettava ja oppiva koulutus.Tämä ei toteudu, jos tuleva hallitus jatkaa opetuksesta leikkaamista. Tärkeitä ovat varhaiset ensimmäiset kouluvuodet, tasapuolisuus ja varhaiskasvatus. Myös vahva yleissivistys, luku- ja perustietotaito sekä jatkuva oppiminen niin nuorille kuin aikuisillekin ovat tarpeellisia.

Sanna Leivonen
kaupunginvaltuutettu
eduskuntavaaliehdokas (ps.
Perniö

Ikäihmisten hoidosta käyty keskustelu on avannut monen silmät.
Vaikka kenellekään ei varmasti tullut yllätyksenä, että hoivapalveluissa on ongelmia, nyt paljastuneiden epäkohtien raadollisuus ja laajuus ja hoivan laadusta tinkiminen toimintatapana kuitenkin yllättivät.Olen saanut asian tiimoilta valtavasti yhteydenottoja. Ne kertovat hyvistä hoivakodeista, joissa palvelu pelaa ja hoitajilla on aikaa riittävästi vaikkapa lehtien lukemiseen tai asiakkaiden kanssa ulkoiluun varsinaisen hoitotyön lisäksi.

Valitettavasti valtaosa viesteistä kertoo toisenlaisesta todellisuudesta. On yksiköitä, joissa ruokailujen järjestäminen alkaa olla omaisten varassa. Myös hoitajat ovat kovilla. Eräs viesti kertoo, että hoitotyötä kutsumusammattinaan pitänyt henkilö joutui vaihtamaan alaa, kun ei jaksanut riittämättömyyden tunnetta kotipalvelukentässä.Ikäihmisten palveluiden keskiössä pitää olla aina ihminen ja hänen omat yksilölliset tarpeensa.

Vaikka julkisella puolella on omat ongelmansa, on erityisen merkillepantavaa, että yksityisten palveluntarjoajien kohdalla tehostukset otetaan hoitajien selkänahasta ja palvelun laadusta.
Minimihenkilökunnalla voi saada maksimitulot, mutta harvoin hyvää ja laadukasta hoitoa. Täytyy muistaa, että yrityksen tehtävä on aina tuottaa omistajilleen voittoa. Tästä syystä markkinamalli sopii erityisen huonosti hoivapalveluihin. Siksi myös hallituksen sote-ratkaisu, jonka ytimessä on nyt jo ollut pidemmän aikaa tämä markkinamalli, on vakava virhe.  

Ikäihmisten hoivapalveluissa paljastuneet ongelmat on nyt määrätietoisesti korjattava. Hallitus tuo lisäbudjetillaan parannusta valvonnan resursseihin. Oppositiopuolueet tekivät yhteisen lakialoitteen hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin. Tämä vähimmäistaso tarvitaan, koska suosituksia ei ole noudatettu. Mitoituksen ehdottomana lähtökohtana ovat aina asiakkaat tarpeineen. Mitoituksen taso tulee määritellä asiakkaiden fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja palveluiden tarpeen pohjalta. Hoitajamitoitus ei luonnollisesti riitä yksinään siihen, että asiat saadaan kuntoon, vaan muitakin toimenpiteitä tarvitaan. Se on silti tärkein konkreettinen askel oikeaan suuntaan.

Jotta epäkohdat voidaan hoitaa kuntoon, niistä on saatava tieto. Siksi on tärkeää, että jokaisella ikäihmisellä, omaisella ja hoitajalla on vaivaton tapa ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista eteenpäin.Suomen väestön ikääntyessä nopeasti on tärkeää panostaa ikäihmisten hyvinvointiin. Ikäihmiset ovat monipuolinen joukko, joka pitää osaltaan yhteiskunnan pyörät pyörimässä.

Isovanhemmat auttavat perheitä lastenhoidossa, monet eläkeiän ylittäneet pystyvät vielä jatkamaan työelämässä ja useat vapaaehtoisjärjestöt nojaavat aktiivisten ikäihmisten panokseen. Ikääntyminen ei tarkoita sitä, että ihminen siirtyisi yhteiskunnan ylläpidettäväksi, vaan jokaisella on oikeus täyspainoiseen vanhuuteen.

Katja Taimela
kansanedustaja, sd

Kotimainen ruoantuotanto on jatkuvassa ristipaineessa. Tuotantoon käytettävien tarvikkeiden hinnat kohoavat, tuet laskevat ja samalla tuottajahinnat junnaavat paikallaan. 

Maa- ja puutarhataloutemme sijoittui EU:n kannattavuusvertailussa viimeisten joukkoon. Asiaa ei helpota eri tahojen tapa halventaa ruokaketjun jäsenten ammattitaitoa polkemalla hintoja, tai yrittämällä herättää someraivoa häpeämättömällä valehtelulla. Yhtä hullulta kuulostavat vaatimukset kiinteistöveron ulottamisesta maa- ja metsätalousmaahan.  Käytännössä se on vain kiertoilmaus pyrkimykselle heittää maailmanlaajuisesti poikkeukselliset jokamiehenoikeudet historian romukoppaan.Kotimainen ruoantuotanto on jatkuvassa ristipaineessa. Tuotantoon käytettävien tarvikkeiden hinnat kohoavat, tuet laskevat ja samalla tuottajahinnat junnaavat paikallaan.  Maa- ja puutarhataloutemme sijoittui EU:n kannattavuusvertailussa viimeisten joukkoon. Asiaa ei helpota eri tahojen tapa halventaa ruokaketjun jäsenten ammattitaitoa polkemalla hintoja, tai yrittämällä herättää someraivoa häpeämättömällä valehtelulla.

Yhtä hullulta kuulostavat vaatimukset kiinteistöveron ulottamisesta maa- ja metsätalousmaahan.  Käytännössä se on vain kiertoilmaus pyrkimykselle heittää maailmanlaajuisesti poikkeukselliset jokamiehenoikeudet historian romukoppaan.Tilanne näyttää hankalalta, mutta uskoa tulevaisuuteen ei silti pidä heittää. Reijo Karhisen torstaina julkaistu raportti kannattaa lukea läpi. Vaikken kaikkia raportin ehdotuksia ole valmis allekirjoittamaan, se sisältää paljon hyviäkin ajatuksia.

Osa ehdotuksista kuulostaa varsin pieniltä, mutta niissä piilee suuri mahdollisuus. Eräs tällainen ehdotus on kotimaisten ja ulkomaisten elintarvikkeiden sijoittaminen kaupassa eri hyllyihin. Kuluttajalla olisi mahdollisuus helposti valita haluaako ostaa tuotteen, joka täyttää suomalaisen lainsäädännön ja tukiehtojen asettamat vaatimukset, vai sellaisen, joka ei välttämättä täytä kumpaakaan, mutta on 3 senttiä halvempi.

Monien tuotteiden kohdalla raaka-aineiden alkuperämaata ja tuotteen valmistusmaata voi vain arvailla. Tiedot on kirjoitettu mikroskooppisilla kirjaimilla mahdollisimman huomaamattomasti johonkin kulmaan, tai paketista löytyy merkintä ”Useat EU-maat ja EU:n ulkopuoliset maat”. Itse koin äskettäin pettymyksen huomatessani Raision Nalle-murojen valmistusmaaksi Tanskan. Selventämällä alkuperämerkintöjä ja sijoittamalla tuotteet erilleen moiset voitaisiin välttää. Tämä vaatii koko ruokaketjun yhteistä tahtotilaa ja avoimuutta niin teollisuudelta kuin kaupaltakin. Ruoan jäljitettävyys on kuluttajan etu.
Olli-Pekka Aalto
Keskusta

 Suomalainen yhteiskunta on luottamuksen yhteiskunta. Me suomalaiset luotamme toisiimme ja instituutioihimme. Meidän yhteiskuntamme on lähtökohtaisesti turvallinen paikka lapsille ja nuorille. Erityisesti me naiset ja tytöt olemme voineet turvallisesti liikkua ulkona ja osallistua erilaisiin tapahtumiin sekä harrastuksiin.
Oulun seksuaalirikosvyyhti on tämän vuoksi erityisen vastenmielinen. Uhrien ja heidän läheistensä kärsimysten lisäksi rikokset vahingoittavat suomalaista yhteiskuntaa ja niiden maahanmuuttajien asemaa, jotka eivät ole rikoksia tehneet.

Oulun tapahtumat on hyökkäys suomalaisten turvallisuutta kohtaan. Suomeen tulevien maahanmuuttajien on noudatettava lakejamme ja elettävä suomalaisen yhteiskunnan toimintasääntöjen mukaisesti. Mikäli Suomeen tuleva ei ole valmis toimimaan tänne sopivilla tavoilla, hänen paikkansa ei ole Suomessa. Samaan aikaan on kuitenkin annettava mahdollisuus niille, jotka ovat valmiita elämään yhteiskuntamme toimintasääntöjen mukaisesti. Hädänalaisten auttaminen, uskonnonharjoittamisen vapaus ja monikulttuurisuuden hyväksyminen eivät tarkoita sitä, että meidän tulisi luopua omista arvoistamme tai yhteiskuntamme turvallisuudesta ja toimivuudesta. 

Meidän on toimittava sen varmistamiseksi, että Suomi on tulevaisuudessakin turvallinen maa. Rakentavaa keskustelua ja ratkaisuja tämänkaltaisten tapahtumien ennaltaehkäisemiseksi tarvitaan.Maahan tulevien on noudatettava Suomen lakeja ja yhteiskuntamme toimintasääntöjä. Lasten turvallisuus, naisten tasa-arvoisuus, oikeudenmukaisuus ja suomalaisten keskinäinen luottamus ovat oleellinen osa Suomea. Riippumatta kansalaisuudesta mikään uskonnollinen tai kulttuurinen tekosyy ei oikeuta rikoksia tai muuta arvojemme vastaista toimintaa.  

Niina Alho sd.
Kaarinan kaupunginhallituksen jäsen
kansanedustajaehdokas

. ”Ei voi olla niin, että Suomesta hakee turvaa ja sen jälkeen aiheuttaa itse turvattomuutta”, sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) kommentoi osuvasti paljon ahdistusta aiheuttanutta Oulun seksuaalirikosvyyhtiä. 

Tapaus on myös nostanut pintaan paljon aiheellisia kysymyksiä - kuten mitä nyt tehdään?. Tällainen toiminta ei saa päästä leviämään, vaikka valitettavasti en usko Oulun olevan ainut kaupunki, jossa lasten ja nuorten saalistusta on tehty.Seksuaaliset hyväksikäytöt jäävät helposti piiloon häpeän takia. Etenkin lapset ja nuoret päättävät usein salata tapahtuneen lähipiiriltään, koska heitä on uhkailtu tai he eivät muista syistä uskalla kertoa asiasta.

Meidän tulisi puuttua tähän lisäämällä vanhempien ymmärrystä ja tietoisuutta erilaisista sosiaalisen median viestipalveluista, jotta he osaisivat kysyä oikeita kysymyksiä ja valvoa sovellusten turvallista käyttöä.Lisäksi koulun, kodin ja viranomaisten yhteistyötä on lisättävä. Hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi Ankkuri-toiminnan avulla, jossa poliisista, sosiaalitoimesta, terveydenhoidosta ja nuorisotoimesta koostuvat tiimit yrittävät ratkaista nuoren kokemia ongelmia moniammatillisesti. Lounais-Suomen poliisissa Ankkuri-tiimit toimivat tällä hetkellä Turussa, Salossa, Raumalla ja Porissa.

On sanomattakin selvää, että poliisi ja muut viranomaiset tarvitsevat enemmän resursseja siihen, että he voivat yhdistää tietoja ja huomata ongelmatilanteet mahdollisimman varhain.

Olemme tottuneet ajatukseen Suomesta yhtenä maailman turvallisimmista maista. Oulun järkyttävistä seksuaalirikoksista epäillyt ovat turvapaikanhakijataustaisia. Samaan aikaan on tärkeä muistaa, että kyse on yksilöistä eikä kollektiivisesta syyllisyydestä. Ihonväri tai kansalaisuus ei tee kenestäkään rikollista. Turvapaikanhakuprosessia tulisi uudistaa niin, että apu kohdistuu todella suojelua tarvitseviin ja siihen oikeutettuihin henkilöihin.Parasta olisi löytää eurooppalainen ratkaisu, joka perustuu EU:n ulkorajoilla sijaitseviin vastaanottokeskuksiin. 

Euroopan tason ratkaisua odotellessa meidän täytyy tehdä toimia myös kansallisella tasolla. Vakaviin rikoksiin syyllistyneiltä kaksoiskansalaisilta on voitava perua Suomen kansalaisuus. Ylipäänsä kansalaisuuden, karkotusten ja palautusten ehtoja on tarkistettava.Eduskunnassa on myös käsittelyssä parhaillaan rangaistuspolitiikan kiristämispaketti, joka sisältää kiristyksiä alaikäisiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa. Turvallisuus on perustarve, ja meidän on suojeltava etenkin lapsia ja nuoria pahalta.

Janika Takatalo
salolaistaustainen Kokoomus-opiskelijoiden puheenjohtaja 
Varsinais-Suomen maakuntavaltuutettu

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Enkelipilvi asemalla
  • Kuvaus: Anni Hietanen kuvasi enkelin taivaalla Perniön asemalla elokuun viimeisenä päivänä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20