Mielipide

Metsästäjät ovat hakeneet kolmea kannanhoidollista kaatolupaa Salo-Raasepori alueella elävään susilaumaan.
Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji. Sudet ovat aina kuuluneet Suomen luontoon. Meidän pitäisi pyrkiä turvaamaan susien tulevaisuus koko Suomessa. Susilla tulisi olla samanlainen oikeus elää maassamme kuin millä tahansa alkuperäisluontoon kuuluvalla lajilla.
Suden ravintotila on erinomainen; sen ravinto koostuu pääasiassa kauriista. Susi ei tule hakemaan lasta koulun pihalta eikä ihminen kuulu suden ravintokohteisiin. Esim. hirvikolarit, mehiläiset ja ampiaiset aiheuttavat ihmiselle todellisen kuolemanriskin, sudet eivät.
Hirviä ja kauriita on teillä liikkujien ja metsänomistajien mukaan liikaa. Susi vähentää luontaisesti hirvi- ja kauriskantaa. Metsästyskoiravahingoista puhuttaessa kannattaa muistaa, että maastossa koirille tapahtuu huomattavan paljon myös muita vahinkoja. Koiria kuolee vuosittain metsästysonnettomuuksissa, hukkumalla ja jäämällä ajon yhteydessä auton alle. Näin ollen susi ei ole metsästyskoiran ainoa uhka.
Suomessa ei ole niin paljon laajoja erämaita, että sudet voitaisiin rajata elämään kaukana ihmisasutuksesta. Tiheämmin asutuilla seuduilla kohtaamisilta ei voida kokonaan välttyä ja olisi syytä muistaa, ettei jonkun pihan tai tien poikki oikaiseminen tee sudesta häirikköä. Suden kanssa voi oppia elämään ja se edellyttää molemminpuolista sopeutumista. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman suuren monimuotoisuuden säilyttäminen kaikissa metsissämme.
Nykyinen kannanhoidollinen metsästys ei ole näyttänyt onnistuvan suunnitellusti. Metsästäjät ampuvat enimmäkseen aikuisia susia nuorien susien sijasta. On vaikea erottaa kesällä syntyneitä pentuja aikuisista. Pentu voi painaa talvella yhtä paljon kuin aikuinen. Jos jahdissa tapetaan aikuisia, perhettä koossa pitäviä alfayksilöitä, seuraa ongelmia. Susia tulisi näkymään entistä enemmän pihoilla ja laiduneläinvahingot lisääntyisivät.
Metsästys on tarkoitus kohdistaa elinvoimaisiin laumoihin. Salo-Raaseporin alueella elävä lauma ei ole vielä edes vakiintunut. Lauma on vakiintunut silloin, kun siihen syntyy säännöllisesti pentuja. Salo-Raaseporin alueella elävän lauman koosta ei ole vielä tarkkaa selvyyttä lumettoman maan takia. Seudulla ei myöskään elä montaa laumaa lähekkäin. Lauman koko pienenee luontaisesti kevättalvella, kun osa pennuista lähtee etsimään omaa reviiriä itselleen.
Jenni Merilä

Salolaisten kokopäivätyötä tekevien ihmisten keskipalkka on noin 3 500 euroa kuukaudessa. Siitä maksetaan veroja ja sosiaalimaksuja noin 10 848 euroa vuodessa.
Maahanmuuttovirasto (Migri) väittää, että yhden turvapaikanhakijan VOK-päivä maksaa 40 euroa, joten siitä aiheutuu 14 600 euron vuosikulu.
Yhden veronmaksajan veroilla ei kustanneta edes yhden vokkilaisen elämistä vaan tarvitaan kolme salolaista elättämään kaksi turvapaikanhakijaa. Salolaisten palkoista ei jää mitään suomalaisten palveluihin.
Tänä vuonna maahamme on tullut yli 30 000 hakijaa. Jos hakijoiden määrä on 40 000, heidän elatukseensa menee 54 000 suomalaisen kaikki verot ja maksut.
Todellisuudessa maksajia tarvitaan paljon enemmän, koska Migrin 40 euroa ei sisällä kaikkia turvapaikan hakijoista aiheutuvia menoja. Ministerimme eivät ole lainkaan huolestuneet ensi ja seuraavien vuosien tilanteesta, vaan antavat kansalaisille kuvan, että maahanmuutto loppuu tämän vuoden viimeisenä päivänä.
Näin ei ole.
Jos ensi vuonna tulee 40 000 uutta hakijaa, eikä tänä vuonna tulleista päästä eroon, yli 100 000 suomalaista käyttää kaikki verorahansa pääasiassa nuorten miesten elannon maksamiseen. Toisin sanoen kahden Salon kaupungin kaikki asukkaat tekisivät töitä irakilaisten, somalien ja afgaanien hyvinvoinnin eteen.
Kun turvapaikanhakijoita ryhdytään asuttamaan Suomeen, nousevat menot pilviin: asuminen, toimeentulotuki, kotouttaminen, koulutus, terveydenhoito, päivähoito ja niin edelleen ja niin edelleen, ovat palveluja, jotka suomalaiset veronmaksajat maksavat.
Kun yksi vuosikerta turvapaikanhakijoita on saanut oleskeluvan ja toinen odottelee hakijoina, Vantaan kokoisen kaupungin (yli 200 000 ihmistä) työikäisen väestön kaikki verot ja maksut, mukaan lukien Vantaan kaupungin verot, menevät näiden kahden vuosikerran ylläpitoon.
Suomeen on vuodesta 1990 alkaen lapannut kaikenlaista väkeä Moskovan junista, Helsinki-Vantaan lentoasemalta, Tukholman ja Tallinnan laivoista ja Haaparannan sillan yli.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rapautuu päivä päivältä. Näin ei tarvitsisi tapahtua. Meillä on hallituksessa kaksi miestä, ministeriä, jotka voisivat estää massiivisen haittamaahanmuuton yhdellä puhelinsoitolla.
Minusta vaikuttaa siltä, että kaikkien muiden kuin oman maan kansalaisten edut ovat heitä lähempänä.
Mikseivät he soita?

Tapio Äyräväinen
kaupunginvaltuutettu (ps)

Salon kaupunginvaltuusto päättää ensi vuoden talousarviostaan 10. päivänä joulukuuta. Talousarviolla haetaan kaupungin taloustilanteen vakauttamista, joskin kiusausta äänten kalasteluun saattaa esiintyä. Eiköhän ainakin muutamia hylättäväksi tiedettäviä talousarvion lisäysesityksiä tulla tekemään tai ehdottamaan puolueiden ideologisia reunaehtoja.
Ensimmäisen kerran kuntaliitoksen jälkeen olemme tilanteessa, jossa taseemme varat ovat huvenneet. Työttömyydestä ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot ovat lisääntymässä samalla kun hyvätuloisten veronmaksajien osuus on vähentynyt. Verotulojen satunnainesti hieman suurempi kertymä ei muuta kaupungin talouden näkymää.
Tarvitaan uusia yrittäjiä, jo olevien yritysten jatkamista ja kasvua ja uusia veronmaksajia. Salo on pidettävä houkuttelevana asuin- ja työnteon paikkana. Samalla on kuitenkin jatkettava kaupungin talouden sopeuttamista. Ensisijaisina keinoina ovat tuottavuuden parantaminen, uusien toimintatapojen soveltaminen ja palvelujen priorisointi. Myös henkilöstömenoissa on saatava säästöjä.
Salon kuntaliitoksen yhteydessä sovittiin kaupungin työntekijöiden palkkatasojen yhdenmukaistamisesta. Ratkaisun myötä kaupungin työntekijät saavat keskiarvoisesti korkeampaa palkkaa kuin vastaavissa tehtävissä olevat esimerkiksi Turun kaupungin työntekijät. Salon kaupungin palkkataso ammattiryhmittäin on myös monissa tapauksissa korkeampi kuin vastaavilla yksityisillä toimialoilla.
Kaupungin työntekijöiden palkat perustuvat silloisissa olosuhteissa tehtyihin sopimuksiin, eikä palkkojen alentaminen tule kysymykseen. Kateuteen ei ole syytä. Pidemmän päälle on kuitenkin kestämätöntä, että oletettavasti pitkään talousvaikeuksista kärsivä Salo maksaa merkittävästi suurempia palkkoja kuin naapurikaupungit ja yksityiset toimialat.
Kustannusten alentamiseen ja toimintojen tehostamiseen voidaan pyrkiä myös ulkoistamisen keinoin. Sen hyötyjä ja haittojakaan ei tule arvioida ideologisista lähtökohdista. Ulkoistamiseen liittyviä näkökohtia on hyvä ryhtyä selvittämään eri toimialoilla ja tarkastella ulkoistamisesta muualla saatuja kokemuksia. Ulkopuolinen asiantuntija-apu saattaisi olla tarpeen neutraaliin ehdotukseen pääsemiseksi.

Heikki Liede
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Salo

 

 

Maahanmuuttovirasto (Migri) isännöi Suomen kuntia päättämällä, mihin se perustaa vastaanottokeskuksen (vok) tai hätämajoituksen turvapaikanhakijoille. Migri neuvotteli Salossa salaa yksityisen toimijan kanssa vastaanottokeskuksen avaamisesta. Kaupunkia tai kuntalaisia ei asiassa kuultu, eikä Migri ilmoittanut avaamisesta.

Märynummen vokissa on tällä hetkellä noin 80 turvapaikanhakijaa. Halikon sairaalan tiloihin mahtuu 800-1000 turvapaikanhakijaa. Kiskon Kalliolassa on alaikäisten vok, jossa on 40 turvapaikanhakijaa. Kärkelään ollaan avaamassa 20 nuoren keskusta. Salon Piihoteliin kaavaillaan 200 turvapaikanhakijaa. Karkeasti laskettuna Salossa on optio noin 1300 turvapaikanhakijalle.

Salon talous on kuuden viimeisen vuoden ajan ollut pahasti alijäämäinen, palveluita on jouduttu karsimaan rankalla kädellä talouden tasapainottamiseksi. Työttömyysprosentti oli lokakuussa 15,3.
Turvapaikanhakijoiden on käytännössä mahdoton työllistyä Saloon. He kuormittavat terveydenhuoltoa. Turussa on yritetty ujuttaa paperittomien terveydenhuollon avaaminen kunnan budjettiin. Tätä ei pidä hyväksyä. Perussuomalaiset ovat hallituksessa taistelleet tulossa olevan tartuntalakiuudistuksen kanssa saman asian osalta, ja infektiolääkärit eri puolilla Suomea ovat kauhuissaan kulujen määrästä. Paperittomien terveydenhuolto ei ole menossa läpi valtakunnallisesti, eikä sen pidä mennä läpi Salossa.
Huomionarvoista on vastaanottokeskusten aiheuttamien kulujen korvaaminen kunnille. Asiaa markkinoidaan siten, että valtio maksaa kulut, mutta nyt alkaa olla selvää, että valtio maksaa rahat takautuvasti, jolloin näitä rahoja ei todellisuudessa ole olemassa.

Tilanne on erityisen kiusallinen, kun yksityinen toimija lähtee Migrin kanssa pyörittämään esimerkiksi nuorille turvapaikanhakijoille tarkoitettua keskusta, jonka kuluista kunta joutuu maksamaan esi- ja perusopetuksen sekä terveydenhuollon. Näitä rahoja kunnat tuskin tulevat saamaan valtiolta takaisin.
Salon seudun Perussuomalaiset paheksuu syvästi tapaa, jolla Migri ja yksityiset toimijat menettelevät. Migrin toiminta sotii demokratiaa vastaan. Yksipuolisilla päätöksillä Salo tulee kuihtumaan, ja ennen pitkää olemme yksi niistä noin 200 kunnasta, jotka ennusteiden mukaan katoavat Suomen kartalla. Emme ole halunneet massiivista ja hallitsematonta turvapaikanhakijoiden virtaa. Emme halua kuntalaisten verovaroja käytettävän Suomen holtittoman maahanmuuttopolitiikan hyväksi.

Heikki Tamminen
Salon seudun Perussuomalaiset ry,
puheenjohtaja
Jani Salomaa
Salon seudun Perussuomalaiset ry,
varapuheenjohtaja
Sinikka Makkonen
Salon seudun Perussuomalaiset ry, sihteeri
Sanna Leivonen
Salon seudun Perussuomalaiset ry,
hallituksen jäsen
Mikko Lundén
Salon seudun Perussuomalaiset ry,
hallituksen jäsen
Tapio Ruohonen
Salon seudun Perussuomalaiset ry,
hallituksen jäsen
Tapio Äyräväinen
Salon seudun Perussuomalaiset ry, hallituksen jäsen

Salon kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 16.11 päivitetyn strategian monien puheenvuorojen, mutta vain yhden äänestyksen jälkeen. Äänestyksessä kyse oli tuloskortin kohdassa, jossa yritysten ja kolmannen sektorin osuutta palvelutuotannossa haluttiin lisätä. Vasemmistoliitto esitti kohtaan muutosta, jossa kunnan oma palvelutuotanto olisi ollut selkeästi vahvemmassa roolissa. Äänestys hävittiin porvariäänin.
Sekä strategissa että tuloskortissa puhutaan paljon palveluiden uudistamisesta, joka lyhyellä aikaa on kääntynyt keskustelussa tarkoittamaan palveluiden ulkoistamista. Tämä keskustelun sävy huolettaa minua ja kävin asiasta myös valtuuston kokouksessa sanomassa.
Ensi vuonna Salossa käynnistyy selvitystyö ravitsemispalveluiden ulkoistamisesta. Sama selvitys tehtiin juuri pari vuotta sitten ja toimintaa päätettiin tuolloin jatkaa omana toimintana. Ilmeisesti päätös jäi kaivertamaan kivenä kenkään ja asia halutaan nyt selvittää taas uudelleen. Taustalla ovat sekä sote-uudistus että keskuskeittiön lähivuosien mittava investointi.
Kaupungin johdossa elää vahva kuvitelma, että pääsemme keskuskeittiön investoinnista eroon ulkoistamalla palvelut. Puheissa vahvana tulijana on pidetty Turun kaupungin omistuksessa olevaa Arkea Oy:tä, joka pyörittää Salossa aluesairaalan keittiötä. On kuitenkin epätodennäköistä, että yksikään ulkoinen toimija tulisi Saloon investoimaan ilman kymmenien vuosien sopimusta ravitsemispalveluiden tuottamisesta. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut ovat niin merkittävä osa kunnan palvelutuotantoa, joten on käsittämätöntä niiden kohteleminen pakollisena pahana, jota voidaan heitellä miten sattuu.
Ulkoistamista suunniteltaessa tulee ensin olla käsitys siitä, onko tarjous vertailukelpoinen oman tuotannon kanssa. Pysyykö ruokalista samana? Mitä maksavat kuljetukset? Mikä on paikallisten yritysten osuus raaka-aineiden toimittamisessa? Noudatetaanko samoja lähi- ja luomuruoan perusteita kuin nykyään? Onko liha kotimaista? Vastaavia kysymyksiä löytyy lisää.
Itse en usko sokeasti kaikkeen ulkoistamisesta tulevaan hyvään ja taloudellisuuteen. Uskon, että omaa toimintaa kehittämällä voidaan päästä aivan samanlaisiin taloudellisiin lukuihin kuin nyt on säästöjä uumoiltu. Tähän työhön pitäisi ottaa vahvasti mukaan ravitsemispalveluiden henkilöstö, sillä he tuntevat oman toimintansa parhaiten.

Saija Karnisto-Toivonen
Kaupunginhallituksen
1 vpj
SDP:n valtuustoryhmän pj

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Enkelipilvi asemalla
  • Kuvaus: Anni Hietanen kuvasi enkelin taivaalla Perniön asemalla elokuun viimeisenä päivänä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20