Mielipide

Edellisellä vaalikaudella kehitettiin koulutusta ja varhaiskasvatusta sosialidemokraattisten opetusministerien johdolla.
Taloustilanne oli haastava jo tuolloin ja koulutusleikkauksilta ei voitu välttyä. Samalla oli selvää, että lisäleikkauksiin koulutuksesta ei ollut enää varaa tällä vaalikaudella.
Kouluihin säädettiin koulujen työrauhapaketti. Tämä laki antoi rehtoreille ja opettajille lisäkeinoja työrauhan säilymiseen kouluissa. Myös koulujen yhteisöllisyyttä vahvistettiin lisäämällä oppilaiden osallisuutta ja osallistumista muun muassa koulujen järjestyssääntöjen ja opetussuunnitelmien laadintaan.
Nykyhallituksen politiikka on hyvin erilaista. Se on tehnyt koulutukseen massiiviset leikkaukset. Viime vaalikauden koulurauhapakettia ollaan purkamassa normien karsimisen nimissä. Nämä velvoitteet eivät ole kuitenkaan tarpeetonta byrokratiaa, vaan tukevat kouluympäristön ja koulujen ilmapiirin parantamista. Ne antavat työkaluja taistella koulukiusaamista vastaan.
Varhaiskasvatuksen puolella viime hallituskaudella säädettiin myös uusi varhaiskasvatuslaki. Uutena säännöksenä laissa säädettiin lapsiryhmien enimmäiskoosta päiväkodeissa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Esimerkiksi kolme vuotta täyttäneiden kokopäivähoidossa olevien lasten ryhmässä saisi olla yhtä aikaa läsnä enintään 21 lasta ja alle kolmevuotiaiden ryhmässä enintään 12 lasta.
Sipilän hallitus muutti ensitöikseen sekä uutta varhaiskasvatuslakia että päivähoitoasetusta. Päivähoitoasetuksen muutoksella seitsemän lapsen sijasta päiväkodissa tulee olla yksi hoito- ja kasvatustehtävissä oleva henkilö kahdeksaa lasta kohden. Varhaiskasvatuslain muutoksella lyhennettiin varhaiskasvatus 20 tuntiin viikossa.
Sosialidemokraateille laadukas varhaiskasvatus on perhepolitiikan keskeisimpiä tavoitteita.
Varhaiskasvatuksen on oltava jokaisen lapsen oikeus riippumatta vanhempien varallisuudesta tai työllisyystilanteesta. Sosialidemokraatit korostavat erityisesti laadukkaan päivä- ja vuorohoidon merkitystä lapsen, vanhempien ja yhteiskunnan edun kannalta. Varhaiskasvatuksen on tuettava lapsen kokonaisvaltaista kehitystä.
 Seuraavana hallituksen leikkauslistalla on jälleen kerran lapsiperheitä kurittava esitys, kun päivähoidon asiakasmaksuja ollaan korottamassa. Varhaiskasvatuksen heikennykset, aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottaminen 100 prosenttia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korottaminen ei voi olla jättämättä pysyviä jälkiä suomalaisten lasten ja perheiden hyvinvointiin. Perheiden kyky selvitä arjesta heikentyy, eriarvoisuus lisääntyy, syrjäytymisen riski kasvaa ja kynnys työn vastaanottamiseen kohoaa.
Hallituksen koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja perheiden toimeentuloon kohdentamat säästöt tulevat vaikuttamaan yhteiskuntaamme vuosikymmeniä tästä eteenpäin.
Edelleen muistissa ovat 90-luvun laman leikkausten vaikutukset lapsiin. Nyt näistä virheistä maksetaan kovaa hintaa syrjäytymisenä ja monina siihen liittyvinä lieveilmiöinä.
Olisi kuvitellut, että noista taannoisista virheistä olisi opittu. Nyt päinvastoin samat virheet ollaan toistamassa monta kokoluokkaa suurempina.
 Katja Taimela
kansanedustaja, sd.
 

Luin 4.2. Perniönseudun Lehdestä Marjo Kulmalan kirjoituksen. Mitä mietteitä se ensimmäiseksi nostaa lukijan mieleen? Minulla ensimmäinen ajatus oli, että olisikohan lehtikirjoittelulta ja ahdistavilta tuntemuksilta vältytty jos omainen olisi piimälasin huomatessaan pyytänyt hoitajalta maitoa. Hoitaja olisi antanut ja kirjannut vielä muutoksen ruokakorttiin potilaan toiveen mukaisena. Siis ystävällistä molemminpuolista kanssakäymistä.

Itselleni tuli mieleen vielä paljon muitakin ajatuksia. Olen asiassa ulkopuolinen, puolueeton, mutta kuitenkin alaa tunteva. Haluankin tässä avata näitä asioita muillekin lukijoille.

Hoitotyö on asiakaspalvelua haastavimmillaan. Asiakkaana ovat potilaat ja omaiset, jotka aina ovat sairauden tai muun hoitoa vaativan asian takia jonkinlaisessa kriisissä. Väsyneitä, hermostuneita, huolissaan, peloissaan. Siksi hoitohenkilökunnalta vaaditaan suurta nöyryyttä. Asiakas on aina oikeassa, vaikka faktat olisivat mitkä. Asiakkaan tunteet on otettava huomioon. Vastaan sanominen ei auta juuri koskaan. Päinvastoin puolustautuminen nostaa toisen osapuolen vain enemmän takajaloilleen.

Voin kuvitella että tässäkin hoitajat, joita kirjoituksessa mainitaan, ovat tuohtuneet, koska ovat luulleet tekevänsä oikein ja saavat silti osakseen ehkä tiukkasävyistä palautetta.

Ruokailutottumukset yleensä laitoksissa ja sairaaloiden osastoilla kirjataan tietoihin hoitojakson alussa ja niiden mukaan tehdään oikeamääräiset tilaukset keittiöstä. Näin helpotetaan ruoanjakotilanteita ja pystytään varaamaan oikea määrä eri juomia ja ruokia. Lisäksi säästytään toistuvilta saman asian kysymisiltä. Kaikilla on oikeus toiveita korjata ja muuttaa. Potilaan toiveen mukaan tilauksia tehdään.
Toinen tärkeä asia on tiedon antaminen. Monelta väärinkäsitykseltä ja epäluulolta säästytään kun potilaalle ja omaisille annetaan asiaan kuuluva tieto hoitoon liittyen. Rankka antibioottihoito voi usein johtaa ripuliin. Sen ehkäisemiseksi tehdään aina se mitä voidaan, mutta silti niin joskus käy. Ja eristyshoito on välttämätön kunnes tartuntavaara on ohi. Ja vielä, lääkityksen kuuluu muuttua tilanteen edetessä. Olisi väärin jättää päälle lääkitys joka ei enää ole tarpeen hoidon edettyä/potilaan tilan muututtua.

On ilman muuta selvä että 94-vuotias ei ole toimintakyvyltään entisellään pitkän hoitojakson jälkeen. Toipuminen vie todella aikaa. Lisäksi potilaiden saamaa hoitoa ei voi suoraan verrata. Potilaita on hoidossa erilaisin voimin, sairauksin ja toimintakyvyin. Näistä johtuen heidät saatetaan esimerkiksi juuri nostaa erilaisiin ruokailuasentoihin. Potilaslähtöisyyttä, yksilöllisyyttä.
Näillä kommenteillani haluan sanoa, että asiat ovat aina hoidettavissa ja neuvoteltavissa. Kaikki me olemme vain ihmisiä. Toiset tekevät töitä omien voimavarojensa mukaan ja toiset välittävät omaisistaan.
Tässäkin kaikki osapuolet varmasti toivovat asioiden suotuisaa etenemistä ja hyvää toipumista. Siis sotakirveet ja ahdistus pois. Armoa ja anteeksiantoa kaikille kanssaihmisille! Ymmärtäkäämme toisiamme.

Yksi asia kirjoituksessa nosti esiin suuren ongelman seudun terveydenhuollossa. Ymmärtääkseni suunnitteilla on tämän Perniön vuodeosastonkin alasajo. Se on erityisen huolestuttavaa, koska usein on tilanne se, että sairaalassa hoidetaan terveyskeskuksen potilaita, koska jatkohoitopaikat eivät riitä.
Ja tästä syystä sairaalan osastot ovat täynnä, niin että potilaita joudutaan sijoittelemaan sairaalassa esimerkiksi väärän erikoisalan osastolle.

Kirjoituksessa esitetyn kaltaista potilaan ”kierrätystä” pitäisi pystyä välttämään. Ja siihen ei taida auttaa muu kuin se, että asianmukaisia jatkohoitopaikkoja olisi jatkossakin riittävästi.

Sovittelija

94-vuotias isäni sairastui keuhkokuumeeseen 31.12.2015. Häntä hoidettiin aluksi aluesairaalassa ja 5.1.2016 hänet siirrettiin Perniön vuodeosastolle. Tulehdusarvot alenivat ja maanantaina 11 päivä ilmoitettiin, että seuraavana perjantaina hänet mahdollisesti kotiutetaan. Tuli perjantai ja tuli myös antibiootista johtuva ripuli. Ripulin aikana hän on ollut tartuntavaaran takia vain omassa huoneessaan.

Ennen sairaalaan joutumista isäni käveli n. 5-10 metriä apuvälineen avulla, tosin vaivalloisesti. Kuukauden sairaalassaoloaika on tehnyt tehtävänsä ja nyt hän ei pysty kävelemään.
Torstaina 28 päivä olin iltaruokailun aikana isääni katsomassa ja näin hoitohenkilökunnan toimintatavan. Naapurisängyn potilas nostettiin sängyn laidalle istumaan, mutta isälleni korotettiin vain sängyn päätyä.
Ruokana oli hiutalepuuroa ja hitusen marjakeittoa. Isälläni oli myös pilleri otettavaksi ja varmistin, että hän sen myös ottaa. Ihmeekseni huomasin, että ruokajuomana puuron kanssa oli piimää. Ihmettelin miksi näin? Hoitaja ilmoitti, että heillä on listassa isälle merkattu juomaksi piimän ja lisäksi hän kertoi, että osastolla on paljon potilaita jotka saavat puuron kanssa piimää. Olin hämmästynyt ja vihainen, otin aulasta lähtiessäni potilasasiamiehen yhteystiedot.

Perjantaina olin jo tarpeeksi lauhtunut ja menin heti hoitohenkilökunnan luo kysymään mm. isän lääkityksestä. Oli kipakkaa keskustelua myös piimästä puuron kanssa, kun sairaanhoitaja väitti, että potilaan mielipidettä kysytään. Olin paikalla, joten näin mikä oli käytäntö. Harmi, että käytäntö on eri mitä hoito-ohjeet. Kun vielä ilmoitin ottaneeni potilasasiamiehen yhteystiedot, niin paikalla ollut hoitaja ”otti herneen nenäänsä”.

Omaiset, jos teillä on läheisiä hoidettavana Perniön vuodeosastolla, käykää katsomassa ja puuttukaa hoitoon. Omaisten puuttumisella asioihin saadaan parannusta. Isänikin sai sunnuntaina puuronsa maidolla ja ensimmäisen kerran lähes neljään viikkoon yöpöydällä oli mehua tarjolla, vaikka siitä en ole huomauttanut.
Maanantaina isä kotiutettiin Perniö-kotiin, missä ei ole yövalvontaa. Ennen klo 21 minulle soitettiin, että isälle on tilattu ambulanssi, kun häntä ei voi jättää sinne yksin.
Isän sairauden aikana olen usein arvaillut miksi vuodeosaston lääkäri vaihtaa sisätautiosaston erikoislääkärin käyttämän lääkkeen toiseen? Nyt ajatuksissani on, tuliko lääkärille paha virhearvio isän kunnosta?

Tänään on varhainen tiistaiaamu, enkä vielä tiedä mitä isälleni Saloon kuuluu. Sen ainakin tiedän, että Salossa kiinnitetään huomiota pitkäaikaisen ripulipotilaan mahdolliseen nestevajaukseen.
Olen myös kuullut veteraaniperheen tyttäreltä, että äidin saattohoito Perniössä hyvää. Hyvä niin.
Uskotaan ja toivotaan, että osaston henkilökunta saa sisäisen valvontansa kuntoon.
Marjo Kulmala

Terveyskeskussairaala vastaa:

Kiitos antamastanne palautteesta. Se on meille tärkeää, jotta voimme kehittää toimintaamme. Tulemme käsittelemään palautetta yhdessä henkilökunnan kanssa.
Potilaan hoitoa määrittävät lääke- ja hoitotieteen lisäksi hoitotyön periaatteet, joista yksi on potilaan itsemääräämisoikeus. Sitä pyritään toteuttamaan niin hyvin kuin se potilaan hoidon kannalta on mahdollista toteuttaa.
Terveyskeskussairaalan osasto 3:lla Perniössä on osaava ja potilaslähtöinen henkilökunta, jotka moniammatillisesti hoitavat potilaita kunnioittavasti. Näitä arvoja tukevat osaston hyvät, asianmukaiset ja viihtyisät tilat. Osasto on saanut hyvää palautetta muun muassa potilaiden kuntouttavan hoito-otteen osaamisesta, jonka johdosta moni iäkäskin potilas on voinut jatkaa pitkänkin sairaalajakson jälkeen elämäänsä kotona.
On ikävää, että olette kokeneet hoidon Terveyskeskussairaalan osastolla 3 osittain epäonnistuneeksi. Toivomme, että jatkossa osaamme huomioida potilaan hoitoon liittyviä asioita paremmin.

Hyvää yhteistyötä toivoen,

Pertti Andelmin
ylilääkäri
terveyskeskussairaala

Minna Santikko
hallinnollinen
osastonhoitaja
terveyskeskussairaala

Suomi on jatkuvasti entistä suuremmissa vaikeuksissa. Työttömiä on kaiken maailman kurssilaiset mukaan luettuna puoli miljoonaa.
Samaan aikaan rajoilta vuotaa laittomasti Euroopassa liikkuvia kymmeniä tuhansia ihmisiä vuodessa. Palveluista ja etuuksista joudutaan tinkimään ja toisaalta yhdelle ihmisryhmälle antamaan koko ajan enemmän.
Työn kuluja Suomessa ollaan laskemassa. Se on sisäinen devalvaatio, jolla haetaan myös hintatason madallusta. Toimenpide on kipeä, mutta maailmalta siitä on hyviä tuloksia pitkällä aikavälillä, esimerkiksi Irlannista. Se, miksi sisäiseen devalvaation joudutaan, johtuu pitkälti siitä, että Suomi on euromaa. Suomi ei voi devalvoida valuuttaansa. Eurojäsenyydestä voitte kiittää tiettyjä puolueita, joita ei tarvinne erikseen mainita.
Valitettavasti sisäinen devalvaatio täytyy hoitaa sanelemalla. Tästä voi kiittää esimerkiksi AKT:n kaltaista änkyräjärjestöä, joka uhkaa sulkea viennin heti, jos kokevat asemansa uhatuksi. Vastuutonta, sanoisin.
Oli miten oli, tavoitteena on työpaikkojen luominen. Absoluuttisen työpaikkamäärän kasvattaminen lienee mahdollista, mutta suhteellista työttömyyttä on vaikea kitkeä, kun maahan saapuu kymmeniä tuhansia erittäin huonosti työllistyviä henkilöitä, jotka suurella todennäköisyydellä jäävät yhteiskunnan eläteiksi.
Esimerkiksi Irakista ja Somaliasta tulleiden työllisyysaste on tällä hetkellä 23 prosenttia. Tässä ovat mukana myös he, jotka ovat olleet Suomessa jopa 20 vuotta.
Pelkkä suomalaisten tai ulkomaalaisten työllistyminen ei ole ongelma. Ympäri Eurooppaa leviää myös turvallisuusuhka, jota naivisti on vähätelty.
Pariisin hirmuteot olivat pitkälti turvapaikanhakijoiden tekosia kuin myös Kölnin organisoidut seksuaalirikokset. Suomessa ollaan kuitenkin eniten huolissaan katupartioista, joissa joillain saattaa olla tuomio rikoksesta. Jo on aikoihin eletty. Yhdenkään ”partion” en ole kuullut syyllistyneen rikokseen, mutta sitä useamman turvapaikanhakijan olen.
Suomessa tarvitaan isänmaallista asennetta, jotta kurssi kääntyy. Valittaa saa ja pitääkin, jos kohtelu tuntuu liian epäoikeudenmukaiselta, mutta jos ei tee muuta kuin valita, pitää katsoa peiliin. On silkka fakta, että jokainen tässä maassa joutuu jostain luopumaan, on se sitten lomapäivä tai muu etuus. Kuitenkin uskallan väittää, että asumme hyvässä maassa jatkossakin niin, että hyvinvointi on mahdollista ja palvelut pelaavat.
Se ristiriita, että otamme omiltamme ja annamme toisille, jotka eivät sopeudu edes länsimaiseen kulttuuriin, syö minua joka päivä. Siltä omatuntoni ei jätä rauhaan, vaikken minä asiasta päätäkään. Uskon, että suomalainen on valmis talkoisiin, mutta tuntee suurta epäoikeudenmukaisuutta juuri tästä.
Nykyisen kaltaisen turvapaikanhakutulvan mahdollistamisen motiiveja voi olla vain yksi. Se on halpatyövoima. En keksi mitään muuta syytä. Suomessa ei sellaisia markkinoita tarvita, ja jos työvoimasta puhutaan, niin tulijat ovat juuri niistä maista ja kulttuureista, joissa ei valtavia työhaluja näytä olevan.
Jos nykyinen kehitys jatkuu, lakkaa Suomi olemasta. Rohkaisen kaikkia kantamaan osansa ja sanomaan ajatuksensa maan tilanteesta. Painetta pitää saada.
Vaikka hallituksen toimenpidelistat ovat hyviä, ne ovat siirtolaistulvan osalta täysin riittämättömiä. Keväällä alkaa taas siirtolaisbuumi, joten siihen mennessä on saatava konkretiaa.
Heikki Tamminen
kaupunginvaltuutettu (ps.)

Salossa terveyskeskuksen avohoidon lääkärissäkäynti, sisältäen keskimääräiset tutkimuskustannukset, on yhdeltä käyntikerralta tosiasiallisesti 183 euroa. Sitä on katettu asiakasmaksulla, mikä useamman käyntikerran asiakkaille on käyntimaksuna 20.90 euroa. Terveyskeskuksen asiakas on myös voinut valita vuosimaksun 32.10 euroa jolloin terveysaseman päiväajan lääkärinvastaanotolla voi asioida rajattomasti ilman erillisiä käyntimaksuja iltoja ja viikonloppuja lukuunottamatta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta teki kokouksessaan 16.12.2015 äänestyspäätöksiä, joiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan indeksikorotuksen verran muutamia prosentteja. Asiakasmaksuasetuksessa säädetään palvelujen enimmäismaksut, ja Salon kaupungilla kuten muillakin kunnilla olisi mahdollisuus korottaa tasasuuruisia maksuja ensi vuoden alusta 27,5 %. Salon terveyskeskuksen vuosimaksu olisi ehdotuksen mukaan vuoden alusta ollut 41.70 euroa. Tasokorotuksiin ei ole vuosittaisia mahdollisuksia.

Valtio on pienentämässä sosiaali- ja terveydenhuollon maksuosuuttaan kunnille siten, että Salo saa ensi vuonna 150 000 eroa vähemmän valtionosuutta. Sitä ei indeksikorotuksella kurota umpeen. Jos päätös oltaisiin tehty asetuksen mahdollistamissa puitteissa, asiakasmaksujen tuotoilla oltaisiin voitu kerätä 400 000 euroa.

Kunnat voivat itse päättää asiakasmaksuistaan enimmäismäärien puitteissa. Menettelyllä on luotu järjestelmä, jossa eri kuntien asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa. Eriarvoisuutta lisää vielä se, että asiakasmaksuasetuksen soveltaminen ei ole yhtenäistä.
Nykyinen tilanne on oletettavasti välivaihe siirryttäessä suurempiin sosiaali- ja terveyspalvelujen alueellisiin tuottajayksiköihin. Toivottavasti siinä vaiheessa määritellään yhtäläiset maksut ja niiden perusteet koko Suomessa. Jo nyt olisi ollut tarpeen, että kunnat keräisivät yhtäläisiä asiakasmaksuja.
Terveyskeskuskäynnit jakautuvat kuntalaisten kesken tilastojen mukaan verraten tasaisesti. Pitäytymistä indeksikorotuksiin on perusteltu lähinnä ääriesimerkein, ei sillä mikä olisi kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista.

Vähälle huomiolle on jäänyt myös se, ettei asiakkaan taloudellinen asema lain mukaan saa olla este palvelujen saamiselle ja että maksut voidaan myös jättää perimättä tai alentaa niitä. Asiakkaalla on mahdollisuus myös toimeentulotukeen.

Terveyskeskusmaksujen ja muiden sote- maksujen korottaminen toisi varoja, joilla voitaisiin rahoittaa salolaisten sosiaali- ja terveyspalveluja. Niiden rahoitus on viime vuodet ollut ongelma, josta on selvitty taseeseen aiemmin kertyneillä varoilla. Nyt se mahdollisuus on loppunut ja toiminnot on sopeutettava sosiaali- ja terveystoimen budjetin puitteisiin, mikä on rakennettu oletukseen asiamaksujen korottamisesta. Talousvaikeuksissa olevan Salon olisi olettanut olevan korotusten kannalla.
On ymmärrettävissä, että vähätuloiselle kymppikin merkitsee paljon ja asiakasmaksujen korotuksilla voi olla vaikutuksia. Korotusten jättämisellä kuitenkin heikennetään mahdollisuutta sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tuottamiselle jo ennestään tukalassa tilanteessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan enemmistö päätti jättää mahdollisuuden käyttämättä.

Heikki Liede
kaupunginvaltuutettu (kok)
sosiaali- ja terveyslautakunnan 2 vpj

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Enkelipilvi asemalla
  • Kuvaus: Anni Hietanen kuvasi enkelin taivaalla Perniön asemalla elokuun viimeisenä päivänä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20