Mielipide

 Tasa-arvo on tärkeää! En ymmärrä, miksi ajatellaan, että naiset olisivat jotenkin huonompia tai heikompia kuin miehet. Ei ole reilua! Koulumaailmassakin olen huomannut, että aina poikia pyydetään tekemään jotain, mihin liittyy esimerkiksi kantamista. Urheilujoukkueitakin tehtäessä aina mietitään ensin, ketkä pojista ovat pelaamassa, miksi?Tietokoneongelmissa kysytään, osaako joku pojista auttaa, ja jos joku tyttö yrittää auttaa, tätä ei kuunnella, vaan hänet jätetään huomiotta. Kun ongelma selviää, yritetään sanoa, että joku muu olisi osannut auttaa, mutta tästä vaan ulistaan, että olisit sanonut kovempaa. 

Minun mielestäni pitäisi kuunnella, jos joku yrittää auttaa ja kokeilla toisen antamia neuvoja, vaikka neuvon antaja olisikin naispuolinen henkilö. Viime päivinä olen koulussakin kuullut monelta pojalta seksististä kommentointia. Pojat ovat vahvasti siinä uskossa, että nainen tekee ruokaa ja siivoaa, kun mies saa istua sohvalla ja juoda kaljaa. Onko oikein huudella näitä asioita julkisesti? Eivätkö pojat mieti miltä meistä tytöistä tuntuu kuulla näitä asioita? Ei minua ainakaan kiinnosta olla sellaisen ihmisen kanssa, joka ei arvosta toista ollenkaan. Mitä näiden poikien kotona opetetaan? Tekeekö heillä äiti kotona kaiken? Auttaako se isä kotitöissä lainkaan? 

Sukupuolisyrjinnästä naisten ja miesten välillä on säädetty tasa-arvolaki.Työelämän tasa-arvoa on edistettävä etenkin palkkauksessa, työolosuhteissa, työsuhteen ehdoissa sekä urakehityksessä. Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella ja velvoittaa edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Mahtavaa on, että lakia sovelletaan myös sukupuolivähemmistöihin! 

Palkkaeroista noin puolet selittyy sillä, että naiset ja miehet työskentelevät eri aloilla ja eri tehtävissä. Kummaa ajatella, että olisi naisten ja miesten työt. Miksei mies voisi olla niin sanotulla naisvaltaisella alalla ja nainen ”miesten” hommissa? Naiset saavat tällä hetkellä noin 16 prosenttia pienempää palkkaa kuin miehet, vaikka heillä olisi sama koulutustausta, sama toimiala ja tehtävä ja vaikka he kuuluisivat samaan ikäluokkaan. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet edistämään palkkatasa-arvoa! Hyvä!

Vuosien 2006-2015 kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman tavoitteena oli, että vuoteen 2015 mennessä naisten ja miestenpalkkaero olisi huomattavasti pienempi. Tasa-arvopolitiikan tavoitteena on, että jakautuminen lievenisi. Jo alkupäässä uravalintoihin voidaan vaikuttaa tasa-arvosuunnitelmilla. Naisten osuutta päätöksentekijöistä pyritään kasvattamaan niin politiikan, elinkeinoelämän kuin valtionhallinnan korkeimmilla paikoilla. Mahtavana esimerkkinä meillä on Tarja Halonen! 

Anniina Hurme
Perniön yhteiskoulu
9-luokka

.Salon kouluissa vietettiin 10.4. avoimien ovien päivää, jolloin kaikilla oli mahdollisuus seurata koulujen opetusta ja muuta toimintaa. Oppilaat olivat ylpeitä kouluistaan ja vanhemmat tyytyväisiä lastensa turvallisiiin kouluihin. Vuosikymmeniä sitten kansa- tai peruskoulunsa käyneet tuskin tunnistivat nykyistä menoa omilta kouluvuosiltaan.

Kuntakeskusten ja kylien koulujen säilyminen olivat keskiössä Salon seudun kymmen kunnan yhdistyessä. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksella haluttiin turvata kylien elinvoimaisuuden edellytyksenä pidetyt päivähoidon ja perusopetuksen palvelut, jotka asetettiin lähipalvelulistan kärkeen. Asia palautettiin painokkaasti mieleen talven valtuustoseminaarissa.

Lähikoulut ovat ensisijaisen tärkeitä päätellen myös siitä, miten vahvasti koulujen lakkauttamispäätöksiin ja niiden uhkaan reagoidaan. Koulu on usein kylän henkinen keskus ja paljon muutakin kuin lasten oppimisympäristö.Lapsiperheet eivät hevin harkitse pois muuttoa jos kylällä on koulu ja tietty varmuus sen säilymisestä. Vastaavasti nuoret perheet eivät muuta paikkakunnalle, jos lähipalveluna ei ole päiväkotia ja koulua. Pelkästään epävarmuus koulun tulevaisuudesta vaikuttaa paikkakunnalta pois muuton harkintaan ja estää sinne muuttohalukkuutta.

Salolla on johtavien muuttoliikkeen asiantuntijoiden mukaan kasvavat mahdollisuudet muodostua kiinnostuksen kohteeksi etenkin pääkaupunkiseudun kallistuvien asuntojen työntäminä. Salon keskustaajaman ulkopuolelta saa kohtuuhintaisia omakotitalotontteja ja rakennuksia lapsiperheiden tarpeisiin.On oikein korostaa uuden opetussuunnitelman mukaisen pedagogiikan toteutumista kaikissa kouluyksiköissä. Vaatimus ei kuitenkaan merkitse yhtäläisyyttä oppilasmäärän suureen kokoon, jotta riittävät valinnanmahdollisuudet voivat toteutua. Pienissäkin kouluissa kyetään noudattamaan pedagogiikalle asetettuja vaatimuksia.

Lapsimäärien vähetessä on haettava uusia pedagogisia ratkaisuja opetuksen toteutttamiseksi.Salon lapsiluku on ollut laskussa, mikä johtaa helposti yksioikoiseen päätelmään kouluverkon karsimiseksi. Lähikoulujen vaikutuksia on tarkasteltava monesta näkökulmasta, joista kylien elinvoimaisuus ja turvallinen kouluympäristö ovat kylien näkökulmasta keskeisimpiä. Koulun lakkauttamisesta saatavaa taloudellista säästöä ei tule arvioida yksioikoisten laskelmien perusteella.Kuntien yhdistymissopimukseen kirjattu ajatus kyläkouluista tulee päivittää. Sovitun määräajan jälkeen seurataan tilannetta muutamien vuosien ajan ja laaaditaan monipuolinen tilannearvio.

Tärkeää on saada kyläläiset laajemmin mukaan koulujen kehittämiseen ja tietoisiksi koulujensa tulevaisuuden pelisäännöistä.Salo on saanut liiankin kanssa kielteistä julkisuutta kouluja koskevista päätöksistään. Sellaiseen meillä ei jatkossa ole varaa. Suunta on käännettävä siten, että koulujen säilymisellä on avoimet pelisäännöt ja ennustettavuus. Turvallisia kyläkouluja on voitava hyödyntää monipuolisessa markkinoinnissa Salon seudulle muuttamisen keskeisistä eduista.

Juhani Nummentalo, kaupunginvaltuuston pj (kok)
Heikki Liede, kaupunginvaltuutettu (kok)

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on tältä erää paketissa. Viimeiset äänet annettiin tiistaina ja äänestysvilkkaus kasvoi edellisvaaleihin nähden.  

Nähtäväksi jää, millaisia äänestysprosentteja sunnuntai-iltana kirjataankaan, kun varsinaisen vaalipäivän äänet on summattu.Ennakkoäänestysjärjestelmää voi vain kehua: äänestämisen paikkoja on vähintään riittävästi ja aikaa asian hoitamiseen kyllä.  Harva lienee se, joka ei jonkun äänestyspaikan ohi kulje ennakkoäänestyksen ollessa käynnissä. Helppous tuskin silti selittää kaikkea; kohonneen äänestysaktiivisuuden takana on oltava muutakin.

Ehkä se joku muu on sangen kiivas yhteiskunnallinen keskustelu, jota on käyty jo ennen varsinaisten vaalimittelöiden alkua. Polarisoitumisestakin voisi joku puhua: ääripäät ovat monesti kaukana toisistaan, olipa aiheena esimerkiksi maahanmuutto, aktiivimalli, ydinvoima, liikenneratkaisut tai ilmastonmuutos.  Esimerkkejä voisi etsiä vaikka miten.  Pienen maan etu tai haittapuoli on, että aina yksi aihe kerrallaan tuntuu olevan yli muiden. 

On helppo ajatella, että ehkä vilkas puhe maan asioista on saanut asioihin perehtymään ja äänestämään jonkun sellaisenkin, joka on parit viime vaalit nukkunut.Tämä asettaa sunnuntaihin aivan omanlaisensa jännityksen: kumpuaako äänestysaktiivisuus tyytymättömyydestä ja muutoksen halusta ja jos, kenen.  

Gallupit kertovat omaa kieltään siitä, mikä paikkajako voisi olla, mutta on hyvä muistaa, että ne eivät ole äänestystulos.  Vielä sunnuntaiaamuna on yli puolet kaikista äänistä antamatta.

.Köyhyys syö lasten hyvinvointia, pienituloisissa lapsiperheissä rahat eivät tahdo riittää edes pakollisiin menoihin. Suomessa noin 120 000 lasta elää köyhässä perheessä ja näiden perheiden määrä on kasvussa. Heikoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajataloudet ja monilapsiset perheet.

Lapsille pahinta ovat köyhyyden sosiaaliset seuraukset. Pystyvätkö he harrastamaan ja miten vähävaraisuus vaikuttaa kaverisuhteisiin. Lapsen ääni -kyselyn perusteella niukoissa oloissa eläviä kiusataan enemmän. Kun vanhemmilla ei ole varaa ostaa uusinta pelikonsolia tai kalliita merkkivaatteita, niin köyhyys koetaan vahvana ulkopuolelle jäämisen tunteena.Myös Mannerheimin lastensuojeluliiton johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan köyhyys lyhentää aikaperspektiiviä. Silloin mietitään, miten selvitään tästä päivästä eteenpäin. Ajatukset eivät ulotu pidemmälle.Haavoittuvuus perheessä kasvaa. Moni lapsi kantaa huolta perheen tilanteesta ja kokee syyllisyyttä siitä, että hänestä on kuluja vanhemmille.

Vanhempien on kerrottava totuus lapselle. Miksi nyt ei ole karkkipäivä ja miksi meillä ei voida harrastaa samoja asioita kuin muissa perheissä. Miksei osteta uusia vaatteita viikoittain. On vanhempien velvollisuus kasvattaa lapsille myös toisenlainen näkemys elämästä, syyllistämättä lapsia.

Köyhyys siirtyy sukupolvelta toiselle. Yli viisi vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista 70% saa toimeentulotukea. Tämä käy ilmi THL:n tutkimuksesta, jossa seurattiin kaikkia vuonna 1987 syntyneitä aikuisiksi asti.Keskeinen keino kierteen katkaisemisessa on koulutus. Tärkeää on, ettei nuoren koulunkäynti katkea peruskoulun jälkeen. Miten taataan nuorelle jatkokoulutus? Vastaus ei aina ole nuoriso- ja koulutustakuu. Meillä on noin 69 000 nuorta, jotka eivät ole koulussa eikä töissä. Oppilaitosten pitää huomioida enemmän ja enemmän erityistarpeita. Toisen asteen koulutuksen merkitys kasvaa jatkuvasti.Noin 30 vuotta sitten Suomessa oli miljoona työpaikkaa, jonne pääsi töihin heti peruskoulun jälkeen. Nykyään niitä on vain noin kolmannes.

Suomessa pitää olla vahva ammatillinen jatkuvasti opettava ja oppiva koulutus.Tämä ei toteudu, jos tuleva hallitus jatkaa opetuksesta leikkaamista. Tärkeitä ovat varhaiset ensimmäiset kouluvuodet, tasapuolisuus ja varhaiskasvatus. Myös vahva yleissivistys, luku- ja perustietotaito sekä jatkuva oppiminen niin nuorille kuin aikuisillekin ovat tarpeellisia.

Sanna Leivonen
kaupunginvaltuutettu
eduskuntavaaliehdokas (ps.
Perniö

Ikäihmisten hoidosta käyty keskustelu on avannut monen silmät.
Vaikka kenellekään ei varmasti tullut yllätyksenä, että hoivapalveluissa on ongelmia, nyt paljastuneiden epäkohtien raadollisuus ja laajuus ja hoivan laadusta tinkiminen toimintatapana kuitenkin yllättivät.Olen saanut asian tiimoilta valtavasti yhteydenottoja. Ne kertovat hyvistä hoivakodeista, joissa palvelu pelaa ja hoitajilla on aikaa riittävästi vaikkapa lehtien lukemiseen tai asiakkaiden kanssa ulkoiluun varsinaisen hoitotyön lisäksi.

Valitettavasti valtaosa viesteistä kertoo toisenlaisesta todellisuudesta. On yksiköitä, joissa ruokailujen järjestäminen alkaa olla omaisten varassa. Myös hoitajat ovat kovilla. Eräs viesti kertoo, että hoitotyötä kutsumusammattinaan pitänyt henkilö joutui vaihtamaan alaa, kun ei jaksanut riittämättömyyden tunnetta kotipalvelukentässä.Ikäihmisten palveluiden keskiössä pitää olla aina ihminen ja hänen omat yksilölliset tarpeensa.

Vaikka julkisella puolella on omat ongelmansa, on erityisen merkillepantavaa, että yksityisten palveluntarjoajien kohdalla tehostukset otetaan hoitajien selkänahasta ja palvelun laadusta.
Minimihenkilökunnalla voi saada maksimitulot, mutta harvoin hyvää ja laadukasta hoitoa. Täytyy muistaa, että yrityksen tehtävä on aina tuottaa omistajilleen voittoa. Tästä syystä markkinamalli sopii erityisen huonosti hoivapalveluihin. Siksi myös hallituksen sote-ratkaisu, jonka ytimessä on nyt jo ollut pidemmän aikaa tämä markkinamalli, on vakava virhe.  

Ikäihmisten hoivapalveluissa paljastuneet ongelmat on nyt määrätietoisesti korjattava. Hallitus tuo lisäbudjetillaan parannusta valvonnan resursseihin. Oppositiopuolueet tekivät yhteisen lakialoitteen hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin. Tämä vähimmäistaso tarvitaan, koska suosituksia ei ole noudatettu. Mitoituksen ehdottomana lähtökohtana ovat aina asiakkaat tarpeineen. Mitoituksen taso tulee määritellä asiakkaiden fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja palveluiden tarpeen pohjalta. Hoitajamitoitus ei luonnollisesti riitä yksinään siihen, että asiat saadaan kuntoon, vaan muitakin toimenpiteitä tarvitaan. Se on silti tärkein konkreettinen askel oikeaan suuntaan.

Jotta epäkohdat voidaan hoitaa kuntoon, niistä on saatava tieto. Siksi on tärkeää, että jokaisella ikäihmisellä, omaisella ja hoitajalla on vaivaton tapa ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista eteenpäin.Suomen väestön ikääntyessä nopeasti on tärkeää panostaa ikäihmisten hyvinvointiin. Ikäihmiset ovat monipuolinen joukko, joka pitää osaltaan yhteiskunnan pyörät pyörimässä.

Isovanhemmat auttavat perheitä lastenhoidossa, monet eläkeiän ylittäneet pystyvät vielä jatkamaan työelämässä ja useat vapaaehtoisjärjestöt nojaavat aktiivisten ikäihmisten panokseen. Ikääntyminen ei tarkoita sitä, että ihminen siirtyisi yhteiskunnan ylläpidettäväksi, vaan jokaisella on oikeus täyspainoiseen vanhuuteen.

Katja Taimela
kansanedustaja, sd

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Mitäs mulkoilet?_1
  • Kuvaus: Oskari Itälä kuvasi komean sammakon.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20