Mielipide

Varhaiskasvatus on tulevaisuusinvestointi. Se parantaa tasa-arvoa ja oppimistuloksia ja ehkäisee syrjäytymistä. OECD:n mukaan yhden euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa jopa seitsemän euroa, enemmän kuin mikään muu koulutusinvestointi. Ainoastaan laadukas varhaiskasvatus ja riittävä määrä osaavaa henkilökunta saa tuon hyödyn aikaan.
Onkin hyvä, että uuden varhaiskasvatuslain myötä varhaiskasvatuksen henkilökunnan osaamistaso, etenkin pedagoginen osaaminen lisääntyy. Pelkkä osaaminen ei kuitenkaan yksinään riitä. Aikuisia pitää olla tarpeeksi ja näin ei aina ole. On ikävää, että tällä hallituskaudella varhaiskasvatuksen laatua on heikennetty suurentamalla ryhmäkokoa eli huonontamalla aikuisten ja lasten suhdelukua. Myös lasten oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen on heikennetty eli niin sanottua subjektiivista oikeutta on rajattu.
Osa kunnista on ottanut nämä varhaiskasvatuksen heikennykset käyttöön ja osa ei. Näin ollen varhaiskasvatuksen laatu vaihtelee kunnittain. Eriarvoisuus eri kunnissa varhaiskasvatusta käyttävien lasten välillä on siis kasvanut. On hyvin valitettavaa, ettei uusi varhaiskasvatuslaki korjaa näitä puutteita. Sosialidemokraattien mielestä varhaiskasvatusoikeuden rajaus olisi pitänyt poistaa ja ryhmäkoot olisi pitänyt palauttaa vähintään aikaisemmalle tasolle.
Varhaiskasvatuksen laatu on myös lasten tuen tarpeeseen vastaamista. Suuri puute uudessa laissa onkin se, ettei siinä säädetä lasten tukemiseen liittyvistä asioista, esimerkiksi psykologeista.
Varhaiskasvatuksessa tulee saada samalla tavoin kolmiportaista tukea niinkuin perusopetuksessakin. Me kaikki tiedämme, että mitä varhemmin ja aikaisemmin ongelmiin puututaan, sitä helpommin ne voidaan korjata. Varhaiskasvatuksessa jo pienelle lapselle varhain annettu tuki on kaikkein vaikuttavinta ja helpottaa lapsen myöhempää koulutietä.
Koska nimen omaan laadukkaalla varhaiskasvatuksella on parhaat vaikutukset lapsen hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle olisi tärkeää laatia varhaiskasvatukseen ja varhaispedagogiikkaan valtakunnalliset laatukriteerit. Näin voitaisiin parantaa varhaiskasvatuksen tasalaatuisuutta ja minimitason täyttymistä ihan jokaisessa yksikössä ja lapsiryhmässä koko päivän ajan. On valitettavaa, etteivät laatukriteeritkään ole mukana uudessa varhaiskasvatuslaissa.
Joissain päiväkodeissa vanhemmat ovat voineet ostaa lapsilleen erillistä maksua vastaan esimerkiksi kehittävää muskaritoimintaa päiväkodin toiminta-aikaan. Silloin muut lapset ovat puuhailleet muuta. Ihan jokaisen lapsen pitäisi päästä osalliseksi muskarista ilman erillisiä maksuja. Lastentarhanopettajat kyllä osaavat. Tämäkin voisi toteutua mikäli varhaiskasvatuksen laatu määriteltäisiin.
Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa ihan jokaisella lapsella tulee olla hoitoajan pituudesta ja ajankohdasta riippumatta oikeus paitsi hoivaan, lepoon, ravintoon ja turvaan, mutta myös kehittymiseen ja oppimiseen. Jokaiselle lapselle pitää taata oikeus monipuoliseen kulttuuriin, leikkiin, taidekasvatukseen, liikuntaan, moninaisiin elämyksiin, virikkeisiin, oppimiseen sekä sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun. Pedagogiikan tulee olla lapsen kehitystasoa vastaavaa ja hoivan sekä oppimisen tulee nivoutua yhdeksi kokonaisuudeksi. Varhaiskasvatuksessa tulee painottaa leikkiä, leikin kautta oppimista sekä lasten osallisuutta. Oppimisympäristöjen tulee olla monipuolisia, terveellisiä ja turvallisia. Myös lasten ja aikuisten suhdeluvun tulee mahdollistaa laadukas varhaiskasvatus. Lapset ovat ansainneet paremman varhaiskasvatuslain.

Eeva-Johanna Eloranta,
kansanedustaja,
sivistysvaliokunnan jäsen, sd

Raimo Juvakka soitti mökiltään Lankkerista ja halusi välittää iloiset kiitokset tienpitäjälle.
–Aina tienpitoa moititaan, mutta minä nyt kehun. Tämä Lankkerintie on niin hyvin hoidettu. On suolattu ja lanattu ja vissiin savettukin. Se on melkein kuin asfaltilla ajaisi, ylisti Juvakka.
Erityisesti kiitokset saa Esko Paju.
–Hän hoitaa hommaa hyvin ammattimaisesti, toteaa Juvakka.

Kissa on Suomen suosituin, mutta samalla aliarvostetuin lemmikkieläin. Kissoista ei huolehdita läheskään yhtä hyvin kuin esimerkiksi koirista. Ongelman taustalla on virheellisiä uskomuksia ja valitettavasti myös ihmisten välinpitämättömyyttä.

Kissan arvostuksen puute näkyy esimerkiksi yleisessä käytännössä olla ottamatta kissanpennuista maksua.
Olisikin erittäin tärkeää, ettei kissanpentuja koskaan luovutettaisi ilmaiseksi. On tavallista, että kissa jätetään rokottamatta, leikkaamatta ja tunnistusmerkitsemättä, ja usein kissan hoitoon ei muutenkaan olla valmiita panostamaan taloudellisesti. Ei-toivottuja kissanpentuja tapetaan laittomasti mitä epäinhimillisimmillä tavoilla esimerkiksi hukuttamalla, hirttämällä, tukehduttamalla tai hakkaamalla hengiltä.

On kansallinen häpeä, että Suomessa on kymmeniätuhansia hylättyjä tai villiintyneitä kissoja, joista monet kuolevat luonnossa. On täysin virheellinen luulo, että kissa pärjäisi luonnossa omin päin. Hylätty kissa joutuu usein kärsimään kohtuuttomasti esimerkiksi nälästä, janosta, kylmyydestä, taudeista ja loukkaantumisista. Hylätyt tai villiintyneet kissat lisääntyvät holtittomasti muodostaen isoja populaatioita, jotka ovat aliravittuja, sisäsiittoisia ja luonnevikaisia.

Maaseudulla vallitsee edelleen käytäntö, että kissat päästetään kulkemaan vapaina luonnossa.
Vapaana kulkeva kissa on alttiina monille vaaroille. Se voi esimerkiksi loukkaantua tai jäädä auton alle, saada erilaisia tauteja, joutua tappeluihin tai villin eläimen saaliiksi, tai karata. Lain mukaan lemmikillä pitää olla turvallinen pitopaikka. Jos kissa juoksentelee esimerkiksi liikenteen seassa, se ei ole turvassa.

Kissa, joka liikkuu ilman valvontaa omistajansa kotipiirin rajojen ulkopuolella on lain mukaan jätetty heitteille, josta omistajalle voidaan määrätä sakkorangaistus.
Kissojen vapaana liikkumiseen liittyy myös toinen erittäin suuri ongelma. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan kaikki Suomessa asuvat kotikissat, jotka kulkevat luonnossa vapaina, tappavat kuukausittain yli 140 000 lintua. Tämän lisäksi kissat tappavat ja vahingoittavat esimerkiksi oravia ja jäniksiä. Tutkimustiedon mukaan villiintyneet kissat tappavat 4–5 kertaa kotikissoja enemmän.

Tähän vuodenaikaan luonnossa on runsaasti vastakuoriutuneita, lentokyvyttömiä linnunpoikasia ja muita eläinten poikasia, jolloin on erityisen tärkeää olla päästämättä kissaa ulos ilman valvontaa. Kissa on vieraslaji Suomen luonnossa, eikä kotikissan tarvitse pyydystää ruokaa luonnosta elääkseen. Kissa ei luonnollisesti voi saalistusvietilleen mitään, mutta kissan omistaja on vastuussa jokaisesta kissan tappamasta linnusta.
Suomen eläinsuojelulainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan, ja siihen tulisi ehdottomasti sisällyttää kissojen sirutuspakko.
Pakollinen tunnistusmerkintä olisi tärkeä askel kissojen arvostuksen ja huolenpidon lisäämiseksi.
 
Johanna Wasström

Meneekö päivääkään ilman, ettei julkisuuteen tule uusia mielipiteitä sote-uudistuksesta?
Hallituksen värväämät asiantuntijat ovat tietysti oikeassa ja muut väärässä. Valinnanvapaudesta on noussut suurempi vastarinta kuin kokoomus oletti. Omatkin rivit ovat repeilleet.

Alkuperäisessä lakiluonnoksessa valinnanvapaus oli paljon suppeammassa muodossa. Siitä ehkä olisi voitu päästä kompromissiin. Sitten iski ahneus. Huomattiin, mikä mahdollisuus tässä on suurille yksityisille sotealan yritysmonopoleille tuottaa palveluita valtion rahoituksella.

Ulkoministeri Timo Soini (sin) totesi, että nyt voi köyhäkin valita. Ehkä voi, jos osaa ja sattuu asumaan suhteellisen suuressa kunnassa, jossa palveluntuottajia on enemmän kuin yksi. Entäpä palvelun hinta?
Asiakasmaksu on sama riippumatta siitä, minkä julkista palvelua tuottavan sotekeskuksen, yksityisen tai terveyskeskuksen, asiakas valitsee. Molemmat asettuvat maksun suhteen samalle viivalle. Hallitus on vakuuttanut, etteivät asiakasmaksut nouse.

Kunnat ovat jo nostaneet innolla maksujaan asiakasmaksuasetuksen enimmäistasolle niin perusterveydenhoidossa kuin erikoissairaanhoidossa. Käykö niin, että asiakas, joka tällä hetkellä maksaa yksityisellä sektorilla sen mukaisesti kalliimman hinnan kuin julkisella sektorilla, saakin palvelunsa tulevassa sotekeskuksessa halvemmalla kuin ennen? Hyötyykö köyhä?

Alunperin puhuttiin kolmen miljardin kustannussäästöistä. Asiantuntijat ovat tulleet toisiin ajatuksiin. Niinpä ministeri Petteri Orpo (kok) oli kääntänyt takkinsa ja totesi eduskunnan kyselytunnilla, ettei uudistuksella tavoitellakaan säästöjä. Nyt tavoitteena oli Orpon mukaan se, että ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon. Sitä vartenko vaaditaan ja tarvitaan historiallisen suurta uudistusta?
Valtiosihteeri Martti Hetemäki sotki pakkaa ilmoittamalla omassa muistiossaan, että valinnanvapauden säästöpotentiaali on nolla euroa, mutta tiedon ja teknologian käytön avulla voitaisiin saada neljän miljardin säästöt. Tulokset valinnanvapauden kokeilusta Keski-Uudellamaalla viittaavat kuitenkin siihen, että malli lisää kustannuksia.

Mistä säästöt syntyvät? Säästöjä saadaan visioissa mm. vanhusten hoidossa. Ikäihmisiämme pitää hoitaa kotona viimeiseen hengenvetoon asti, mutta resursseja ei siihen ole tälläkään hetkellä.
Pelastaako teknologia? Kotihoitajien virtuaalikäynneillä syntyy säästöjä. Hoitaja kävisi päivässä jopa 20-40 kotihoidon asiakkaan luona ”virtuaalisesti”. Toisin sanoen säästöt revitään kotihoitajien pienistä palkoista.
Säästöjä tavoitellaan myös sähköisten terveystarkastusten ja oirearvioinnin käytön lisäämisellä. Teknologian avulla saatamme saada säästöjä, mutta teknologian hankkiminen ei ole ilmaista. Se voi olla hyödyllinen lisäapu, mutta sillä ei voida koskaan korvata kokonaan hoitohenkilökuntaa.

Pirjo Lampi
1. varapuheenjohtaja
Varsinais-Suomen piiri

Tapio Äyräväinen
piirisihteeri
Varsinais-Suomen piiri

Eduskunnan monta valiokuntaa työskentelee maamme demokratian irvikuvan kanssa, sen nimi on maakuntahallinnon uudistus.
Varmaan moni muistaa, miten 90 –luvulla kovalla metelillä lyötiin alas lääninhallitukset. Perusteena oli tehottomuus. Joku uskalsi jopa puhua demokratian puutteesta läänihallituksissa. Saatiin Avit ja Elyt, joiden toimet olivat ja ovat edelleen tavalliselle kansalle etäisiä - kuin tähdet taivaalla.

Jos Arkadianmäen lainsäädäntölaitos ennen juhannusta saa valmiiksi lakitekstin, jolla kuntien tehtäviä siirretään maakuntamammuteille, lähtee kuntien tehtäviä kauas suureen maakunnalliseen keskukseen, etäälle kuntalaisesta. Eli tällöin romutetaan vuodelta 1886 säädetty kuntien toimintaa koskeva lainsäädäntö.
Maakuntamammutin ylin päättävä elin on lakiehdotuksen mukaan demokraattisilla vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Tämä maakuntavaltuusto tulee olemaan täysi nukkehallitus. Maakuntavaltuustossa oleva suurin ryhmä on maakunnan keskuskaupungin hallussa. Keskusjohto ohjeistaa omien valtuutettujensa mielipiteitä maakuntavaltuustossa, aivan kuten nyt isoissa kuntayhtymissä.

Tämä voitaisiin helposti ja edullisesti välttää vanhoin konstein. Nykyisin maakuntaliitoilla on maakuntavaltuustot, joissa myös pikkukunnilla on edustus. Siirretään vastuut nykyisille maakuntavaltuustoille. Koko vaalitouhu ja tarpeettomat kustannukset saataisiin pois tämän näennäisdemokratian alta.
Toinen hattutemppu olisi, että yhdistetään maakunnat yhdeksi kunnaksi.
Tällä päästäisiin siihen ilmeisesti haluttuun päämäärään, että isossa kaupunkikeskuksissa olevat päättäjät ratkaisisivat koko ”maakunnan” kokoisen kaupungin asioista.

Ehdotan, että jatketaan voimassa olevalla kuntalailla, ja lakkautetaan koko maakuntakäsite ja eisttelyssä oleva lainsäädäntö.
Olen täysin varma, että jos nykyinen lakiehdotus menee niukasti läpi, niin päätöstä kadutaan myöhemmin. Kauniisti sanottuna, ette ymmärräkään miten vähällä järjellä ja ihmiset ohittavilla poliittisilla intohimoilla tätä maata hallitaan.

Pertti Pokki
SDP Varsinais-Suomen piirin vpj

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivät
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20