Vastaamme Perniönseudun Lehdessä 22.8. julkaistuun mielipidekirjoitukseen.
Kansalaisen soittaessa hätäkeskukseen tekee hätäkeskuspäivystäjä puhelimessa saamiensa tietojen perusteella riskinarvion Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistamalla tavalla. Kaikki puhelut eivät johda ambulanssin hälyttämiseen, vaan asia voi hoitua hätäkeskuspäivystäjän antamalla neuvonnalla ja ohjauksella.

Hälyttäminen on kuitenkin etupainotteista – apua lähetetään tarkoituksella liian herkästi, jotta kukaan apua tarvitseva ei jäisi ilman sitä. Tämä johtaa siihen, että kaikkia ensihoitajien kohtaamia potilaita ei tarvitse kuljettaa päivystykseen ambulanssilla, vaan potilas voi mennä päivystykseen omalla kyydillä tai taksilla tai hän voi jäädä joskus kotiinkin.Kaikkia potilaita ei ole mielekästä kuljettaa tai ohjata päivystykseen tarpeettomien käyntien ja päivystyksen turhan kuormittumisen takia. Myöskään ambulanssikuljetusta tarvitsemattomia potilaita ei ole tarkoituksenmukaista kuljettaa ambulanssilla, jotta rajallinen ambulanssiresurssi olisi välitöntä apua tarvitsevien käytettävissä.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella on vuosittain noin 67 000 ensihoitotehtävää. Lopulta noin kaksi kolmasosaa tehtävistä johtaa potilaan kuljettamiseen päivystykseen ambulanssilla, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin vastaava luku muuallakin Suomessa. Yli 5 000 tehtävässä potilas saadaan hoidettua kohteessa ilman päivystyskäyntiä. Kyseessä voi olla esimerkiksi epilepsiaa sairastavan henkilön kouristuskohtauksen hoito, matalan verensokerin aiheuttaman tajuttomuuden hoito tai haavan sitominen. Tyypillisesti nämä potilaat ovat tyytyväisiä siitä, että heidät saadaan hoidettua kotikuntoisiksi tapahtumapaikalla ja että heidän ei tarvitse lähteä päivystykseen.

Noin 5 000 tapauksessa potilas ei tarvitse ensihoitajien arvion mukaan ambulanssikuljetusta vaan kuljetus voidaan toteuttaa turvallisesti esimerkiksi invataksilla tai omaisten autolla, ja noin 10 000 tehtävässä potilas tarvitsee lähinnä neuvontaa ja ohjausta varsinaisen hoidon tai päivystyskäynnin sijaan.Hoidon tarpeen ja kuljetusmuodon arvioiminen lyhyessä ajassa rajallisin tutkimusvälinein ei ole helppoa.

Ensihoitajilla on käytettävissään kuljettamatta jättämistä koskeva yleisluontoinen ohjeistus, mutta päätöksenteko perustuu aina kokonaisharkintaan, jossa tulee huomioida lääketieteellisen tilan lisäksi potilaan ikä, toimintakyky, omaiset, olosuhteet sekä hygienia- ja siisteysnäkökulmat. Lisäksi ensihoitajilla on mahdollisuus konsultoida lääkäriä, mutta lääkärinkään arvio ei valitettavasti aina osu oikeaan. 

Turun yliopistossa on käynnissä tutkimushanke, jonka tavoitteena on selvittää kotihoitoon jättämisen ja vaihtoehtoisten kuljetusmuotojen turvallisuutta. Toivon, että pystymme uuden tiedon tuella tarjoamaan entistä parempaa ensihoitopalvelua alueemme asukkaille.

Timo Iirola
Ensihoidon ylilääkäri
Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitosVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Enkelipilvi asemalla
  • Kuvaus: Anni Hietanen kuvasi enkelin taivaalla Perniön asemalla elokuun viimeisenä päivänä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20