.Köyhyys syö lasten hyvinvointia, pienituloisissa lapsiperheissä rahat eivät tahdo riittää edes pakollisiin menoihin. Suomessa noin 120 000 lasta elää köyhässä perheessä ja näiden perheiden määrä on kasvussa. Heikoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajataloudet ja monilapsiset perheet.

Lapsille pahinta ovat köyhyyden sosiaaliset seuraukset. Pystyvätkö he harrastamaan ja miten vähävaraisuus vaikuttaa kaverisuhteisiin. Lapsen ääni -kyselyn perusteella niukoissa oloissa eläviä kiusataan enemmän. Kun vanhemmilla ei ole varaa ostaa uusinta pelikonsolia tai kalliita merkkivaatteita, niin köyhyys koetaan vahvana ulkopuolelle jäämisen tunteena.Myös Mannerheimin lastensuojeluliiton johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan köyhyys lyhentää aikaperspektiiviä. Silloin mietitään, miten selvitään tästä päivästä eteenpäin. Ajatukset eivät ulotu pidemmälle.Haavoittuvuus perheessä kasvaa. Moni lapsi kantaa huolta perheen tilanteesta ja kokee syyllisyyttä siitä, että hänestä on kuluja vanhemmille.

Vanhempien on kerrottava totuus lapselle. Miksi nyt ei ole karkkipäivä ja miksi meillä ei voida harrastaa samoja asioita kuin muissa perheissä. Miksei osteta uusia vaatteita viikoittain. On vanhempien velvollisuus kasvattaa lapsille myös toisenlainen näkemys elämästä, syyllistämättä lapsia.

Köyhyys siirtyy sukupolvelta toiselle. Yli viisi vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista 70% saa toimeentulotukea. Tämä käy ilmi THL:n tutkimuksesta, jossa seurattiin kaikkia vuonna 1987 syntyneitä aikuisiksi asti.Keskeinen keino kierteen katkaisemisessa on koulutus. Tärkeää on, ettei nuoren koulunkäynti katkea peruskoulun jälkeen. Miten taataan nuorelle jatkokoulutus? Vastaus ei aina ole nuoriso- ja koulutustakuu. Meillä on noin 69 000 nuorta, jotka eivät ole koulussa eikä töissä. Oppilaitosten pitää huomioida enemmän ja enemmän erityistarpeita. Toisen asteen koulutuksen merkitys kasvaa jatkuvasti.Noin 30 vuotta sitten Suomessa oli miljoona työpaikkaa, jonne pääsi töihin heti peruskoulun jälkeen. Nykyään niitä on vain noin kolmannes.

Suomessa pitää olla vahva ammatillinen jatkuvasti opettava ja oppiva koulutus.Tämä ei toteudu, jos tuleva hallitus jatkaa opetuksesta leikkaamista. Tärkeitä ovat varhaiset ensimmäiset kouluvuodet, tasapuolisuus ja varhaiskasvatus. Myös vahva yleissivistys, luku- ja perustietotaito sekä jatkuva oppiminen niin nuorille kuin aikuisillekin ovat tarpeellisia.

Sanna Leivonen
kaupunginvaltuutettu
eduskuntavaaliehdokas (ps.
Perniö