Meneekö päivääkään ilman, ettei julkisuuteen tule uusia mielipiteitä sote-uudistuksesta?
Hallituksen värväämät asiantuntijat ovat tietysti oikeassa ja muut väärässä. Valinnanvapaudesta on noussut suurempi vastarinta kuin kokoomus oletti. Omatkin rivit ovat repeilleet.

Alkuperäisessä lakiluonnoksessa valinnanvapaus oli paljon suppeammassa muodossa. Siitä ehkä olisi voitu päästä kompromissiin. Sitten iski ahneus. Huomattiin, mikä mahdollisuus tässä on suurille yksityisille sotealan yritysmonopoleille tuottaa palveluita valtion rahoituksella.

Ulkoministeri Timo Soini (sin) totesi, että nyt voi köyhäkin valita. Ehkä voi, jos osaa ja sattuu asumaan suhteellisen suuressa kunnassa, jossa palveluntuottajia on enemmän kuin yksi. Entäpä palvelun hinta?
Asiakasmaksu on sama riippumatta siitä, minkä julkista palvelua tuottavan sotekeskuksen, yksityisen tai terveyskeskuksen, asiakas valitsee. Molemmat asettuvat maksun suhteen samalle viivalle. Hallitus on vakuuttanut, etteivät asiakasmaksut nouse.

Kunnat ovat jo nostaneet innolla maksujaan asiakasmaksuasetuksen enimmäistasolle niin perusterveydenhoidossa kuin erikoissairaanhoidossa. Käykö niin, että asiakas, joka tällä hetkellä maksaa yksityisellä sektorilla sen mukaisesti kalliimman hinnan kuin julkisella sektorilla, saakin palvelunsa tulevassa sotekeskuksessa halvemmalla kuin ennen? Hyötyykö köyhä?

Alunperin puhuttiin kolmen miljardin kustannussäästöistä. Asiantuntijat ovat tulleet toisiin ajatuksiin. Niinpä ministeri Petteri Orpo (kok) oli kääntänyt takkinsa ja totesi eduskunnan kyselytunnilla, ettei uudistuksella tavoitellakaan säästöjä. Nyt tavoitteena oli Orpon mukaan se, että ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon. Sitä vartenko vaaditaan ja tarvitaan historiallisen suurta uudistusta?
Valtiosihteeri Martti Hetemäki sotki pakkaa ilmoittamalla omassa muistiossaan, että valinnanvapauden säästöpotentiaali on nolla euroa, mutta tiedon ja teknologian käytön avulla voitaisiin saada neljän miljardin säästöt. Tulokset valinnanvapauden kokeilusta Keski-Uudellamaalla viittaavat kuitenkin siihen, että malli lisää kustannuksia.

Mistä säästöt syntyvät? Säästöjä saadaan visioissa mm. vanhusten hoidossa. Ikäihmisiämme pitää hoitaa kotona viimeiseen hengenvetoon asti, mutta resursseja ei siihen ole tälläkään hetkellä.
Pelastaako teknologia? Kotihoitajien virtuaalikäynneillä syntyy säästöjä. Hoitaja kävisi päivässä jopa 20-40 kotihoidon asiakkaan luona ”virtuaalisesti”. Toisin sanoen säästöt revitään kotihoitajien pienistä palkoista.
Säästöjä tavoitellaan myös sähköisten terveystarkastusten ja oirearvioinnin käytön lisäämisellä. Teknologian avulla saatamme saada säästöjä, mutta teknologian hankkiminen ei ole ilmaista. Se voi olla hyödyllinen lisäapu, mutta sillä ei voida koskaan korvata kokonaan hoitohenkilökuntaa.

Pirjo Lampi
1. varapuheenjohtaja
Varsinais-Suomen piiri

Tapio Äyräväinen
piirisihteeri
Varsinais-Suomen piiri