Kävelin tässä eräänä päivänä kaikessa rauhassa pihallamme. Kostea varpaita kutitellut nurmikko tuntui ihan mukavalta, kunnes erään kohtalokkaan askeleen jälkeen jalan alla tuntui kaikkea muuta kuin ruohoa. Katsoin jalkoihini ja näin, että arvaukseni oli osunut oikeaan – koiran kakkakasahan se siinä! Ovatko koirien omistajat tosiaan näin välinpitämättömiä vai onko läjän siivoamiseen käytettävä muovipussi liian raskas taakka kannettavaksi?
Koirien läjät ovat jo monet kerrat puhuttaneet ihmisiä sanomalehtien tekstari- ja mielipidepalstoilla. Muutosta ei kuitenkaan huomaa; läjiä löytyy niin pihoilla kuin puistoistakin. Itse koirien vika tämä ei ole, eikä tässä pidä käydä yleistämäänkään, eivät kaikki omistajat jätä kasoja siivoamatta. Tähän väliin voisinkin kiittää niitä, jotka siivoavat pörröisen perheenjäsenensä jäljet: kiitos!
Pistää kyllä mietityttämään, että mitäs sitten, kun pilkka osuu omaan nilkkaan. Mitäs sitten kun näiden laiskojen koiranomistajien pihaan ilmestyy läjä ja he tai heidän pienet lapsensa astuvat siihen? Vai vetoavatko he nyt siihen, että vain lannoittavat toisten pihoja, eikä pieni lannoitus omalla pihallakaan ole pahasta? Hehän vain tekevät jokapäiväisen ekoteon? Voin kyllä sanoa, että minä ja varmasti monet muutkin, osaamme lannoittaa puutarhamme itse, kiitos vain.  Jos nyt pitää välttämättä olla niin ekologisia, niin luopukaa vaikka tv:n katselusta. Ainiin, ja puistojenkin lannoittamisesta huolehtii kaupunki!

- Mämmi