Mielipide

Perniönjoki tulvii aika ajoin, huuhtoo ravinteet pelloilta, aiheuttaa muuta vahinkoa ja saastuttaa merialuetta. Ratkaisuksi on tarjottu jopa keinoja, millä vain pahennettaisiin tilannetta ja siirrettäisiin haitat muiden kontolle. Esimerkkinä tällaisesta on runsas vuosi sitten ELY-keskukselle toimitettu vetoomus Perniönjoen vaiheittaisesta ruoppaamisesta, jota vastaan Särkisalossa reagoitiin voimakkaasti merialueen pilaamisesta.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt hankkeen, jossa koko joen tulvasuojelua on tarkoitus tarkastella kokonaisvaltaisesti. Pyrkimyksenä on pidättää tulvia valuma-alueella, käyttää luonnonmukaisia menetelmiä ja minimoida kaivun tarve. Tähän kokonaisuuteen ollaan myös liittämässä Perniön Pesänlammen kunnostus, mikä oli esillä Salon kaupunginhallituksessa kesäkuussa. Lammen tulviminen vuonna 2010 aiheutti mittavat vahingot Perniön keskustassa.
Sadevedet pyrkivät jokiuomaan yhtäkkisesti, mikä aiheuttaa tulvan ja sen myötä ongelmat. Soiden kuivattaminen, metsien avohakkuut, ojien suora johtaminen jokiuomaan, peltojen tiivistyminen ovat monien muiden tekijöiden myötä vaikuttamassa siihen, että vesi ei entisessä määrin pidättäydy valuma-alueella. Tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi voidaan nykyään perustaa tutkimustietoon, jota ennen ei samassa määrin ollut.
Olennaista tulvasuojelussa ja joen kunnostamisessa on kokonaisvaltainen tarkastelu, jonka toteutumisesta Paimionjoki tarjoaa erinomaisen esimerkin. Joen varren kunnat, viljelijäyhdistykset, vesiensuojeluyhteisöt ja muut toimijat perustivat yhteisen yhdistyksen, ja joen kunnostamiseksi laadittiin eri näkökulmat huomioon ottava toimenpidesuunnitelma. Huonossa jamassa olleeseen Paimionjokeen on saatu huomattavaa parannusta osapuolten yhteistyön avulla.
Tavoitteena on oltava jokiveden mahdollisimman tasainen virtaama ympäri vuoden, mitä myös ELY-keskus tavoittelee. Tavoitteena ei voi olla virtaaman nopeuttaminen ruoppaamalla tai jokiuomaa oikomalla, jolloin haitat siirtyvät joen alajuoksun uusille tulva-alueille sekä merialueelle ravinteiden ja kiintoaineksen muodossa. Vesi Perniönjoesta ei myöskään virtaa mereen sen pinnan ollessa korkea, vaan siirtyy alajuoksun pelloille. Äkkinäinen virtaama jättää joen pinnan kesäkausina hyvin matalalle, jolloin sillä ei ole virkistyskäyttöä saati maisema-arvoa.
Perniönjoen tulvasuojelun yhtenä kärkihankkeena veden laadun parantajana ja virtaaman tasoittajana voisi olla Pohjanjärven kosteikkoalueen muodostaminen. Siitä takavuosina laaditut suunnitelmat ovat päivitettynä edelleen ajankohtaiset.

Heikki Liede
Särkisalo

Energiaviraston mukaan tähän mennessä valtio on maksanut tuulivoimayhtiöille 417 miljoonaa euroa tuotantotukea. Tukipotti kasvaa koko ajan. Puolen miljardin raja ylittyy jo kuluvana vuonna. Valtio on varannut tänä vuonna maksettavaan tuulivoimatukeen yli 200 miljoonaa euroa.

Ensi vuonna tuulisähkö nielee tukirahaa jo noin 300 miljoonaa euroa. Sen jälkeen tarvitaan vieläkin suurempia summia vuosittain, kun kaikki syöttötariffijärjestelmään mukaan hyväksytyt voimalat on saatu pystytettyä. Nyt monet tuen piiriin päässeet tuulivoima-alueet odottavat vielä rakentamistaan. Kunkin hankkeen tukioikeus kuitenkin säilyy, jos yksikin voimala on saatu tuotantokuntoon joulukuuhun 2017 mennessä. Tuulivoimarakentaminen jatkuu näin ollen kiivaana vielä ensi vuonnakin, ja tarvittava tukipotti kasvaa sen mukaisesti.

Tuulivoimayhtiöille ja sijoittajille tuulivoimatuki on tuottoisa rahasampo. Suurin tuensaaja tähän mennessä on S-ryhmän Tuuliwatti Oy, joka on saanut tukea 150 miljoonaa euroa. Näin se on monien muiden tuulivoimayhtiöiden tavoin saavuttanut valtion tukemana hulppeat monien kymmenien prosenttien vuotuiset voitot liiketoiminnastaan. Tämä on kaukana siitä vajaasta kymmenen prosentin tuottotasosta, minkä Suomi vuonna 2011 ilmoitti tukilaskelmissa Euroopan unionille.
Viranomaisten tulisikin selvittää, miten ansioton arvonnousu leikattaisiin esimerkiksi verottamalla tuulivoimayhtiöille maksettavia tukisummia.
Ylisuurta syöttötariffitukea joudutaan maksamaan tukikaudella 2017-2030 kaikkiaan jopa 3-4 miljardia euroa. Tällä pystytään saamaan satunnaista tuulienergiaa yhteensä vain muutaman prosenttiyksikön verran kokonaisenergiantuotannosta. Kustannuksiksi tulee laskea myös tuulivoiman edellyttämä säätövoiman rakentaminen sekä raskaat haitat suomalaiselle luonnolle, maisemalle ja voimaloiden lähiasukkaille.

Kaiken lisäksi tässä tilanteessa on järjetöntä, että ministeriöt valmistelevat lainsäädäntöä uuden tuen avaamiseksi tuulivoimalle. Suomessa tuulivoiman vaikutus on mitätön päästötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Esimerkiksi vuoden 2020 päästötavoitteet saavutimme jo viisi vuotta etuajassa. Suomessa uusiutuvan energian tavoitteet täyttyvät ilman uutta tuulivoiman tukiautomaattiakin.
Hallituksen tulee yksiselitteisesti päättää, että tuulivoimalle ei myönnetä uutta tukea, vaan tuotannon tulee toimia markkinaehtoisesti.


Kalevi Nikula
FM, Puheenjohtaja
Tuulivoima-
kansalaisyhdistys ry

Kävin äitienpäivän aattona Kirkkopuiston hautausmaalla vanhempieni haudalla.Ihastelin kirkkopuiston kauneutta ja siisteyttä. Hoidettuani hauta-alueelta talven jäljet pois, jätettyäni kukkatervehdykseni haudalle, palasin portille viedäkseni roskat portin lähellä olevan roskikseen.
Yllätys, yllätys, molemmat roskikset olivat tupaten täynnä roskia, suloisessa sekamelskassa muovit, lasiroskat, metallit ja maatuvat roskat. Olin todella hämmästynyt.
Onneksi kävimme vielä mieheni vanhempien haudalla toisella hautausmaalla. Siellä oli 2 isoa roskista ja 2 pienempää pönttöä, kaikki selvästi merkittyjä ja jokainen roskis myös sisälsi niitä jätteitä, joita niihin oli tarkoituskin jättää.
Olisiko mahdollista, että myös kirkkopuistoon saataisiin yhtä hieno järjestys. Kierrätys varmaan sujuisi sielläkin.

Kerttu Loimulahti
Kerava 

Perniönseudun Lehti uutisoi toukokuun alkupuolella kuinka Teijon kouluun ei ole tulossa ainuttakaan oppilasta syksyllä 2017.
Teijon tilanne ei kuitenkaan ole aivan niin synkkä, millainen vaikutelma lehtijutusta ilmeni.

Teijon Kalliorinteen päiväkoti on täynnä 21 hoitolapsen määrällä, joustoa on mahdollista tehdä muutaman lisälapsen verran. Tämän hetkisen tiedon mukaan ensi syksynä (2017) Teijolla aloittaa kuusi esikoululaista ja syksyllä 2018 viisi lasta. Teijolla on ollut lukukaudella 2016-2017 tiettävästi kaksi esikoululaista, mutta kaupunki ei suostunut järjestämään niin pienelle ryhmälle esikoulua alueella. Esikoulua käytiin kaupungin määrittelemässä yksikössä Teijon ulkopuolella. Ainakin toisen esikoululaisen perhe muutti kesken lukukauden pois Teijolta osittain kaupungin järjestelyjen väsyttämänä.

Kuten lehtijutusta saattoi ymmärtää, ei kumpikaan kuluneen kauden esikoululainen aloita ensimmäistä luokkaa Teijolla.
Teijon koulua ja sen oppilasmääriä ei voi verrata suoraan lukuina suurten koulujen oppilasmääriin. Teijon koulussa on ollut vuosikaudet kolme opettajaa, syksyllä 2016 opettajien määrää vähennettiin kahteen. Teijolla yhtä opettajaa kohden on kolme vuosiluokkaa.

Myös hyvä on ottaa huomioon Teijon päiväkodin resurssit. Nykyisessä mallissa lukuina päiväkoti ja koulu tukevat toinen toistensa toimintaa. Kyläkoulu on Teijolle tärkeä kulmakivi pitämään aluetta houkuttelevana uusille ja nykyisille asukkaille. Palvelut tarvitsevat vakituisia asukkaita etenkin niinä aikoina vuodesta, kun matkailun sesonkiaika ei ole parhaimmillaan. Kansallispuisto ja ainutlaatuinen luonto houkuttelee alueelle turismia, senkin vuoksi palveluiden säilyminen taas lisää alueen vetovoimaa. Turismi ja palveluiden käyttäminen piristää Salon kassaa esimerkiksi yritysten tuotoista maksetuilla verotuloilla.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle on matkailutilinpidon lukujen valossa kasvanut viime vuosina. Matkailutulo on ollut useamman vuoden noin 14 miljardia euroa koko maassa. Teijon kansallispuiston suosio on kasvanut. Vuonna 2016 Teijolla oli kävijöitä 84700, joka oli 6% enemmän kuin vuonna 2015. Tilastojen mukaan kävijämäärän odotetaan kasvavan.

Rebekka Ruutikainen
sihteeri
Teijon Alueen
Kyläyhdistys ry

Lasse Bergroth kiitteli 27.4 lehdessä päätöstä taksiliikenteen sääntelyn purkamisesta. Tulevaisuuden ennustaminen suurten uudistusten kohdalla on aina hankalaa. On selvää, että yhteiskuntamme rakenteissa on paljon päivittämisen varaa.

Liikennejärjestelmäämmekin tulee määrätietoisesti uudistaa vastaamaan paitsi tämän päivän myös tulevaisuuden haasteisiin.
Bergroth määrittelee nykyisen taksijärjestelmän monopoliksi. Sellainen se ei kuitenkaan ole. Suomessa on 9500 taksiyrittäjää ja rajoitetun lupamäärän ehtoina ovat asemapaikka, päivystysvelvoite sekä säädelty enimmäishinta. Vaatii vahvaa markkinauskoa olettaa, että vapautetuilla markkinoilla voidaan saavuttaa edut, joita mainituilla lupaehdoilla on kyetty takaamaan.

Monopoliasema saattaa sitä vastoin olla edessä joillain alueilla, kun uusi lainsäädäntö astuu voimaan ensi vuoden puolessa välissä. Taksilupien määrän vapautumisen myötä toiminta myös keskittyy isommille yrityksille. Kauppalehdessä espoolainen taksiyritys Kajon suunnitteli kasvattavansa taksiensa määrän 1500-2000 autoon. Markkinauskoiset ovat taipuvaisia ajattelemaan, että vapauttaminen lisää toimijoita markkinoilla. Näin ei siis kuitenkaan välttämättä ole, vaan kehitys saattaa johtaa päinvastoin palvelujen voimakkaaseen keskittymiseen.

Markkinoiden ja hinnoittelun avautuessa hinnat tulevat muuttumaan, mutta kysynnän jakaantuminen epätasaisesti ympäri Suomea tulee aiheuttamaan suurta paikallista vaihtelua tarjonnassa sekä hintatasossa suurten kaupunkien ja maaseudun välillä. Arkiyönä Särkisalossa tarjonta on todennäköisesti olematonta, ellei ole valmis maksamaan huomattavasti nykyistä enempää. Harva yrittäjä viitsii öitään valvoa, mikäli kysyntä on satunnaista ja toiminta tappiollista.

Mitä tulee Tyksiin pääsemiseen, niin ambulanssien työmäärä noussee kiireettömissä sairaankuljetuksissa, mikäli omat kyvyt tai naapuriapu ei pelasta ja mentävä on.

Suurin osa suomalaisista on tottunut tiettyyn palveluun taksiltaan. On voitu luottaa siihen, että taksilla pääsee perille tai kotiin silloinkin, kun muita keinoja ei ole. Aina eivät asiakkaat ole terveitä tai muuten kykeneviä. Taksiin ovat kuitenkin ikääntyneet ja sairaatkin voineet luottaa kotiin pääsemisessä ennakoitavaan hintaan.
Herää kysymys, miten markkinat pystyvät takaamaan, että näin on myös jatkossa?

Katja Taimela
kansanedustaja (sd.)

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

salo 300x125

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Tortone 2017

tortokansi

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Jarmo Salmin pihalla Kyynämäessä ukontulikukka on venynyt ennätyskorkeuksiin, 220 senttiä on jo ohitettu. New

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20