Mielipide

Salon tarkastuslautakunnan kertomuksen mukaan tehostetun palveluasumisen hintataso kaupungin omana tuotantona oli vuonna 2016 keskimäärin 143 euroa ja yksityisiltä toimijoilta hankittuna 152 euroa vuorokaudelta. Keskimääräislukuja ei ole syytä epäillä, mutta äkkinäisiä johtopäätöksiä niistä ei voi vetää.

Yksityisiltä tehdyt ostopalvelut lisääntyivät vuoden 2016 loppuvuodesta ja merkittävämmin vasta kuluvana vuonna. Kilpailutilanteen syntyminen on painanut keskimääräisiä ostohintoja alas, ja oletettavasti kirvoittanut myös kaupungin oman tuotannon tehostamiseen. Relevantti hintavertailu voidaan tehdä heti vuoden vaihduttua, mutta ennakkotiedoista päätellen hintatasojen aleneminen on merkittävä.

Ostopalvelujen hintatason keskeisinä vaikuttajina vielä vuonna 2016 olivat kaksi voittoa tavoittelematonta hoivayrittäjää, joiden lainoja kaupunki takaa. Niiden hintataso dominoi vielä viime vuonna keskimääräistä hintatasoa ja vaikuttaa edelleen merkittävällä tavalla. Markkinoille tulleiden uusien ja aidossa kilpailuasemassa toimivien yrittäjien hintataso on järjestään ollut aiempia ostopalveluja ja omaa tuotantoa alempi.

Kaupungin ostoja on hajautettu usealle hoivayrittäjälle, millä estetään alkuvaiheen mahdollinen alihinnoittelu määräävän aseman saamiseksi ja turvataan kilpailutilanteen säilyminen myös jatkossa.
Kaupungin hoivakiinteistöt ovat useimmissa tapauksissa iäkkäitä ja niiden rakentamiskustannukset kuoletettu.
Oman tuotannon lisäämiseksi jouduttaisiin uudisrakentamaan, minkä kustannukset olisi luonnollisesti otettava huomioon.

Kaupunki ei voi ostaa yksityisiltä hoivayrittäjiltä laitospaikkoja, aiemmalta nimeltään vanhainkotipaikkoja. Niiden osuus kaikista Salon ympärivuorokautisen hoivan paikoista on noin puolet, mikä selvästi ylittää STM:n ja Kuntaliiton suosituksen.
Sote-uudistuksessa tullaan mitä ilmeisimmin puuttumaan tähän, jolloin nykyinen suositus muuttunee velvoittavammaksi.
Salon nykyisten vanhainkotipaikkojen muuttaminen tehostetun palveluasumisen paikoiksi näyttää useimmissa tapauksissa olevan kustannuksiltaan ylivoimaista. Vanhushuollon rakenteen muuttuessa sote-uudistuksen myötä ympärivuotisen hoidon kuviot mennevät lailla uusiksi myös oman tuotannon ja ostopalvelujen suhteen.

Ympärivuorokautisten hoivapaikkojen kokonaisuuteen nähden on ostopalvelujen osuus Salossa verraten vähäistä valtakunnallisiin keskiarvioihin verrattuna. Ostopalvelujen lisäämisellä on saatu tarvittavaa joustavuutta vanhuspalvelujen hankinnoissa ja voitu palvelun laadusta tinkimättä hillitä kokonaiskustannusten nousua.

Heikki Liede
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

 

Kaupunkikehityslautakunnan kokouksessa (24.10) kuultiin hyvä selonteko Salon kaupungin rakennuskannan tilanteesta kokonaisuudessaan.
Keskimäärin tilanne on Salossa hyvä, mutta ongelmakohteitakin löytyy. Meille ei tullut yllätyksenä tieto siitä, että Perniössä on kaikkein huonoin tilanne rakennusten kunnon suhteen. Investointeja on viivytelty säästösyihin vedoten menneinä vuosina.

Perniön Kirkonkylän koulu ja Perniön terveysasema ovat niin huonossa kunnossa, että kumpaakaan ei varmaan kannata enää korjata. Molempiin rakennuksiin etsitään väistötiloja toivottavasti pikaisella aikataululla. Toivomme, että paikalliset yrittäjät näyttävät ”kyntensä” tarjouskilpailuissa. Olemme aivan varmoja siitä, että ”takuuhuolto” toimisi tilojen suhteen erittäin hyvin.
Uudisrakennusten suunnittelu on aloitettava ripeästi. Perniö tarvitsee sekä koulun että terveysaseman. Meitä kiehtoo kovasti ajatus vanhan lukion paikalle sijoittuvasta koulu- terveysasema yhdistelmästä. Ei pidä myöskään unohtaa hammashuoltoa. Nyt olisi aika tehdä yhteistyötä yli hallinnon rajojen. Mahdollinen rakennusprojekti olisi opetuslautakunnan ja sote- lautakunnan yhteinen ”voimanponnistus”. Uskoisimme, että yhteistyöllä säästettäisiin rakennuskustannuksissa seitsennumeroinen luku euroja verrattuna täysin erillisiin uudisrakennuksiin. Voi olla niin, että Sote- uudistusta odotellessa ei uskalleta tehdä investointipäätöstä terveysaseman suhteen. Se olisi harmi, koska kuuluisat ”synergiaedut” rakentamisen suhteen olisivat kiistattomat esittämässämme mallissa.

Edellä mainittu vaihtoehto on suuri mahdollisuus Perniölle. Suurin uhkakuva on se, että kun väistötilat saadaan, niin päättäjät alkavat jahkailemaan investointipäätösten kanssa. Kyseessä on toki erittäin iso päätös, mutta se vain täytyy tehdä. Opetuslautakunnan osalta tuntuisi myös selvältä, että ennen rakennussuunnitelman tekemistä tulisi olla olemassa strategiset linjaukset Perniön koulujen tulevaisuudesta, jotta tiedetään monelleko oppilaalle koulu tehdään.
Toivottavasti ratkaisut Kirkonkylän koulun ja Perniön terveysaseman suhteen saadaan aikaan nopeasti. Käyttäjät ovat kärsineet jo ihan riittävän pitkään epäterveellisistä tiloista. Tutkimustulosten selvittyä virkamiehet ovat edistäneet asiaa ripeästi ja suunta on oikea.

Kaupunginvaltuutetut
Arttu Karhulahti (kok.)
Elina Suonio-Peltosalo (kok.)
Tauno Kanerva (kesk.)
Sanna Leivonen (ps.)
Pekka Kymäläinen (sdp)

Peruskoulun päättöluokan oppilaat alkavat näinä aikoina pohtia ensi syksyn jatkovalintojaan. Pienillä paikkakunnilla lukio on monesti lähin vaihtoehto ja usein ainoa toisen asteen oppilaitos.

On suuri etuoikeus, että lähes jokainen suomalainen voi käydä koulutiensä kotoa käsin korkeakoulun kynnykselle saakka. Mahdollisuus koulun jatkamiseen lähellä omaa kotia merkitsee nuorelle ja hänen perheelleen merkittävää kustannusten ja päivittäisen ajan säästöä.

Korkeakoulujen pääsykoeuudistus on tänä syksynä puhuttanut koulumaailmaa. Suomi on vihdoinkin saamassa suoraan lukiokursseihin perustuvan korkeakoulujen pääsykoeuudistuksen. Vuodesta 2020 alkaen pääosa opiskelijoista valitaan ylioppilastodistusten perusteella.
Uudistuksen myötä koulutuksen alueellinen ja taloudellinen tasa-arvo ottaa suuren harppauksen eteenpäin. Korkeakouluihin päästäkseen ei enää tarvitse matkustaa pääkaupunkiseudulla järjestettyihin kalliisiin pääsykoevalmennuksiin. Hyvä menestyminen omassa lukiossa riittää.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan Suomen koululaitoksen suuri vahvuus on erinomaisissa opettajissa ja tulosten tasaisessa laadussa. Aivan kuten kiitettävien arvosanojen opiskelijoita, myös hyviä opettajia on tasaisesti kaikkialla, Hangosta Utsjoelle.
Lukioiden määrä on Suomessa viime vuosina huomattavasti vähentynyt. Tämä kehitys on tapahtunut lähes yksinomaan suurilla paikkakunilla, joissa keskisuuria lukioita on yhdistelty suuriksi, jopa tuhannen opiskelijan yksiköiksi.

Suomen Lähilukioyhdistykseen kuuluvat käytännössä kaikki pienet alle 150 opiskelijan lukiot. Yhdistyksessä on tällä hetkellä 162 jäsenlukiota. Tämä on yli 40 % maan päivälukioiden kokonaismäärästä. Kuluvan vuoden aikana yhtään pientä lukiota ei ole lakkautettu.
Maaseudun ja haja-asutusalueiden pienillä lukioilla onkin kunnissaan aivan erityinen yhteiskunnallinen tehtävä. Lähes kaikki toimivat peruskoulun kanssa elimellisessä yhtestyössä, kiinteistö- ja henkilöstöresurssit optimoiden. Elinvoiman ja kehityksen takaajana lukio on kunnalleen paljon enemmän kuin pelkkä oppilaitos. 

Pienissä lukioissa toiminta on välitöntä ja mutkatonta. Ollaan lähellä kasvatuksen ja huolenpidon ihannetta: opetusryhmät ovat pienehköt ja opintojen ohjaus ja yksilöllinen opastus ylenpalttista. Opettajat tuntevat yleensä nimeltä nekin nuoret, joita eivät itse opeta. Ylioppilastutkinnon edellyttämä kurssivalikoima on kautta maan pienissä ja suurissa lukioissa sama.
Pienissä ryhmissä ja hyvin ohjattuina kouluyhteisön jäsenet kantavat yhdessä vastuuta tulosten saavuttamisesta. Pienissä lukioissa opiskelijat suorittavatkin keskimäärin ottaen merkittävästi enemmän kursseja kuin suurissa. Keskeyttäneiden ja neljännen vuoden opiskelijoiden osuudet ovat pienissä lukioissa huomattavasti alle maan keskiarvon.
Pieni lukio on hyvä ja turvallinen vaihtoehto.

Jukka O. Mattila
Puheenjohtaja
Suomen
Lähilukioyhdistys
Hattula

Peruskoulun päättöluokan oppilaat alkavat näinä aikoina pohtia ensi syksyn jatkovalintojaan. Pienillä paikkakunnilla lukio on monesti lähin vaihtoehto ja usein ainoa toisen asteen oppilaitos.

On suuri etuoikeus, että lähes jokainen suomalainen voi käydä koulutiensä kotoa käsin korkeakoulun kynnykselle saakka. Mahdollisuus koulun jatkamiseen lähellä omaa kotia merkitsee nuorelle ja hänen perheelleen merkittävää kustannusten ja päivittäisen ajan säästöä.

Korkeakoulujen pääsykoeuudistus on tänä syksynä puhuttanut koulumaailmaa. Suomi on vihdoinkin saamassa suoraan lukiokursseihin perustuvan korkeakoulujen pääsykoeuudistuksen. Vuodesta 2020 alkaen pääosa opiskelijoista valitaan ylioppilastodistusten perusteella.
Uudistuksen myötä koulutuksen alueellinen ja taloudellinen tasa-arvo ottaa suuren harppauksen eteenpäin. Korkeakouluihin päästäkseen ei enää tarvitse matkustaa pääkaupunkiseudulla järjestettyihin kalliisiin pääsykoevalmennuksiin. Hyvä menestyminen omassa lukiossa riittää.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan Suomen koululaitoksen suuri vahvuus on erinomaisissa opettajissa ja tulosten tasaisessa laadussa. Aivan kuten kiitettävien arvosanojen opiskelijoita, myös hyviä opettajia on tasaisesti kaikkialla, Hangosta Utsjoelle.
Lukioiden määrä on Suomessa viime vuosina huomattavasti vähentynyt. Tämä kehitys on tapahtunut lähes yksinomaan suurilla paikkakunilla, joissa keskisuuria lukioita on yhdistelty suuriksi, jopa tuhannen opiskelijan yksiköiksi.

Suomen Lähilukioyhdistykseen kuuluvat käytännössä kaikki pienet alle 150 opiskelijan lukiot. Yhdistyksessä on tällä hetkellä 162 jäsenlukiota. Tämä on yli 40 % maan päivälukioiden kokonaismäärästä. Kuluvan vuoden aikana yhtään pientä lukiota ei ole lakkautettu.
Maaseudun ja haja-asutusalueiden pienillä lukioilla onkin kunnissaan aivan erityinen yhteiskunnallinen tehtävä. Lähes kaikki toimivat peruskoulun kanssa elimellisessä yhtestyössä, kiinteistö- ja henkilöstöresurssit optimoiden. Elinvoiman ja kehityksen takaajana lukio on kunnalleen paljon enemmän kuin pelkkä oppilaitos. 

Pienissä lukioissa toiminta on välitöntä ja mutkatonta. Ollaan lähellä kasvatuksen ja huolenpidon ihannetta: opetusryhmät ovat pienehköt ja opintojen ohjaus ja yksilöllinen opastus ylenpalttista. Opettajat tuntevat yleensä nimeltä nekin nuoret, joita eivät itse opeta. Ylioppilastutkinnon edellyttämä kurssivalikoima on kautta maan pienissä ja suurissa lukioissa sama.
Pienissä ryhmissä ja hyvin ohjattuina kouluyhteisön jäsenet kantavat yhdessä vastuuta tulosten saavuttamisesta. Pienissä lukioissa opiskelijat suorittavatkin keskimäärin ottaen merkittävästi enemmän kursseja kuin suurissa. Keskeyttäneiden ja neljännen vuoden opiskelijoiden osuudet ovat pienissä lukioissa huomattavasti alle maan keskiarvon.
Pieni lukio on hyvä ja turvallinen vaihtoehto.

Jukka O. Mattila
Puheenjohtaja
Suomen
Lähilukioyhdistys
Hattula

Syksy etenee koulumaailmassa vauhdilla ja syysloma lähestyy. Uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön sekä lukion että perusopetuksen puolella.

Uusi opetussuunnitelma on asettanut uusia vaatimuksia opetustiloille. Erilaiset oppimistyylit vaativat erilaisia oppimisympäristöjä. Perniössä oppimistilojen nykyaikaistaminen on hyvässä vauhdissa. Perniön lukion muutto yhteiskoulun tiloihin muutama vuosi sitten on ollut oikea ratkaisu. Muutto on ollut sekä taloudellisesti että pedagogisesti erinomainen ratkaisu. Koulurakennukseen on saatu uusia oppimistiloja ja kouluviihtyvyys on hyvinvointiprofiilin mukaan erinomaisella tasolla. Tänä syksynä yhteiskoulun tilojen muuntamista jatketaan luopumalla perinteisestä kielistudiosta ja ATK- luokasta. Aika on ajanut molempien ohi.

Perniön lukion vanha koulurakennus on pikku hiljaa tullut ”tiensä päähän”. Opetuslautakunnan hyväksytty talousarvio pitää sisällään positiivisia viestejä Perniön koulujen tulevaisuuden suhteen. Kirkonkylän koulun kauan kaivattu remontti on budjetoitu alkavaksi ensi vuoden aikana. Näin sivusta seuranneena on voinut vaan ihmetellä miksi kaupunki on reagoinut niin hitaasti koulun remonttitarpeeseen. Itse remonttiin on varattu yhteensä kolme miljoonaa euroa vuosille 2018 ja 2019.

Lautakuntien talousarvioesitykset eivät kaikki varmasti mene sellaisenaan läpi, mutta Kirkonkylän koulun remonttia ei voida enää siirtää. Samassa yhteydessä on tarkoitus tehdä sellaiset käsityötilat Kirkonkylän koulun yhteyteen, joita voi käyttää myös Perniön yhteiskoulu, kun vanhan lukion yhteydessä olevat nykyiset tilat poistuvat. Perusopetuksen osalta kotitalousluokka on tarkoitus siirtää yhteiskoulun tiloihin taloussuunnitelman mukaan vuonna 2020. Tämän jälkeen perusopetus ei enää tarvitsisi vanhan lukiorakennuksen tiloja.

Yhteiskoulu on tällä hetkellä käytännössä täynnä, koska opiskelijoita on yhteensä 283(yhteiskoulu 206, lukio 77). Oppilasmäärät tulevat ennusteiden mukaan laskemaan myös Perniössä tulevina vuosina - lähivuosina kuitenkin hyvin maltillisesti.

Arttu Karhulahti
Perniön yhteiskoulun ja lukion rehtori,
kaupunginvaltuutettu

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

salo 300x125

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Uusin lukijan kuva

  • Sateenkaari StrömmassaNew
  • Kuvaus: Esa-Matti Ristola ikuisti sateenkaaren Strömmassa.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20