Mielipide

Viime joulukuussa Naantalissa vietettiin 100 vuotta kalaa Saaristomereltä -juhlaseminaaria. Aiheet käsittelivät elinkeinon vaiheita sillinlaivaston historiasta sinisen biotalouden mahdollisuuksiin.

Puheenvuoroja kuuntelemassa ja aiheesta keskustelemassa oli kalastajia, kalankasvattajia, kalanjalostajia, tutkijoita, järjestöjen edustajia ja virkamiehiä. Yhteinen tahtotila turvata elinkeinokalatalouden tulevaisuus on voimakas. Myös tulevilla sukupolvilla tulee olla mahdollisuus nauttia elinvoimaisista ja kestävällä tavalla hyödynnetyistä kalakannoista.

Kaupan alalta kuultiin positiivista viestiä; valtaosa kuluttajista haluaisi syödä nykyistä enemmän kalaa. Ennusteiden mukaan kysyntä tulee kasvamaan, sillä kalassa on lukuisia mahdollisuuksia niin ruokana kuin biotalouden materiaalinakin, ja kala voisi olla yksi vaihtoehto väestönkasvun myötä lisääntyvään proteiinin kysyntään. Kalansyönnillä on tutkitusti positiivisia terveysvaikutuksia, mikä on tärkeä tekijä kansanterveyden ja -talouden näkökulmasta. Tällä hetkellä yli 80 % kalasta tuodaan ulkomailta ja vienti on vähäistä, vaikka kotimaisen kalatalouden arvoketjun kehittymiselle ja alan kasvulle olisi hyvät edellytykset.

Suomalaiset kalastajat ja kalankasvattajat tahtoisivat vastata paremmin kasvavaan kysyntään. Kotimaista kalastusta kuitenkin rajoitetaan tiukoin kansallisin kalastusrajoituksin. Kuhan alamittaa koskevat säädökset iskevät Saaristomeren ammattikalastukseen kipeästi. Kalastajien ahdinko syvenee, ja tulot vähenevät, mutta hylkeiden ja merimetsojen syömä kalamäärä kasvaa vuosi vuodelta. Parempina aikoina investoineet kalastajat sinnittelevät vielä, mutta uusien tulo alalle on vähäistä. Vesiviljelyn kehitystä jarruttaa ja paikoitellen jopa estää ankara ja hidas lupajärjestelmä.

Seminaarissa eräs 50-luvulta saakka kalastanut kalastaja totesi, että nykytilanne on erittäin surullinen. Vaikka meillä olisi paljon hyviä ideoita kalastuksen kehittämiseksi, niistä ei ole apua, kun hylkeet karkottavat ja syövät kalat kalastajien apajilta. Onko todella niin, että suomalaisten on luovuttava kotimaisesta kalatalouselinkeinosta ja lähialueella pyydetystä ja tuotetusta kalasta?

Jo vuosien ajan on luvattu edistää kalatalouselinkeinoa, kestävää kehitystä ja sinistä biotaloutta. Samalla on korostettu lähiruuan ja kotimaisen ruuan tärkeyttä. Seminaarissa kuullun perusteella on selvää, että enää lupaukset eivät riitä. Elinkeinokalatalouden kehityksen kääntämiseksi päättäjiltä tarvitaan nyt rohkeutta ja halua tehdä nopeita päätöksiä koskien investointeja, haittaeläinkantojen vähentämistä ja kalastuksen kansallisia rajoituksia. Vain siten saamme turvattua kotimaisen kalan saatavuuden jatkossakin.

100 vuotta kalaa Saaristomereltä hanke

Olavi Sahlstén
Saaristomeren Ammattikalastajat ry

Anu Niinikorpi
L-S Kalatalouskeskus ry

Perniönseudun Lehden edellisessä numerossa oli kirjoitettu artikkeli susireviirityöryhmän toiminnasta. Tekstissä oli epäselvyyksiä, joita haluamme korjata.

Susireviiriyhteistyöryhmän tarkoitus on luoda kokonaisnäkemys susitilanteesta, tiedottaa sekä suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla voidaan ennaltaehkäistä mahdollisia ongelmia. Ryhmään on pyritty saamaan edustajia eri sidosryhmistä.

Salo-Raaseporin susireviiriyhteistyöryhmään on kuulunut neljä metsästäjien edustajaa, kaksi lammastilallista, harrastetilallinen, maanomistaja, sekä luonnonsuojeluyhdistyksen ja kyläyhdistyksen edustaja. Tarkoituksena on ollut istua saman pöydän äärellä keskustelemassa, vaikka näkemykset eroavatkin.

Muutama päivä ennen edellistä kokousta alkoi metsästäjien edustajilta tulla sähköpostiviestejä, joissa he ilmoittivat eroavansa. Mitään selvitystä ei kukaan antanut, eikä tästä tai mahdollisista ongelmista oltu keskusteltu ryhmän sisällä missään vaiheessa.

Tällä hetkellä reviiriyhteistyöryhmässä istuu neljä jäsentä sekä kaksi Suomen riistakeskuksen edustajaa. Muualla Suomessa ryhmien koko on 5 – 9 jäsentä. Ryhmään toivotaan myös metsästysharrastajien edustajaa mukaan toimintaan.

Epäselvyyksiä aiheuttaa helposti susien ja susilaumojen määrä alueella.
Vanhasta Salo-Raaseporin laumasta ammuttiin viime talvena kantavana ollut naaras. Tällä hetkellä alueella liikkuu 2-3 sutta.
Raasepori-Snappertuna laumasta ammuttiin lauman lisääntyvä uros, jolloin nuori naaras jäi kuuden pennun kanssa alueelle.

Susilaumassa ruoan hankinnassa suurimman työn tekee lauman lisääntyvä pari yhdessä. Lauman hajotessa ruoan hankinta vaikeutuu, mikä puolestaan saattaa lisätä kotieläinvahinkoja alueella.
Lisätietoja yhteistyöryhmän toiminnasta saa jäseniltä ja heille voi esittää myös toivomuksia.
Yhteystiedot löytyvät Suomen riistakeskuksen sivuilta.

Anna-Maria Lamminen
Kjell Lindholm
Jarmo Markkanen

Vuosi vaihtui ja lonkerot ja nelosolut ilmaantuivat tavallisten kauppojen hyllyille. En edes muista, kuinka kauan uudistusta on vatvottu eestaas. Joidenkin poliitikkojen mielestä asia oli hirvittävä. Maksat uhkasivat paukkua ja väkivaltarikokset lisääntyisivät, kun kaupan kaljan prosentti muutaman kymmenyksen nousee.

Minä en kaupoissa juuri käy, mutta rouvan havaintojen mukaan neloskaljat olivat saaneet olla ihan rauhassa, ryntäystä ei syntynyt. Varmaan Pekka Puska pettyi.

Ongelma ei ole prosenteissa vaan siinä, että parikymmentä prosenttia Suomessa käytettävästä alkoholista kannetaan Virosta. Suomelta jää saamatta satoja miljoonia euroja verorahoja.

Jos poliitikot olisivat järkeviä, he laskisivat kaljan verotusta hiljalleen, jolloin Viron tuonti tyystin tyssähtäisi. Euroopassa matkaillessaan huomaa, että lähes kaikissa maissa olutta, viinejä ja teräviä löytyy vapaasti kauppojen hyllyistä murto-osalla siitä hinnasta, mitä Suomessa kiskotaan. Ei noissa väkeviä maitokaupoissa myyvissä maissa sen kummempia juoppoja näe kuin Suomessakaan. Saman tien se vaikuttaisi ravintoloiden palveluihin myönteisesti ja lisäisi talouden nousua. Koko uudistus on niin olematon, ettei sillä ole mitään merkitystä alkoholin aiheuttamiin ongelmiin. Alkoholipolitiikkaa pitäisi uudistaa pitkällä tähtäimellä radikaalisti ja Alkon monopoli murtaa, koska se on jäänne kieltolain ajalta.

Tapio Äyräväinen
kaupunginvaltuutettu (ps)

Lokakuussa hallitus pääsi sopuun sote-uudistuksen ja erityisesti valinnanvapauden eteenpäinmenosta.
Hyvä on, että julkisten palveluiden pakkoyhtiöittäminen nyt poistui ja aikataulu piteni eli saadaan lisää aikaa uudistuksen läpivientiin. Oman sote-keskuksen valinta olisi kansalaisilla edessä vuoden 2021 alussa. Silloin voisi valita haluamansa sote-keskuksen, joko maakunnan omistaman tai yksityisen. Tarvitsemiinsa toimenpiteisiin saisi asiakassetelin, jolla voisi ostaa leikkauksen haluamaltaan yritykseltä.

Valinnanvapaus kuulostaa hyvältä, mutta tuo mukanaan suuria uhkia. Erikoissairaanhoitomme on tällä hetkellä monilla mittareilla mitattuna maailman kärkeä ja sen toimintaan ollaan tyytyväisiä. Siitä huolimatta yksityisiä terveyspalveluyrityksiä ollaan nyt päästämässä myös erikoissairaanhoidon palvelujen tuottajaksi asiakassetelien myötä, vaikka alun perin valinnanvapauden piti koskea vain perusterveydenhuoltoa. Kun asiakasseteleitä tullaan antamaan mm. kiireettömiä leikkauksia varten voi tuloksena olla, että erikoissairaanhoitomme toimivuus vaarantuu, kun lääkäreitä alkaa siirtyä yksityisten yritysten palvelukseen. Päivystystä ei ehkä aina ja kaikkialla pystytä jatkossa enää ylläpitämään, hoidon laatu heikkenee, vaativan hoidon esim. syövän ja sydänkirurgian saatavuus heikkenee. Myös laadukas tutkimus ja opetus voi vaarantua.

Sote-uudistuksella tavoitellaan sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation eli joustavien palveluketjujen lisäämistä. Tämä ei hallituksen mallissa toteudu, koska sosiaalipalveluita ei voida viedä yksityisiin sote-keskuksiin kuin ainoastaan neuvonnan ja ohjauksen osalta. Kun palveluita voi asiakassetelein ostaa haluamastaan paikasta lukemattomilta eri palveluntuottajilta ei tämä ole eheiden palveluketjujen kannalta paras malli. Paremman integraation varaan oli laskettu myös suuri osa toivotuista 3 mrd säästöistä. Nyt kun sitä ei tapahdu voivat kustannukset nousta. Nousevatko silloin asiakasmaksut vai karsitaanko palveluita?

Sote-uudistuksella pitää voida vähentää asiakkaiden pompottelua luukulta toiselle, puuttua kasvaviin hyvinvointi- ja terveyseroihin, ihmisten pitää saada apua oikea-aikaisesti ja ongelmia pitää pystyä ennaltaehkäisemään.
Mikään edellä mainituista tavoitteista ei toteudu ilman toimivaa sote-integraatiota – siis sosiaali- ja terveyspalvelujen saumatonta yhteistyötä asiakkaan parhaaksi. Sen sijaan aikaan saadaan erikoissairaanhoidon pirstaloiminen, vaikka se on niin kansainvälisten tutkimusten kuin asiakkaiden kokemuksenkin osalta toiminut parhaiten ja ollut sitä paitsi kansainvälisesti kaikkein kustannustehokkain osa järjestelmäämme.

Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja, sd

Salon tarkastuslautakunnan kertomuksen mukaan tehostetun palveluasumisen hintataso kaupungin omana tuotantona oli vuonna 2016 keskimäärin 143 euroa ja yksityisiltä toimijoilta hankittuna 152 euroa vuorokaudelta. Keskimääräislukuja ei ole syytä epäillä, mutta äkkinäisiä johtopäätöksiä niistä ei voi vetää.

Yksityisiltä tehdyt ostopalvelut lisääntyivät vuoden 2016 loppuvuodesta ja merkittävämmin vasta kuluvana vuonna. Kilpailutilanteen syntyminen on painanut keskimääräisiä ostohintoja alas, ja oletettavasti kirvoittanut myös kaupungin oman tuotannon tehostamiseen. Relevantti hintavertailu voidaan tehdä heti vuoden vaihduttua, mutta ennakkotiedoista päätellen hintatasojen aleneminen on merkittävä.

Ostopalvelujen hintatason keskeisinä vaikuttajina vielä vuonna 2016 olivat kaksi voittoa tavoittelematonta hoivayrittäjää, joiden lainoja kaupunki takaa. Niiden hintataso dominoi vielä viime vuonna keskimääräistä hintatasoa ja vaikuttaa edelleen merkittävällä tavalla. Markkinoille tulleiden uusien ja aidossa kilpailuasemassa toimivien yrittäjien hintataso on järjestään ollut aiempia ostopalveluja ja omaa tuotantoa alempi.

Kaupungin ostoja on hajautettu usealle hoivayrittäjälle, millä estetään alkuvaiheen mahdollinen alihinnoittelu määräävän aseman saamiseksi ja turvataan kilpailutilanteen säilyminen myös jatkossa.
Kaupungin hoivakiinteistöt ovat useimmissa tapauksissa iäkkäitä ja niiden rakentamiskustannukset kuoletettu.
Oman tuotannon lisäämiseksi jouduttaisiin uudisrakentamaan, minkä kustannukset olisi luonnollisesti otettava huomioon.

Kaupunki ei voi ostaa yksityisiltä hoivayrittäjiltä laitospaikkoja, aiemmalta nimeltään vanhainkotipaikkoja. Niiden osuus kaikista Salon ympärivuorokautisen hoivan paikoista on noin puolet, mikä selvästi ylittää STM:n ja Kuntaliiton suosituksen.
Sote-uudistuksessa tullaan mitä ilmeisimmin puuttumaan tähän, jolloin nykyinen suositus muuttunee velvoittavammaksi.
Salon nykyisten vanhainkotipaikkojen muuttaminen tehostetun palveluasumisen paikoiksi näyttää useimmissa tapauksissa olevan kustannuksiltaan ylivoimaista. Vanhushuollon rakenteen muuttuessa sote-uudistuksen myötä ympärivuotisen hoidon kuviot mennevät lailla uusiksi myös oman tuotannon ja ostopalvelujen suhteen.

Ympärivuorokautisten hoivapaikkojen kokonaisuuteen nähden on ostopalvelujen osuus Salossa verraten vähäistä valtakunnallisiin keskiarvioihin verrattuna. Ostopalvelujen lisäämisellä on saatu tarvittavaa joustavuutta vanhuspalvelujen hankinnoissa ja voitu palvelun laadusta tinkimättä hillitä kokonaiskustannusten nousua.

Heikki Liede
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

 

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Pakkaspäivä kauneimmillaan
  • Kuvaus: Kuulaan, kirkkaan pakkaspäivän Särkisalon Meripirtin rannassa ikuisti Tuija Kari.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20