Skip to main content

Mansikkamaa takapihalla

Ruohonleikkuri on tarpeeton työkalu, ainakin meillä. Vapaana rehottavaa ruohoa ihmetteleville on kuitenkin virallinen selitys valmiina. Piha pysyy lähes luonnontilassa, sillä sieltä saa kerätä ahomansikoita koko pitkän heinäkuun. Pakastimessa on edelleen kolme rasiaa tätä luonnonherkkua, vaikka lähes yhtä paljon on jo kadonnut parempiin suihin.
Wikipedia tietää kertoa, että 1800- ja 1900 -lukujen taitteessa ahomansikka oli vielä tärkeä talousmarja, mutta puutarhamansikan yleistyttyä ahomansikat jäivät usein poimimatta. Luonnonlaitumien vähennyttyä ahomansikka on alkanut kärsiä myös kasvupaikkojen puutteesta. Pari viikkoa sitten Savon maaseudulla sain todeta, että aukeilla paikoilla pienten teiden varsilla ahomansikka todellakin viihtyy. Marjoja oli valtavasti ja niiden keskimääräinen koko paljon suurempi kuin täällä etelässä. Silti oma takapihan sato on paljon runsaampi kuin viime kesänä. Mansikat ovat näköjään pitäneet runsaista sateista.
Marjainnostukseni juuret ovat kotini vierestä kaadetussa metsässä. Neljä kesää sitten huomasin, että hakkuuaukealle kasvaa vadelmaa. Sujahdin ryteikköön ja pakastin vadelmat. Seuraavana kesänä sato oli suurempi ja sitä seuraavana vielä suurempi. Viime kesänä puut kasvoivat jo liian pitkiksi, jotta vadelma voisi menestyä. Onneksi löysin muitakin villivadelman kasvupaikkoja. Kaksi vuotta sitten mustikat kasvoivat lähimetsissä aivan käsittömättömän suuriksi. Keräsin niitä vielä lokakuun puolellakin.
Pakastan marjat sellaisenaan, kokonaisina ja ilman sokeria. Mikään ei ole mielestäni sen parempaa aamiaisruokaa kuin jäiset marjat jogurtin kanssa. Innostuin tuohon ruokaan tosin vasta viime satokauden jälkeen. Aamiainen ei enää riittänyt, vaan marjoja piti kaivaa kippoon jopa kolme kertaa päivässä. No, tietysti ahomansikat, vadelmat ja mustikat olivat kaikki loppuneet jo vuodenvaihteen tienoilla. Sen jälkeen olenkin kantanut kaupasta pakastettuja kotimaisia marjoja aika ison rahan edestä, sen verran pahaksi marjariippuvuus ehti kehittyä.
Nyt aion varautua paremmin. Tosin sekään ei taida näillä säilömistiloilla riittää. Pitäisiköhän ostaa iso arkkupakastin?

Minna Urpo

Jaa artikkeli: