Skip to main content

Latinalainen Amerikka unohtuu muiden avustusmaiden jalkoihin

Arja Koskinen on asunut yli 30 vuotta ulkomailla, mutta koti on aina ollut Särkisalossa. Syyskuussa ensimmäinen työtehtävä odottaa Kolumbiassa.Karibian rannalle, laguunin viereen Arja Koskinen rakensi kotinsa. Nicaragualaisessa kylässä ei ollut juuri muita asukkaita, kun suomalainen lingvisti asettui kylään. Talo ei sijaitse saarella, mutta sinne pääse vain vesiteitse.
–Keittiön kaapista saattoi löytää boan, mutta käärmeet ovat sittemmin paenneet asutusta.
Nyt Koskisella on koti, mies ja kaksi koiraa Latinalaisessa Amerikassa. Koti on myös Särkisalossa. Arja Koskinen on valittu Salon, erityisesti Särkisalon nimikkolähettilääksi.
Hän muuttaa syyskuussa takaisin Nicaraguaan. Ensimmäinen työtehtävä Latinalaisen Amerikan aluepäälliköllä on Kolumbiassa kylissä, joita Suomen Lähetysseura on tukenut tulvan jälkeen uudelleenrakentamisessa.
–Asun Nicaraguassa, mutta kohdemaina ovat Bolivia, Kolumbia ja Venezuela.
–Lähetysseuran ja minun tehtävänäni on seurata ja tukea apua saaneita seurakuntia.
Lähetysseuralla on kullekin alueelle omat työparinsa. Parista toinen hoitaa asioita Suomessa, toinen kohdemaassa.
–Emme tee asioita ihmisille valmiiksi, vaan autamme ruohonjuuritasolla. Me olemme kumppaneilla töissä. He määräävät työtehtävät, emme me.

Ulkoministeriön suurin kumppani
Lähetysseura luo hankkeita, joiden kautta keskitytään paikallisiin ongelmiin, kuten aidsiin, kehitysvammaisten lasten auttamiseen tai annetaan ruoka-apua.
–Vammaiset ovat syrjityimmistä ryhmistä syrjityimpiä. Vanhemmat saattavat piilottaa vammaisen lapsen, sillä häpeä on niin suuri.
Lähetysseura saa kehitysyhteistyöhön rahoitusta Suomen ulkoministeriöltä. Lähetysseura onkin Suomen suurin ulkoministeriön kumppani. Vaikka apu paikallisille kohdemaissa tuotetaan seurakuntien kautta, ulkoministeriön rahoitusta ei saa käyttää hengelliseen työhön.
–Autamme paikallisia raportoimaan hankkeista. Ulkoministeriön rahoitusta ei käytetä hengellisiin hankkeisiin, kuten pappien kouluttamiseen tai kummilapsityöhön, Koskinen korostaa.
–Meillä on sama runko ja pää, mutta siivet eli rahoitus tulee eri paikoista, Koskinen kuvailee.
–Meillä on noin 90 kehitysyhteistyöhanketta ja yli 300 kirkollista hanketta.

Lue koko juttu painetusta lehdestä.

 

 

Jaa artikkeli: