Kirjoittajavieras

Kiskossa on Kiskonjoen varrella kyläkunta Aijala. On ollut kaivospaikka, mistä louhittiin lyijyä ja rautaa jo 1600-luvulla ja kuparia vielä sotien jälkeen.
Suomalaisessa paikannimikirjassa 2007 Aijalan nimen alkuperälle esitetään kolmeakin selitystä. Prof. Jouko Vahtolan selityksen mukaan nimen takan on germaaninen miehennimi Aio – Aia – Aiga. Saulo Kepsu on esittänyt, että Aijalan nimessä olisi vanha suomalainen miehennimi Aika tai skandinaavinen miehennimi Aghe, Aghi tai Age.
Mutta pidän noita selityksiä vain perusteettomina arveluina. Kun käy läpi Suomen kymmenet Ajo- ja vastaavat paikannimet, osoittautuu, että ne ovat kaikki lähdepaikkojen nimiä. Ja Aijalan nimen takana on saamenkin kielessä esiintyvä sana àja, àdjaka juuri ’lähdettä’ tarkoittaen.
Nimitys on hyvin tunnettu saamen kielessä.
Rørosin saamelaiskulttuurin keskuksen nimikin Norjan Sør-Trøndelagissa on Aajege. Peräti kuusi toimihenkilöä.
Ja kun tarkastelee Kiskon Aijalan maastoa kartalta, niin siellä onkin lähteitä. Laajanmäen talon lähellä lähteitä on kaksikin. Toinen lähde on otettu aikoinaan kaivoksen vedenpumppaamoksi.
Suomen peruskartoilla on näitä Ajos-, Aja-kka jne nimiä peräti puolensataa kaikkialla maassa. Yleisimpiä ovat muodot Ajo, Ajos, Ajola.  Esimerkiksi Kemin ulkosatama on Ajoksen harjuniemessä. Ajoksen niemellä on merenkulkijoille aikoinaan hyvin tärkeitä makean veden lähteitä.
Prof. Jouko Vahtolan selitys Ajo(s)-paikannimille on kyllä ’pellon/niitynraivio’ hämäläissanastosta.  On ’ajettu’ peltoa tai niittyä. Mutta hänen selityksensä on osunut harhaan, kun lähdesanasto tältä osin on jäänyt tuntemattomaksi.
Kuusamossa ja Posiolla on Ajakka-järviä aivan tuota samaa sanaa. Pellossa taas on Ajankijärvi ja talo ja kyläkunta sen ympärillä. Kylän venelaiturin vieressä tietysti tuo lähde. Seudulla osataankin jo Pekka Langon kirjoituksissa ennestään selittää, että nimen Ajanki takana on saamen sana àja, àdjaka – ’lähde’.
Mutta sanamuotoa ajo, ajos ei voi pitää saamelaisena sanana. Nimittäin äänneyhdistelmä ai on englannin kielessä sanana eye ’silmää’ tarkoittaen ja lähde onkin ’vedensilmä, lähteensilmä’.
Nimet Aija ja Aijala ovat myös muutamien ihmisten sukuniminä Suomessa. Nimi Ajo on myös lähdepaikkojen talojen nimien kautta tullut sukunimeksi, on nyt 119 ihmisellä. Ajolakin on ollut nimistössä. Ajanki on 118 ihmisellä sukunimenä, eri suuntiin levinneenä.
Kun Aijalassa on Kirkkojärven Aikolanlahti, niin tuo nimenosa Aiko- sekin merkitsee ’lähdettä’.
Ja kun Aijalan koillispuolen kyläkunta on nimeltään Kajala, niin senkin nimen takana on ’lähdettä, kaivoa’ tarkoittava sana kaju, joka on vironkielessä edelleenkin aktiivisanastoa. Peruskartalla ei lähteitä Kajalaan ole merkitty ja ne lienee ojitettu Kaijan (sekin tuosta sanasta kaju ’lähde, kaivo’) ja Verholan talon pelto- ja metsäojiin.  
Aikoinaan hyvin monet talot perustettiin juuri lähteiden ääreen. Ei tarvinnut kaivaa kaivoja eikä tehdä pumppuja, kun saatiin maan pintaan nousevaa raikasta vettä suoraan lähteestä.
Lähteiden kylmää vettä käytettiin myös ruuan säilytyspaikkana ja jopa lihaa kätkettiin talveksi lähteiden kylmyyteen.
Tätä mukaan lähteille kehittyi monenlaisia nimityksiä, joista tässä vain muutama.
Kun ruotsinkieliset herrat antoivat usein torpanpaikkoja lähteiden äärestä, tuli torpille ruotsinkielisiä nimiä, joissa on ruotsinkielen monipuolinen lähdesanasto.
Kun Kisko on hyvin vanhaa pyynti- ja asutusseutua, on seudulla yleensäkin paljon vanhaa paikannimistöä.
Vanhat paikannimet ovat tarkkoja ja ne kertovat paljon. Mutta niiden avaaminen vaatii toisinaan tavattoman paljon työtä.
Tämä kirjoitus, jotta Aijalan asukkaat osaavat selittää kylänsä nimen alkuperän oikein. Aijala on ’Lähdekylä’ tai ’Lähteelä’.

Ilmari Kosonen
metsänhoitaja Jyväskylästä

Alakategoriat

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivät
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20