Rakennuskulttuuri Suomessa on paljon muuttunut, mutta niin ovat rakennusaineetkin. Ennen olivat seinät hirrestä tehtyjä, nykyään on lauta ja levyseinät, jos puusta rakennetaan. Ennen pärekattoiset hirsitalot olivat hyvin tulelle arkoja. Kun yksi talo syttyi palamaan, niin paloi koko kaupunki. Näin ovat Turku ja Salokin palaneet. Ei kuivaan pärekattoon tarvinnut kuin kipinä lentää, niin jo syttyi palo. Tulipalo synnyttää kovan tuulen ja hehkuvat hiilet nousevat korkeuksiin. Olen nähnyt naapurin riihen palavan, jolloin palavat hiilet lensivät noin kilometrin päähän myötätuulessa. Kaupungeissa alettiin kauniit puutalot hävittää ja tilalle rakennettiin tiilestä kerrostaloja, myöhemmin myös koruttomia betonielementtitaloja.
Ennen kun taloja alettiin rakentaa, oli tontti tarkkaan valittava, joko mäen päälle tai rinteeseen. Pihanpuoli piti olla ulospäin kalteva ja maapohja vahva. Vielä vahvistettiin kivijalan alusta ja hirsikehikko kivijalan päälle. Kehikko oli vahva, vaikka kivijalka jostain olisi rauennut, niin talo pysyi paikoillaan. Lattiaparrut lovettiin seinähirteen joten lattia oli talossa kiinni. Lattiaparrut olivat molemmin puolin laudoitetut ja täytettä välissä. Lattian alle jäi tyhjä alusta jonne kivijalassa olevien reikien kautta tuuletus kävi ja kissat pääsivät hiiriä saalistamaan. Ei ollut ennen hometaloja, kun talot pidettiin irti maasta.
Nyt ovat tulleet toisenlaiset ongelmat. On tullut asuntoihin vesi- ja homeongelmat, mikä teettää huonon ilmaston asuntoihin. Vielä rintamies- ja karjalaistalot rakennettiin vanhaan tyyliin. Ne olivat kyllä lautataloja, mutta maasta irti rakennettuja. Tosin näissäkin taloissa nykyään vesi virtaa sisällä ja putkirikot ovat melko yleisiä. Kun on WC, suihkuhuone, tiskikone ja saunakin sisätiloissa, niin kuumaa- ja kylmää vettä tarvitaan runsaasti. Monenlaiset vuodot voivat tulla ja ajan kanssa kostuttaa täytteet sekä pehmittää lastulevyt. Jos puuaines vuositolkulla on märkänä, se lahoaa ja mätänee jolloin sinne kehittyy sientä mikä lämpimässä pilaa sisäilman. Nyt on viimeisin kehitys, laitetaan lattia betonista maan päälle, muovi alle ja muovimatto päälle niin homepaketti on valmis. Hyvä vain, hiiret ja rotat eivät pääse sisälle. Tämä on helppo korjata, annetaan betonin kuivua ja laitetaan päälle parkettilattia. Tehdään rakennuksen katto riittävän kaltevaksi, räystäät pitkiksi ja palamattomasta aineesta.
Olen penskana monesti istunut talon harjalla kastelukannu mukana, kun uunissa oli tuli kesäpoudalla. Uunipuut olivatkin aina lehtipuita tai mäntypuita, ne kun kipinöi vähemmän, kuusipuu kipinöi kovin. Meille talonkatto laitettiin tiilestä. Nykyään laitetaan paljon peltikattoja ja huopakattoja.
Olen nähnyt vanhoissa rakennuksissa tuohi- olki- ja lautakattoja, nämä eivät niin helposti syttyneet, mutta helposti alkoi vesi vuotaa läpi. Talot ja torpat olivat hienoja puurakennuksia. Jyrkät katot, korkeat vinttitilat, kuusiruutuiset ikkunat, jossa on kaksi kolmiruutuista puolta. Talot ja torpat oli maalattu päältä punaiseksi tai joksikin vaalean väriseksi, kartanot keltaisiksi. Nurkkalautojen, ovien ja ikkunoiden koristeelliset reunalaudat olivat valkoisia. Nämä sopivat hyvin Suomen vihreään luontoon, eivät kivimuurit. Rakennukset olivat ulkoa päin koristeellisia ja kaupungit puutaloja täynnä. 

Vaarnummen Faarin muistelmia

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

salo 300x125

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Uusin lukijan kuva

  • Valkoinen kissankello
  • Kuvaus: Sininen kissankello on monelle tuttu, mutta sen valkoinen muunnos harvinaisempi. Nämä valkoiset kissankellot kuvasi Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20