Nuoret suomalaiset saattavat kuvitella karjalaisia pakolaisiksi. Kyllä se oli Suomen valtio, joka siirsi karjalaiset pois taistelualueelta. Mutta yksi paha virhe kävi, Hyrsylän mutkasta ei ehditty asukkaita siirtää pois.

Minä olen ollut 10-vuotias, kun talvisota syttyi. Ennen sodan alkamista meille jo tuli määräys ottaa vastaan evakkoja. Me väljensimme salin kalustusta ja määräys oli yöllä hakea asemalta karjalaisia. Meillä ei ollut mahdollisuutta mennä heitä hakemaan, mutta naapurissa oli vanha kestikievarirakennus, mihin voitiin väliaikaisesti majoittaa siirtolaisia, kun he yöllä tulivat asemalle. Aamulla tuli kaksi karjalaismammaa kyynel silmissä kysymään voisivatko he perheineen majoittua meille. No selvähän se oli, ja meille tuli kaksi perhettä, yhteensä 7 henkilöä Andrean Pölläkkälästä. Perheiden vanhemmat pojat olivat rintamalla. Toinen miniöistä oli meillä ja toinen Pappilan vinttikamarissa pienen vauvan kanssa. Pappilassa oli myös Heinjoen kirkkoherran viisihenkinen perhe. Kaksi perheen vanhinta lasta, tyttö ja poika, olivat rintamalla. He kaatuivat sankareina. Näin Suomessa toimittiin sodan aikana. Vanhukset, naiset ja lapset siirrettiin pois taistelualueelta. Osa karjasta teurastettiin paikan päällä ja lihat laitettiin hevoskyyteihin, pakkanen kyllä piti säilyvyydestä huolen. Muutama lehmä oli sidottu ajoneuvon perään kulkemaan ja matkan varrella ladoissa yöpymään, viltit selässä.

Tiedän tämän, kun kaksi tytärtä meidän siirtolaisista oli jäänyt kulkemaan eläinten kanssa, muu perhe tuli junalla. Silloin kansa oli yksimielistä, ihmisiä majoitettiin koteihin ja karja ruokittiin, olivathan siirtolaiset oman maan kansalaisia. Minä jäin äidin kanssa kahden taloutta pitämään. Isäni ja renkimme olivat sodassa ja palvelustyttö tarvittiin kotona. Asuimme pappilan vuokratilalla ja vuokraan kuului vielä erinäisiä töitä pappilan puolella. Meillä oli 12 lypsylehmää, 3 hevosta ja yksi karjalaisten hevonen sekä muuta karjaa. Kaiken lisäksi navettaan menevä puinen vesijohto jäätyi tien alta, joten vesi navettaan oli ajettava. Emme olisi pärjänneet ilman siirtoväkeä. Toinen vanhoista ukoista pilkkoi polttopuita puuhuoneessa kaiket päivät ja niitä tarvittiin paljon kun oli kova talvi. Pappilan ja vuokraajan puuhuone oli yhteinen. Toinen karjalaisukoista ajoi rehuja minun kanssani navetan vintille ja kävi myllyssä. Naisista joku kävi lypsämässä ja sai maitoa heille sekä muutakin ruokapuolta. Kaupasta he ostivat ruokatarpeita vastakirjalla, jonka kansanhuolto maksoi kaupalle.

Minä ymmärrän kyllä näitä nykyisiä pakolaisiakin, sisäinen kapina on kauhea. Kun kummankin vihollisen osapuolet ovat sekaisin, ei tiedä koska henkensä menettää. Suomessa oli kapina 1918 ja oli vaarassa mennä vuoden vanha itsenäisyytemme. Suomi oli ilman omaa sotaväkeä ja pääsi tällainen kapina syntymään. Silloin on paettu piilopirtteihin, kellareihin, Venäjälle ja Amerikkaan. Suomessa ollut venäläinen sotaväki ei ruvennut taistelemaan, vaan pakeni Venäjälle.  Myös täällä ollut kapinahallitus pakeni Venäjälle, paitsi pääministeri Oskari Tokoi pakeni Amerikkaan. Poika Tuominen pääsi Venäjältä karkaamaan takaisin Suomen kautta Ruotsiin. Jos olet kiinnostunut mitenkä Venäjä otti vastaan pakolaiset, niin voit lukea nimimerkki ” Poika Tuomisen ” kirjoja.

Me suomalaiset kyllä tiedämme kuinka paljon kapinassa tapetaan syyttömiä siviilejä, että parempi on karata rauhallisimmille seuduille. Pakeneminen ei saisi olla salakuljetusta, vaan julkista. Saksalaiset sodan aikana kuljettivat Inkeriläiset Suomen puolelle, etteivät he jääneet kahden tulen väliin. Nyt Suomi joutuu ottamaan vastaan pakolaisia ja on itsekin velkakierteessä. Tilannetta yritetään nyt Suomessa korjata ja minusta on hyvää toimintaa, kun pienipalkkaisen veroa alennetaan ja noin 5000€ kuukausipalkasta ylöspäin veroprosenttia nostetaan.

Tällaista vanhaa historiaa muistelee

Vaarnumme Faari

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivätNew
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20