Uutiset



 

Päivi Kirjosen tekemät tontut ovat luonnonmateriaaleja; villaa ja pellavaa. Ne syntyvät käsityönä, usein iltaisin telkkaria katsellessa, kertoo Kirjonen.
Lue lisää...
Ensikuulemalta uskomaton, mutta tosi yhtälö on tämäkin.
Perniön Kyynämäentiellä kamarin sohvalla istuvat parikymmentä tonttua takaavat sen, että joukolle köyhiä tiibetiläisiä on ensi vuoden ajan paikka, missä toipua esimerkiksi leikkaushoidosta.
–Hän tässä lähtee Lontooseen ja he Lohjalle, kertoo tontut tehnyt Päivi Kirjonen ilmeikkäästä joukosta.

Kirjonen työskentelee opettajana Salon seudun ammattiopistossa. Vuonna 1995 hän vieraili Intiassa ensimmäisen kerran salolaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa.
Vuonna 2008 Opetushallitus perusti ammatillisille oppilaitoksille Intia-verkoston, jonka tarkoituksena oli lisätä ja syventää suomalaisten koulujen ja yritysten yhteistyötä intialaisten oppilaitosten ja muiden organisaatioiden kanssa. Kirjonen työskenteli verkostossa tehtävänään avittaa opiskelijoita löytämään esimerkiksi vaihtopaikkoja Intiasta.  Verkostotyö päättyi vuonna 2016, mutta Kirjosen halu auttaa säilyi. Hän oli aiemmin tutustunut sairaanhoitaja Tsering Palmoon, jolla oli haave: hän halusi perustaa oman organisaation, joka antaisi sairaanhoidollista apua tiibetiläissyntyisille köyhille ihmisille.
–Meillä oli heti sama käsitys siitä, mitä siellä tarvitaan, Kirjonen kuvaa.

Perniön mieskuoron tarina tähän asti on koottu kirjaksi. Heimo Purhonen kertoo, että kannessa on Perniön lauluveljet-kappaleen nuottien ensimmäinen sivu.
Lue lisää...
Vuonna 1931 oli Perniön Kuulutuksia -lehdessä ilmoitus.
”Kaikkia lauluäänen omaavia Perniön suojeluskunnan toimivia jäseniä pyydetään saapumaan Seurojentaloon tapaninpäivänä klo 14, perustamaan mieskuoroa Perniön suojeluskuntaan. Kaikki mukaan!”.

Ilmoitus toimi, miehiä saapui paikalle ja päätettiin perustaa Perniön suojeluskunnan mieskuoro.
Tuosta voidaan laskea alkaneeksi Perniön mieskuoron taival. Välissä suojeluskunnat toki lakkautettiin ja nykyisen nimensä kuoro sai vuonna 1952.
Tie tähän asti on nyt koottu yksiin kansiin. Kuoron puheenjohtajana vuosina 2016-2017 toimineen Heimo Purhosen toimittamassa kirjassa tapahtumat kerrataan asiakirjalähteiden, kuvien, muun materiaalin ja muistojen kautta.
–Kuoro on kotiseututyötä, tiivistää Purhonen.
Niin on, ja paljon muuta.
–Parhaimmillaan se on hieno sosiaalinen tapahtuma, jossa riittää huumoriakin. Juuri kun tuntuu, että tästä ei tule mitään, joku laukaisee tilanteen jollain heitolla, Purhonen toteaa.

Perniöön suunnitteilla oleva uusi kirkonkylän koulu voi saada kattonsa alle muitakin palveluja kuin vain koulun. 

Salon oppimisympäristöselvityksen ensimmäinen vaihe julkistettiin virallisesti tiistaina.
Esityksessään työryhmä siirtäisi Saurun koulun toiminnot kirkonkylään, ja uudisrakennukseen on pohdittu sijoitettavaksi myös hammaslääkärin vastaanottoa tai esimerkiksi neuvolatiloja.
Perniön terveysasema toimii parhaillaan väistötiloissa.

Päätöksiä tai edes päätösesityksiä asiasta ei vielä ole; apulaiskaupunginjohtaja Jari Niemelä sanoo, että koulurakennuksen lisäpalvelut ovat olleet vasta ajatuksen tasolla.
Oppimisympäristöselvityksen ykkösvaihe myös esittää Halikon lukion siirtämistä Salon lukion yhteyteen ja esimerkiksi Hermannin koulun jatkamista entisissä AMK:n tiloissa.  Perniön lukion toimintaan selvitys ei tässä vaiheessa puuttu; jos pienten lukioiden valtionosuuteen tulee muutoksia, tarkastellaan koulun jatkoa uudestaan.

Asiasta järjestetään yleisötilaisuus ensi tiistaina ja tämän jälkeen selvitys siirtyy poliittiseen päätöksentekoon.

Salossa tehty oppimisympäristöselvitys esittää muutoksia myös eteläisen Salon kouluverkkoon. 

Selvitystyöryhmä esittää, että Saurun koulun toiminta lakkautettaisiin ja Saurun koulun oppilaat siirrettäisiin Perniön kirkonkylän uuteen kouluun sen valmistuttua elokuussa 2021.

Perniönseudun Lehti sai haltuunsa osan raportista maanantai-iltana. Varsinaisesti työryhmän raportti julkistetaan tiistaina.

Raportin mukaan Perniöön rakennettaisiin paitsi uusi alakoulu vuosiluokille 1-6 ja sen lisäksi yläkoululaisille kotitalousluokat, käsityötilat luokille 1-9 ja nuorisotila. Myös kansalaisopisto saisi jatkaa uudessa rakennuksessa.

Kyseessä on selvityksen ensimmäinen vaihe, jonka sisältämät toimenpide-ehdotukset painottuvat Salon, Perniön ja Halikon kouluihin.
Oppimisympäristöselvityksen teko jatkuu toisessa vaiheessa, ja tällöin tarkastellaan koko koulujen, päiväkotien ja nuorisotilojen palveluverkkoa. Päätöksiä Saurun koulun asiasta ei ole tehty, kyseessä on vasta työryhmän esitys. Perniön kirkonkylän koulun uudisrakennuksen määrärahat sitä vastoin on jo opetuslautakunnan ensi vuoden talousarvioon merkitty.

Työryhmässä on 15 jäsentä, jotka edustavat opetuslautakuntaa, lasten ja nuorten palveluja, tilapalveluja ja nuorisovaltuustoa.  Työryhmän puheenjohtajana toimii opetuslautakunnan puheenjohtaja Annika Viitanen.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Pajulla untuvapuku
  • Kuvaus: Irja-Liisa Rusanen ikuisti Tammisaaren ja Tenholan välillä "untuvapukuisen" pajun.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20