Uutiset



 

Henna Ikola ja Elina Sairanen saapuivat Jyväskylästä saakka muonittamaan Matildan kävijöitä.
Lue lisää...
Kurkistus työkkärin sivuille voi joskus poikia unelmien kesätyön. Näin kävi Jyväskylässä opiskeleville Henna Ikolalle ja Elina Sairaselle. Alkutalvesta heille sattui silmään ilmoitus, jossa haettiin kahvilanpitäjiä eteläiseen Suomeen. Muutama kuukausi myöhemmin naiset istuvat jo Meri-Teijo Makasiinien kyläkonttorissa odottamassa tuotteiden saapumista.
– Ihastuimme heti maisemiin, joita löysimme netin kautta. Kesälahdella olisi ollut samantyyppinen paikka, mutta se ei kolahtanut ollenkaan samalla tavalla.
Vanhat rakennukset olivat molempien mieleen.
– Ihanaa, ei yhtään kerrostaloa, muistaa Elina Sairanen sanoneensa ensimmäiseksi seudun nähtyään.
Vilniemestä pari kerrostaloa löytyy, mutta sinne asti retket eivät vielä yltäneet.
Henna ja Elina muuttivat toissa viikonloppuna Teijon tallien läheisyyteen kesäksi.
– Yksi pakettiauto riitti siihen hyvin.
Joukkoon liittyi tällä viikolla vielä kolmaskin jäsen.
– Hän on bestikseni Saija, joka piti saada pois Kortesjärveltä, sanoo itse Alahärmästä kotoisin oleva Henna Ikola.

Viime lauantaina avautunut kahvila ei ole ihan tavanomaisesta päästä. Tuotteiden valinnassa ei menty siitä, missä aita on matalin.
– Valitsimme tarkoituksella erikoisempia tuotteita. Esimerkiksi Pappagallo –jäätelöt ja Nokian panimon virvoitusjuomat. Ne on valittu enemmän oman arvomaailman pohjalta. Isommalta tuottajalta olisimme saaneet halvemmalla.
Syötävien joukosta löytyy mm. makeita ja suolaisia vohveleita.
Perjantai-illoiksi naiset haluaisivat kahvilaansa jotain erityisohjelmaa.
– Soittajat ja muut vastaavat saavat ilmoittautua!

Yrittäjyyttä opiskelevat nuoret naiset  ovat ehtineet olla jo monessa mukana. Omaa yritystä ei vielä ole, mutta taustalla on Jyväskylän AMK:n liiketalouden koulutusohjelman Osuuskunta Cromita.
– Osuuskunta laitettiin pystyyn lähes samaan aikaan opintojen aloittamisen kanssa. Jäseniä on 14, sanoo Henna Ikola.
– Meille sanottiin saman tien, että alkakaa yrittää, jatkaa Elina Sairanen.
Viime kesänä Henna ja Elina olivat avustamassa Pielavedellä Satamaravintola Laivurin pyörittämisessä.
Kokemusta löytyy myös muilta aloilta. Henna on avustanut Jyväskylän museoiden yhteisnäyttelyn ”Lentämisen ihme” toteutuksessa.
– Haluan yrittäjäksi jossain vaiheessa. Siinä on se oma vapautensa. En pysty näkemään itseäni minkään suuren ketjun palveluksessa.
Elina haaveilee omasta baarista jossain vaiheessa.
Sitä ennen on edessä kesä maalaismaisemassa. Uusia kavereitakin ehti löytyä jo kahdessa päivässä.
– Joo, naapurin neljä koiraa. 


Lämmin keli ajoi ihmiset Naarjärvelle
Lue lisää...
Särkisalossa ei tänä kesänä järjestetä uimakoulua omilla rannoilla . Uimakoulun järjestää tänä vuonna MLL:n sijasta kaupunki, ja käytäntöjä muutetaan siten että Särkisalosta kuljetetaan parin viikon ajan lapset Perniön Naarjärvelle uimataitoja oppimaan.
Yhtenä syynä on uimaopettajien saannin nihkeys Särkisaloon.
– Kolme opettaja tarvittaisiin ainakin.  Mielellään olisin koulun ottanut edelleen Meripirtin rantaan, toteaa MLL:n Särkisalon osaston Marja Räty.
– On se kuitenkin eri juttu opetella uimaan merenrannassa.
Aikaisempina vuosina yhdistys on hoitanut uimakoulun käytännön järjestelyt, kunta on tukenut yhdistystä rahallisesti.
– Taloudellisesti tilanne on sikäli hyvä, että opettajille maksamisesta ei tule ensimmäiseksi ongelmaa. Tapahtumien ja tempausten tuottoja on ohjattu uimakoulun pitämiseen
Räty kertoo, että kaupunki ei omia opettajiaan tarjonnut lähettämään Särkisalon uimakouluun.   Naarjärvellä Särkisalon lapset ovat näillä näkymin yhtä aikaa muurlalaisten kanssa. Myös Muurlassa MLL on hoitanut uimakoulun aikaisempina vuosina.
Perniönseudun Lehden toimitukseen yhteyttä ottaneet vanhemmat pitävät ristiriitaisena sitä, että  viherkaupunki- imagoon pyrkivässä Salossa kuljetetaan lapsia parin viikon ajan bussilla uimakouluun, eikä kaupungissa enää ole yhtään merenrantauimakoulua.
Salon liikuntasihteeri Liisa Lavén perustelee  muutosta olosuhteilla: Särkisalon rannassa ei voida suorittaa taitomerkkejä ja oppilaita on ennenkin kuljetettu Naarjärvelle merkit suorittamaan.
– Tuntuisi hassulta,että  koulua on kaksi päivää Nartsilla sekä kaksi ja puoli päivää Särkisalossa.
Särkisalon uimarannoilla ei myöskään ole ollut saunaa käytössä.
– Tuskin sauna ainakaan viihtyvyyttä huonontaa,  muistuttaa Lavén.
Yksi liikuntasihteerin huolista on uimakouluihin ilmoittautuminen. Aiemmin MLL:n järjestämiin kouluihin ei ollut tarpeen ennakkoilmoittautua. Kaupungin uimakouluihin ilmoittautuminen tarvitaan. Asiasta on mainittu muun muassa liikuntatoimen kotisivuilla ja kaupungin tiedotuslehdessä.
– Tosi vähän on tullut toistaiseksi ilmoittautumisia, totesi Lavén maanantaina.
Ilmoittautumisaikaa on ensi viikon perjantaihin asti, ilmoittautua voi netissä tai puhelimitse.

Lue Perniönseudun lehdestä, miten auringonpalvojat viettivät hellepäivää Naarijärvellä sivulta 5




Heikki Liede seurasi Rolle-koiran kanssa tiistaiaamuna, keitä lossi tuo Petun saareen.
Lue lisää...
Petun lossilla oli arkiaamuna vilkasta. Heti yhdeksältä saareen tuli peräkkäin pari lossillista autoja: yksi puutavararekka ja monta henkilö – ja pakettiautoa.
Lossilla onkin vuosittain 25000 ylitystä.  Petun lossi on yksityinen ja vuokrattu tiekunnalle tieliikelaitos Destialta. Lossi työllistää kolme kuljettajaa.

Petussa tiekunnan huolena ovat nyt talousasiat: lossin menot ovat vuodessa noin 215 000 euroa, valtiolta tulee 166  000 euroa ja kunnan osuus on ollut kolmisentuhatta euroa.  Pulmana on reilut 40 000 euroa, joka  jää osakkaiden katettaviksi.
–    Se on aika paljon osakasta päälle, tiekunnan puheenjohtaja Heikki Liede toteaa.
Osakkaita on noin 160 ja vakituisia  asukkaita tien varrella 12. 
Heikki Liede toivoo, että Salon kaupunki ottaisi nyt Petun lossin samalle viivalle kuin missä lähialueiden muut yksityislossit ovat. Hänen mukaansa esimerkiksi Länsi-Turunmaalla kunta maksaa puolet valtion osuuden yli menevästä summasta eli kymmenisen prosenttia kokonaismenoista.
Hän näkisi pienen satsauksen tekona sen puolesta, että Pettu olisi vastakin houkutteleva asuinpaikka.
Lossi aloitti vuonna 1986, ja melko pian Pettuun alkoi nousta kesämökkejä. Nyt näillä mökeillä aletaan Lieden mukaan  miettiä sukupolvenvaihdoksia ja  rakennuksia kunnostetaan jopa ympärivuotisiksi asunnoiksi: HeikkI Liede uskoo, että pikkuinen muuttoliike Salon sisälläkin voisi käydä Petun suuntaan, kunhan liikenneasiat ovat kunnossa.
Salon teknisen toimen toimialajohtaja Mika Mannervesi vastaa, että yksityistieavustuksista käsitellään ensimmäinen erä teknisessä lautakunnassa kesäkuussa. Tällöin myös päätettäneen se, mikä on kaupungin linja lossin suhteen jatkossa.


Katossa se piileskelee, näyttää Joona Vuorenpää sprinklerijärjestelmän suutinta lähiturvatalossa.
Lue lisää...
Heinäkuussa avattavilla Valkeakosken asuntomessuilla esitellään perniöläinen ”Lähiturvatalo”.
Taloa viimeistellään parhaillaan Teijo-Talojen tehtaalla.  Se on syntynyt yhteistyössä talotehtaan ja turva-alan yritysten kanssa.
Merkittävin turvavaruste on kiinteä sammutusjärjestelmä, harvinaisuus toistaiseksi pientaloissa.
–  Asuntosprinklauksesta on saatu hyviä kokemuksia ulkomailla, kertoi talon esittelytilaisuudessa Lähivakuutuksen Juha Laine.
Asuntopalosta ei yleensä ehditä pelastamaan ihmisiä, koska palo kehittyy hengenvaaralliseksi 2-3 minuutissa. Sprinklerjärjestelmä pystyy pitämään lämpötilan noin sadassa asteessa, jolloin savukaasut eivät syty. Uponorin järjestelmässä putket asennetaan kattorakenteisiin  piiloon.
Koska asuntomessut ovat Pirkanmaalla, kehitystyössä on mukana Pirkanmaan aluepelastuslaitos.
Palotarkastaja Pekka Mutikainen kertoi tavoitteena oleva sadan vuosittaisen palokuoleman tiputtaminen puoleen.
– Tavoitteeseen pääseminen ei näytä hyvältä, sanoi Mutikainen.
Alkoholi on merkittävässä osassa palokuolemia. Kuolleista 75 prosenttia on ollut humalassa ja sen tai muun päihteen takia paloon ei reagoida tarpeeksi äkkiä. Lisäksi palovaroittimia puuttuu edelleen.
Suuri osa talon muustakin turvavarustuksesta estää ensisijaisesti tulipaloa.


K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Syksyinen kirkkotie
  • Kuvaus: Syksyn lehdet innostivat myös Riitta Heleniuksen ikuistamaan Perniötä, tällä kerralla kirkolle johtavaa tietä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20