Uutiset



 

Kiertoliittymän rakentaminen on vaarassa viivästyä teknisen lautakunnan päätöksen takia.
Lue lisää...
Perniöntien aluetoimikunta on huolestunut kantatie 52 ja tien 183 risteykseen suunnitellun kiertoliittymän viivästymisestä.
Toteuttamiseen tarvitaan lisää rajaa, koska liittymän tulee ennakoitua kalliimmaksi muun muassa sen takia, että risteysalueelta pitää siirtää putket ja johdot  pois.
Tekninen lautakunta käsitteli lisämäärärahatarvetta ja päätti äänestyksen jälkeen siirtää koko hankeen rahoituksen talousarviokäsittelyn yhteyteen. 
Asian siirtämistä uuteen valmisteluun esitti teknisen lautakunnan kokouksessa kokoomuksen Esko E Rannikko Helena Aaltosen kannattamana.
Päätös tarkoittanee käytännössä töiden aloittamista vasta ensi vuonna, kun niiden piti alun perin valmistua tänä vuonna.  Sekin edellyttää määrärahaa ensi vuoden talousarvioon.
Tänä vuonna
Aluetoimikunta  ihmettelee lautakunnan päätöstä, koska Perniön kunta ja Tielaitos olivat allekirjoittaneet sopimuksen kiertoliittymän rakentamisesta ja kustannusten jaosta.  Järjestelytoimikunta hyväksyi sopimuksen lokakuussa.
Tielaitos kertoi tammikuussa hankkeen viivästyvän, kun se päätti käyttää aika vievää ja kustannuksia pienentävää tekniikkaa.
Maaperä risteysalueella on odotettua pehmeämpää ja tielaitos päätti tiivistää maata ajamalla siihen kiveä, joka voitaisiin myöhemmin käyttää rakentamiseen. Tiivistys olisi siirtänyt liittymän valmistumista puolisen vuotta ja säästänyt kustannuksista noin 60 000 euroa.
Kuljetusfirma Raselvteam Oy:n Johanna Rapo toi Vuorilinnaan viime torstaina lounaan ja välipalan. Päiväkodin keittäjä Virpi Leppälahti ottaa lähetyksen vastaan.
Lue lisää...
Vuorilinnan vuorohoitopäiväkoti on joutunut uuden Salon myötä sopeutumaan aivan uudenlaisiin tapoihin. Päiväkodin oma keittäjä ei valmista enää ruokaa Vuorilinnan keittiössä vaan kesäkuun alusta alkaen lasten ruoka on kuljetettu jakeluautolla Perniön vanhainkodista. Jakeluauto ajaa kaksi kertaa päivässä Salosta Perniöön kuljettamaan ruokaa, ensimmäisen kerran ennen lounasta.
- Aamupuuron oma keittäjämme toistaiseksi vielä laittaa itse, Vuorilinnan johtaja Susan Taitonen-Isokangas sanoo.
Päiväkodissa ei ilahduttu tuoreesta järjestelystä. Se on hankaloittanut vuoropäiväkodin arkea monella tavalla. Jokainen päiväkodissa syötävä ateria on tilattava palvelusta etukäteen. Lapsen hoitoon tuleminen on siis tiedettävä hyvissä ajoin, jotta hänelle voidaan tilata hoitopäiväksi ruoka.

Perheillä on subjektiivinen päivähoito-oikeus, eli jokainen perhe voi viedä lapsensa päivähoitoon arkisin 6.30 – 17.00, riippumatta siitä käyvätkö vanhemmat töissä. Ruokajärjestelyjen vuoksi  Vuorilinnan on kuitenkin vaikea vastata yllättävään lastenhoitotarpeeseen. Ylimääräisiä ruoka-annoksia ei voi tilata vain varmuuden vuoksi.
- Toiminnastamme katoa kokonaan joustavuus, Taitonen-Isokangas harmittelee.
Taitonen-Isokankaan mukaan hänen hallintoalueensa toisessa, vain päivisin toimivassa Pesä-päiväkodissa jakelukeittiöjärjestely on toiminut jo vuosien ajan hyvin. Vuoropäiväkotiperiaatteella toimivan Vuorilinnan väelle se on kuitenkin tuonut ongelmia.
- Pesässä on säännölliset ruokailuajat - aamupala, lounas ja välipala -  ja joka päivä samat lapset samaan aikaan. Vuorilinnassa taas syödään viisi ateriaa päivässä ja joka päivinä eri lapset tulee eri aikaan.
- Menee hirvittävästi työaikaa ruokajärjestelyihin.
Aikaisemmin keittäjä on pystynyt joustamaan ja valmistanut ruokaa lapsille tarpeen mukaan ja nopeasti.
Päänvaivaa aiheuttaa myös se, että jakeluauto ei aina tule ajallaan. Tuotava ruoka ei aina vastaa tilattua, vaan esimerkiksi allerginen lapsi saattaa saada aterian, vaikka hän ei ole paikalla, eikä ruokaa ole tilattu. Jokainen tuotu ateria on kuitenkin maksettava. Ruoka myös saattaa loppua kesken.
Ennen Vuorilinnan lapset ovat saattaneet esimerkiksi leipoa yhdessä hoitajien kanssa päiväkodin omassa keittiössä. Enää keittiöstä ei kuitenkaan löydy leivonta-aineita, vaan kaikki tarvikkeet on käytävä ostamassa erikseen kaupasta.
Päiväkodissa ei tiedetä mitä uusi järjestely tulee loppujen lopuksi kustantamaan tai säästetäänkö toiminnassa. Päiväkodin keittäjä on Vuorilinnassa niin sanottu yhdistelmätyöntekijä, ja jatkaa työssään edelleen, joten palkkakustannuksia muutos ei supista.
- Ja kyllähän se kuljetuskin jotain maksaa.
Arkisin jakeluauto kuljettaa ruokia Perniössä myös muihin kohteisiin, mutta viikonloppuisin autossa kulkee vain Vuorilinnaan ja terveyskeskuksen tuotavat ruoka-annokset.

Päiväkodin keittäjä Virpi Leppälahti haluaa painottaa, että tyytymättömyys ei johdu vanhainkodin ruoasta vaan järjestelystä. Epätietoisuus ja huono informointi aiheuttavat harmia.
- Kun ei ole mitenkään edes näytetty toteen, että säästöjä tulisi. En tiedä budjettiani enkä oikeastaan edes tiedä minkä mukaan tätä laskutetaan, Virpi sanoo.
Kesäopas auttaa jälleen matkailijoita Perniön Pyhän Laurin kirkossa
Lue lisää...
Syntyjään perniöläinen, nykyjään Helsingissä asuva Riikka Niittonen on tämän kesän kirkko-opas Perniön Pyhän Laurin kirkossa. Niittonen valmistui tänä keväänä taiteen kandidaatiksi Taideteollisesta korkeakoulusta. Hän jatkaa opintojaan maisteriksi asti ja tässä välissä hän tuli hakemaan tukea uralleen Perniöstä.

– Näin ilmoituksen lehdessä ja ajattelin, että tämä voisi olla lähellä omaa alaa, Niittonen kertoo haustaan kesäoppaaksi.

Oppaan ensimmäisinä työpäivinä kirkossa on ollut hiljaista, mutta kesän aikana on tulossa erilaisia ryhmiä tutustumaan kirkkoon ja sen historiaan. Kesäoppaan tehtävänä on kertoa kävijöille tarinoita kirkosta ja vastailla vierailijoiden kysymyksiin. Hän ei ole valmistanut itselleen yhtä pitkää puhetta jolla esitellä kirkkoa, mutta vahva tietämys löytyy silti.

– Nyt olen kovasti lukenut historiaa. Ehkä se varmuus tulee kokemuksen kautta, Niittonen sanoo viitateen kirkon esittelykierroksiin.

Vielä hänelle ei ole ehditty kysyä mahdottomia kysymyksiä, mutta tarinoita aikaisemmilta vuosilta hän on kuullut.

– On muun muassa kysytty paljonko kirkko painaa ja sen seinien paksuutta.

Kirkon painosta hänellä ei luultavasti kenelläkään ole tietoa, mutta seinien paksuudeksi tuore kesäopas tietää noin 1,8 metriä.



Niittonen on suorittanut taidehistorian ja kulttuurihistorian perusopinnot ja Jyväskylän yliopistossa Kulttuurin avaimet –kokonaisuuden. Omaa aikaisempaa tietoa tukemaan hänelle annettiin muutama vihkonen, joissa on sekä Perniön kirkon historiaa että yleisesti Suomen kirkkohistoriaa. Lisäksi Niittonen on tyhjentänyt kirjaston hyllyt aihealueen kirjoista, jotta tietous olisi mahdollisimman monipuolinen ja kattava. Hän on myös koonnut itselleen pienen vihon, josta voi tarkistaa vaikkapa yhdessä kävijöiden kanssa vastaukset vaikeisiin kysymyksiin.


Nipan nykäyksen suunnitteli Niilo Tuominen pari vuotta sitten.
Lue lisää...
Perniön Melassuonmäen asuntoalueiden takana sijaitsevissa metsissä risteilee polku jos toinenkin. Kirkonkylässä asuvien kuntoilijoiden ei tarvitse lähteä Teijon retkeilyalueelle etsimään vaellusmaastoja, niitä kyllä löytyy täältäkin.
Reiteille pääsee vaikka mistä, mutta yksi parhaista lähtöpaikoista on Melassuon urheilukeskus. Vanhan saunan kupeella ennen Erveläntien ylitystä vastaan tulee puiden oksista koottu kyltti. Taulussa lukee ”Ellun polku”. Sen vieressä on myös kartta, jonka läpi päässyt vesi on kuitenkin suurelta osin tuhonnut. Tien vastapuolella houkutteleva hyväkuntoinen kävelysilta houkuttelee kuitenkin jatkamaan eteenpäin. Baanat ovat leveät, vaikka pintaan pyrkivät puiden juuret eivät juuri juoksuun houkuttelekaan. Pian olisikin jo mahdollisuus valita useammasta vasemmalle tai oikealle lähtevästä polusta. Kun jatkaa vain eteenpäin, päätyy pian Asteljoentielle johtavalle metsätielle. Parinsadan metrin päässä Asteljoentien ylityksestä silmiin osuu opasteita vasta toisen kerran. Nyt Ellun polku –viitta käskee kääntymään vasemmalle. Pienen tarpomisen jälkeen on edessä jälleen viitta. Nipan Nykäys oikealle.

– Nipan nykäys on vasta pari–kolme vuotta vanha, kertoo reitin suunnittelija Niilo Tuominen, lempinimeltään Nipa.
– Perniön Pirteissä ajateltiin suunnitella lisälenkki piilopirtille, jotta sinne patikoidessaan ei tarvitsisi tulla ja lähteä pois samaa reittiä.
Ellun Polku on Perniön Pirteiden nimeämä polku, joka johtaa heidän Asteljoen laaksossa sijaitsevalle piilopirtilleen.
Ellu ei ole Elina, eikä edes nainen, vaikka nimestä näin voisi päätellä.
– Ellu oli Elias Pohtila, Lapista saapunut, mutta 1950 –luvulla Perniössä koulua käynyt poika. Hän oli ainakin yksi reitin kulkijoista, tietää Perniön Pirteiden puheenjohtaja Antti Allén.
Pohtilasta tuli myöhemmin Metlan pääjohtaja.
Vielä muutama vuosikymmen sitten Pirteät oli lähinnä koululaisten ja opiskelijoiden yhdistys.
Allén risti pari vuotta sitten uuden reitin Nipan Nykäykseksi. Nykäyksen baanat ovat kapeat, mutta selvä polku kuitenkin löytyy. Nykäys ylittää Kiskontien ja saapuu piilopirtille läntisempää reittiä, iäkkäämpi Ellun polku itäisempää. 
Uudella osuudella opasteitakin on tiheämmässä kuin vanhalla. 
– Niitä opasteita voisi kyllä laittaa uusiksi. Että muutkin kuin me Pirteät osaisimme reittejä käyttää, myöntää Allén.
Käyttäjistä ei näytä olevan pulaa ainakaan kirkonkylän kupeessa. Sunnuntaina vastaan tulee niin juoksijoita kuin koirienkin ulkoiluttajia. Mutta ei välttämättä ”Ellun polulla”. Reittejä kun risteilee pitkin metsiä sinne ja tänne.
– Osasta poluista saamme kyllä kiittää koirien ulkoiluttajia. Osa taas on vanhoja polkuja, joita pitkin hiihdettiin talvella. Lisäksi on hevosteitä. Tätäkin tietä pitkin tultiin aikoinaan hevosen kanssa Ervelästä kirkolle, sanoo Niilo Tuominen Asteljokea lähestyttäessä.
Myös Perniön vanhainkodille johti oma hevostiensä.
Nipan Nykäyksen toinen pää löytyy taas Pernänmetsän asuntoalueen kupeesta. Parinsadan metrin päässä alamäessä sijaitsee Pirteiden maja.
– Sitä olin mukana rakentamassa 70-luvulla. Pirtin hirret saatiin lahjoituksena Lupajan koulun opettajien asuntolasta. 
Suksenpyölistä Kiskontielle vaelletaan harvahkossa metsässä.
Kiskontien eteläpuoleinen reitti taas kulkee tällä hetkellä kaadetussa ja uudelleen istutetussa metsässä. Kuusentaimet ovat vain muutaman sentin pituisia. Ellun polku on jätetty kuitenkin kauniisti kiemurtelemaan raivauksen keskelle.
– Kun meijerillä pidettiin hiihtokilpailut, niin osa porukasta tuli hiihtäen täältä, tietää Niilo Tuominen.
Kirkonmäkeen rakentaminen on muuttanut Ellun polun reittiä moneen kertaan.
– Alkuperäinen reitti lähti aivan Mäntytien kupeesta. Nykyään seutu on rakennettu täyteen asuintaloja, joten reittiä on pitänyt etsiä kauempaa.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Syksyinen kirkkotie
  • Kuvaus: Syksyn lehdet innostivat myös Riitta Heleniuksen ikuistamaan Perniötä, tällä kerralla kirkolle johtavaa tietä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20