Uutiset



 



–Oleellinen juttu on järven korkeus, ettei se pääsi kesällä liian alas, sanoo Kiskon Kirkkojärven suojeluyhdistyksen
Kirkkojärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja käyttää vapaa-aikaansa ympäri vuoden järvestä huolehtimiseen.
Lue lisää...
puheenjohtaja Pentti Tolvanen.
Järvi on paljon rehevöitynyt ja altis leväkukinnoille. Fosforia ja typpeä on liikaa.
Kirkkojärvessä on vettä syksyin keväin liiankin kanssa. Keskivertokesinä se laskee hyvinkin alas.
–Haihtumallakin menee sentti päivässä.
Alaveden aikaan ruokokasvustot saavat lisää valoa ja voivat hyvin.
Vedenkorkeudelle on määrätty yläraja, mutta ei alarajaa. Suojeluyhdistys selvittää nyt, mikä olisi sopiva alaraja. Samalla selvitetään, jos alaraja määrätään, riittäkö vaihteluväli sen ja nykyisen ylärajan välissä.
Työtä tehdään yhteistyössä Koskenkosken voimalaitoksen kanssa. Voimalaitoksella on järven säätelyoikeus.
Tolvanen muistuttaa, ettei selvityksen tuloksena ole päätös vedenkorkeuden nostamisesta vaan raportti.
Vedenkorkeuden nostolla on myös vastustajia, tietää puheenjohtaja.
–Ympäristökeskuksen asia on selvittää, onko nostosta haittaa.
–Jos joku instanssi lähtee hakemaan vedenpinnan nostoa, siihen voi mennä vuosia.
–Järven virkistyskäyttö on etusijalla, muistuttaa Tolvanen.
Kiskon Kirkkojärvi on ongelmajärveksi kummallinen. Siellä ei ole tarvetta hoitokalastukseen, petokalaa, ahventa , haukea ja varsinkin kuhaa on paljon.
Perusongelma on järven mataluus, keskisyvyys on vain 2,1 metriä.
Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön keskusjärvi, jonka kautta kaikki vedet jatkavat matkaansa kohti merta.
Sen takia sitä kuormittavat valumat aina vanhan ykköstien pohjoispuolelta saakka.



Förbyssä ajetaan tulevana viikonloppuna moottoriveneiden Offshore 3 –luokan Euroopan mestaruudesta.
Ilkka Landen lähtee viikonlopun kisaan luottavaisena. Vauhti riittää, kunhan kaikki muu natsaa.
Lue lisää...

Kisa on lisäksi luokan SM- osakilpailu. Särkisalolainen Ilkka Landén, yhdessä  kartturinsa Jussi Myllymäen kanssa lähteen tavoittelemaan mestaruutta kotivesiltä.
–Kyllä me parhaamme yritämme, mutta taso on luokassa helkkarin kova.
–Tätä ajetaan monessa maassa.
Ruotsista kisaan on tulossa luokan maailmanmestari ja neljä muuta venettä, Ranskasta ja Englannista on tulossa vene kummastakin maasta. Suomalaisia venekuntia on ilmoittautunut kuusi.
Förby Race elvytettiin viime kesänä vuosien hiljaiselon jälkeen. Viikonloppuna kolmentoista huippumenijän lisäksi kilpailee noin 25 venettä muissa luokissa.
Landenin ja Myllymäen vene loikkii laineilla parhaimmillaan yli 80 solmun nopeudella.
–Kaksisataa hevosvoimaa on potkurinakselissa.
Potkurista erot sitten löytyvätkin kotimaisten kilpailijoiden välille.
–Kaikki ajavat samanlaisilla veneillä.
Mestaruuskilpailussa ajetaan kaksi lähtöä, lauantaina lähdössä reitti on pidempi, yli 70 mailia. Kilpailijat ajavat Förbystä  kaksi lenkkiä niin etelään, että Hanko pilkottaa ja kolme lenkkiä veneilijöiden hyvin tunteman Järnskärin ympäri. Reitti on saanut kiitosta.
–On osoittautunut oikein hyväksi, ei ole pelkkää käännöstä, kehuu Landen.
–On avovettä ja saaristoa.
Ilkka Landén siirtyi muutama vuosi sitten isompaan luokkaan. Viime vuonna irtosi SM-pronssi ja vuonna 2005 EM-hopeaa.
Lauantaina starttaa Särkisalon Regatta kello kaksitoista, EM-kilpailun ensimmäisnen lähtö on kello neljätoista. Sunnuntaina toinen lähtö on kello kaksitoista.







Perniössä ei järjestetä tänä kesänä ollenkaan raveja. Ravit vuosittain järjestänyt Perniön-Finbyn hevoskasvatusyhdistys päätti jo talvella, että tapahtuma jää pitämättä heikon taloustilanteen vuoksi.
– Arvelimme jo talvella, että mainostajia olisi vaikea saada tässä talouden tilanteessa. Meillähän on ollut raviohjelmassa noin sata mainosta, kertoo Perniön-Finbyn hevoskasvatusyhdistyksen sihteeri Jouko Erjala.
– Päätimme sitten, että emme lähde ihmisiä ”kiusaamaan”.
Erjalan mukaan pääosa ravitapahtuman budjetista tulee mainosrahoista. Tapahtuman järjestäminen maksaa palkintoineen noin 6000 euroa.
– Pääsylipuista tulee parhaimmillaankin vain noin 1500 euroa.
Hevoskasvatusyhdistys suunnittelee järjestävänsä mahdollisesti vielä elokuussa raviväelle kurssityyppisen tapahtuman.
Yhdistys on järjestänyt vuosittain Kankkonummen radalla joko harjoitus- tai paikallisravit. Harjoitusraveissa jaetaan tavarapalkinnot, kun taas paikallisraveissa menestyjät saavat myös palkintorahaa. Viime kesänä pidettiin harjoitusravit.
Jouko Erjala uskoo, että ensi kesäksi ravit saadaan taas järjestettyä.
– Tähtäämme paikallisraveihin, jolloin Suomen Hipposkin avustaisi pienellä summalla.






Salon kaupunginhallitus päättää näillä näkymin maanantaina, lähteekö se rahoittamaan lainalla Salon itäisen ohikulkutien rakentamista.
Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko  toi hallitukselle jo kuluvan viikon maanantaina pureksittavaksi mallin, jossa Salo ottaisi lainaa ja tarjoaisi rahan edelleen valtiolle tiehankkeen toteuttamista varten.   Lainattava summa olisi 20 miljoonaa euroa. Kaupungin maksettavaksi jäisi korkokuluja noin 800 000 euroa vuodessa.
– Taikasana tässä on se, että hanke pitää toteuttaa tiukalla aikataululla, toteaa Rantakokko.
Hankkeen toteutuksen on ajaltetu kestävän runsaat kaksi vuotta ,mikä tietää kaupungille kahden miljoonan euron kuluja.
Hanke on ollut Salossa puheena pitkään.  Rantakokko toteaa, että mallilla jossa kaupunki vastaa suunnittelusta, sitä ei välttämättä olisi saanut toteutukseen vielä vuosiin.
– Suunnitelmat vanhenevat kahdeksassa vuodessa. Siinä on se riski, että meillä on hienot kuvat, mutta ne menevät vanhaksi ilman, että on päästy toteutukseen.
Jos kaupunginjohtajan  esitys menee läpi kaupunginhallituksessa, kaupunki lähestyy valtiota eli tiepiiriä tarjouksella. Rivakka aikataulu tarkoittaa käytännössä sitä, että tie olisi valmis 2013-2014.    

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Harvinainen isotoukohärkä Lintilässä
  • Kuvaus: Lindilässä käenrieskojen keskellä kulki suuri koppakuoriainen viime viikolla. Syken dosentti Samuli Korpinen tunnisti lajin harvinaiseksi isotoukohäräksi, jonka luultiin jo hävinneen. Viime vuosina lajia kuitenkin on tavattu Hämeessä ja läntisellä Uudellamaallakin. Isotoukohärkää ei tule kuitenkaan ottaa käteen, sillä se ruiskuttaa uhattuna ärsyttävää myrkkyä. –Lindilän luontopäiväkirjaan saatiin mukava lisä, iloitsee kuvan lähettänyt Sakari Korpinen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20