Uutiset



 

Matildan työväentalon vintillä on aarteita menneisyydestä.
Lue lisää...
– Tässä on lisää nuotteja ja tässä yhdistyksen papereita, huokaa Pekka Gustafsson Matildan työväentalon vintillä.
Naapurihuoneessa on puisia laatikoita. Gustafsson kurkistaa yhteen.
– Tämä painaakin jo niin paljon, että siellä on soitin sisällä. Kaikki on tallessa, hän kehaisee.
Soitin on tässä tapauksessa torvi. Työväentalossa niitä on kaikkiaan 12. Työväenyhdistyksen historiaan kuuluu kylältä koottu oma orkesterikin, jonka  soittimet ovat yhä vissisti tallella.
Orkesteri on vain yksi sivujuoni. Historiaa riittää peräti 110 vuoden matkalle, ja yhdistys juhlii tasavuosiaan sunnuntaina.
– Vanhimpien yhdistysten joukossa tämä on, mitä pienille paikkakunnille on perustettu, tietää Gustafsson.
Yhdistyksen syntyä sen sijaan ei tarvitse ihmetellä.
– Oli aatteen paloa ja teollisuutta, muistuttaa nykyinen varapuheenjohtaja Gustafsson.
Matildassa oli tehtaan töissä parhaimmillaan yli 200 ihmistä. Nyt koko asukasmäärä on kuutisenkymmentä.
– Mutta kolmekymmentä jäsentä meillä on edelleen.
Teollisuus on kylästä kaikonnut mutta demareita koko Perniön länsirannikolla äänestetään edelleen. 
– Tänä päivänä on tosin  keskustalainenkin tervetullut talolle.
Pilke silmäkulmassa heitetty toteamus pitää silti sisällään pienen huolen.  Kun ihan samanlaista aatteen paloa kuin takavuosina ei ehkä ilmassa ole, mikä on työväenyhdistyksen tehtävä.
Yksi silmäterä on oma talo.
– Tämän ovat esi-isät saaneet aikaan ja sitä pitäisi vaalia.
Paljon on talossa tehty, ja tehdään edelleen.  Suomen kotiseutuliitto myönsi yhdistykselle yhteensä 70000 euroa avustusta talon kunnostukseen; suunnitelmissa on rakentaa maalämpöjärjestelmä ja korjata ulkoseiniä sekä eristyksiä.

– Saadaan talo siihen kuntoon, että voidaan pitää ympäri vuoden lämpöä, kuvaa sihteeri Helena Ollikainen.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä 24/2009

Käsityökeskus Maakarissa istui liki puoli vuotta sitten joukko naisia intoa täynnä.
Emäntä pukuineen on täyttä käsityötä. Viimeistelytöissä Kaijja Kaarlamo, Leila Piispa, Leena Muuri ja Kaisa-Leena Kaarlonen
Lue lisää...

Porukka oli tiivis sakki Perniön Maa-ja kotitalousnaisia,joilla  oli herättää henkiin Perniön emäntänuken  valmistus. 
Into kantoi niin hyvin, että käytännön pikkupulmat kuten nuken vartalon teettäminen saatiin ratkottua: kuluvan viikon maanantaina Maakarin pöydällä oli valmiina ensimmäiset viisi ”uuden sadon” nukkea.
Ensin se runko—eli vartalo-ongelma.  Vielä talvellla oli haussa, kuka puiset vartalot voisi sorvata.
– Olisi pitänyt heti vaan miettiä, kuka nainen sen  meille voisi tehdä, nauraa Kaisa-Leena Kaarlonen.
Miehistä ei löytynyt tekijää, mutta puutöiden tekijä Raija Hämäläinen valmisti yhdistykselle 11 runkoa.
Vartalo on koivua, kädet mäntyä.
– Emännällä on nyt pehmeät kädet, myhäilee Leena Muuri.
Ensimmäiset nuket ovat valmiina tilattavaksi ja lisää syntyy, kun tarvitaan. Naiset toivottavat lisää tekijöitäkin tervetulleiksi  porukkaan.
– Näppärät sormet on oltava, vinkkaa Kaisa-Leena Kaarlonen.
Uskotaan: Leena Muuri esittelee nuken paitaa, missä pelkästään päänaukko on samaa kokoluokkaa kuin nukenvaatteissa nyt tapaa olla, mutta tämänpä saumat taitellaan ja neulotaan kokonaan käsin.   Pelkkä kankaiden kudonta on ollut oma hommansa, eikä viimeistely pääkorujen ja solkien asetteluineen ainakaan vähempää pikkutarkkuutta vaadi.
– Työtunteja menee paljon, myöntää Kaarlonen.
Edellisen kerran emäntä-nukke on myyty vuonna 2006.  Nyt tehtäviin nukkeihin merkitään pohjaan kynällä tekijöiden nimi.
– Numeroida ei aleta, mutta pidetään vähän lukua montako on tehty, sanoo Pirkko Leikkonen.
Nukkeja voi tiedustella Leila Piispalta.
Henna Ikola ja Elina Sairanen saapuivat Jyväskylästä saakka muonittamaan Matildan kävijöitä.
Lue lisää...
Kurkistus työkkärin sivuille voi joskus poikia unelmien kesätyön. Näin kävi Jyväskylässä opiskeleville Henna Ikolalle ja Elina Sairaselle. Alkutalvesta heille sattui silmään ilmoitus, jossa haettiin kahvilanpitäjiä eteläiseen Suomeen. Muutama kuukausi myöhemmin naiset istuvat jo Meri-Teijo Makasiinien kyläkonttorissa odottamassa tuotteiden saapumista.
– Ihastuimme heti maisemiin, joita löysimme netin kautta. Kesälahdella olisi ollut samantyyppinen paikka, mutta se ei kolahtanut ollenkaan samalla tavalla.
Vanhat rakennukset olivat molempien mieleen.
– Ihanaa, ei yhtään kerrostaloa, muistaa Elina Sairanen sanoneensa ensimmäiseksi seudun nähtyään.
Vilniemestä pari kerrostaloa löytyy, mutta sinne asti retket eivät vielä yltäneet.
Henna ja Elina muuttivat toissa viikonloppuna Teijon tallien läheisyyteen kesäksi.
– Yksi pakettiauto riitti siihen hyvin.
Joukkoon liittyi tällä viikolla vielä kolmaskin jäsen.
– Hän on bestikseni Saija, joka piti saada pois Kortesjärveltä, sanoo itse Alahärmästä kotoisin oleva Henna Ikola.

Viime lauantaina avautunut kahvila ei ole ihan tavanomaisesta päästä. Tuotteiden valinnassa ei menty siitä, missä aita on matalin.
– Valitsimme tarkoituksella erikoisempia tuotteita. Esimerkiksi Pappagallo –jäätelöt ja Nokian panimon virvoitusjuomat. Ne on valittu enemmän oman arvomaailman pohjalta. Isommalta tuottajalta olisimme saaneet halvemmalla.
Syötävien joukosta löytyy mm. makeita ja suolaisia vohveleita.
Perjantai-illoiksi naiset haluaisivat kahvilaansa jotain erityisohjelmaa.
– Soittajat ja muut vastaavat saavat ilmoittautua!

Yrittäjyyttä opiskelevat nuoret naiset  ovat ehtineet olla jo monessa mukana. Omaa yritystä ei vielä ole, mutta taustalla on Jyväskylän AMK:n liiketalouden koulutusohjelman Osuuskunta Cromita.
– Osuuskunta laitettiin pystyyn lähes samaan aikaan opintojen aloittamisen kanssa. Jäseniä on 14, sanoo Henna Ikola.
– Meille sanottiin saman tien, että alkakaa yrittää, jatkaa Elina Sairanen.
Viime kesänä Henna ja Elina olivat avustamassa Pielavedellä Satamaravintola Laivurin pyörittämisessä.
Kokemusta löytyy myös muilta aloilta. Henna on avustanut Jyväskylän museoiden yhteisnäyttelyn ”Lentämisen ihme” toteutuksessa.
– Haluan yrittäjäksi jossain vaiheessa. Siinä on se oma vapautensa. En pysty näkemään itseäni minkään suuren ketjun palveluksessa.
Elina haaveilee omasta baarista jossain vaiheessa.
Sitä ennen on edessä kesä maalaismaisemassa. Uusia kavereitakin ehti löytyä jo kahdessa päivässä.
– Joo, naapurin neljä koiraa. 


Lämmin keli ajoi ihmiset Naarjärvelle
Lue lisää...
Särkisalossa ei tänä kesänä järjestetä uimakoulua omilla rannoilla . Uimakoulun järjestää tänä vuonna MLL:n sijasta kaupunki, ja käytäntöjä muutetaan siten että Särkisalosta kuljetetaan parin viikon ajan lapset Perniön Naarjärvelle uimataitoja oppimaan.
Yhtenä syynä on uimaopettajien saannin nihkeys Särkisaloon.
– Kolme opettaja tarvittaisiin ainakin.  Mielellään olisin koulun ottanut edelleen Meripirtin rantaan, toteaa MLL:n Särkisalon osaston Marja Räty.
– On se kuitenkin eri juttu opetella uimaan merenrannassa.
Aikaisempina vuosina yhdistys on hoitanut uimakoulun käytännön järjestelyt, kunta on tukenut yhdistystä rahallisesti.
– Taloudellisesti tilanne on sikäli hyvä, että opettajille maksamisesta ei tule ensimmäiseksi ongelmaa. Tapahtumien ja tempausten tuottoja on ohjattu uimakoulun pitämiseen
Räty kertoo, että kaupunki ei omia opettajiaan tarjonnut lähettämään Särkisalon uimakouluun.   Naarjärvellä Särkisalon lapset ovat näillä näkymin yhtä aikaa muurlalaisten kanssa. Myös Muurlassa MLL on hoitanut uimakoulun aikaisempina vuosina.
Perniönseudun Lehden toimitukseen yhteyttä ottaneet vanhemmat pitävät ristiriitaisena sitä, että  viherkaupunki- imagoon pyrkivässä Salossa kuljetetaan lapsia parin viikon ajan bussilla uimakouluun, eikä kaupungissa enää ole yhtään merenrantauimakoulua.
Salon liikuntasihteeri Liisa Lavén perustelee  muutosta olosuhteilla: Särkisalon rannassa ei voida suorittaa taitomerkkejä ja oppilaita on ennenkin kuljetettu Naarjärvelle merkit suorittamaan.
– Tuntuisi hassulta,että  koulua on kaksi päivää Nartsilla sekä kaksi ja puoli päivää Särkisalossa.
Särkisalon uimarannoilla ei myöskään ole ollut saunaa käytössä.
– Tuskin sauna ainakaan viihtyvyyttä huonontaa,  muistuttaa Lavén.
Yksi liikuntasihteerin huolista on uimakouluihin ilmoittautuminen. Aiemmin MLL:n järjestämiin kouluihin ei ollut tarpeen ennakkoilmoittautua. Kaupungin uimakouluihin ilmoittautuminen tarvitaan. Asiasta on mainittu muun muassa liikuntatoimen kotisivuilla ja kaupungin tiedotuslehdessä.
– Tosi vähän on tullut toistaiseksi ilmoittautumisia, totesi Lavén maanantaina.
Ilmoittautumisaikaa on ensi viikon perjantaihin asti, ilmoittautua voi netissä tai puhelimitse.

Lue Perniönseudun lehdestä, miten auringonpalvojat viettivät hellepäivää Naarijärvellä sivulta 5

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivätNew
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20