Uutiset



 


Huippunäyttely Tammisaaren  museokeskuksessa

Tammisaaren museokeskuksessa  keskitytään  syyskuun loppuun asti yhteen merkittävimmistä suomalaistaiteilijoista.
Helen Schjerfbeck Tammisaaressa- näyttely tuo nähtäväksi töitä vuosilta 1925-1941, jolloin taiteilija asui paikkakunnalla.
Esillä on jopa useita teoksia, joita ei ole ennen Suomessa nähty.  Teoksia on saatu yksityiskokoelmista ja eri museoista Suomesta ja ulkomailta.
–  Kaikkia tämän kauden töitä ei ole voitu jäljittääkään, totesi näyttelyä viime viikolla esitellyt Leena Ahtola – Moorhouse.
Ahtola – Moorhouse on varsinainen Schjerfbeck- tietopankki. Hän on suunnitellut näyttelyä ja tehnyt myös tuoreen kirjan joka niin ikään kertoo  Helene Schjerfbeckistä Tammisaaressa.

Ahtola- Moorhouse on perehtynyt myös taiteilijan luonteeseen.  Valokuvissa hymyilevä taiteilija saattoi olla  välillä kärkäskin luonne. 
– Hän oli myös hyvin itsekriittinen, kertoo Ahtola- Moorhouse.
Monen näyttelyn taulun takapuolella onkin aloitettuna maalaus, jonka taiteilija on hylännyt jostain syystä.  Tammisaaren kautena syntyi silti noin 300 työtä.

Tammisaaren näyttely esittelee kaupungin asukkaita ja myös maisemia, vaikka liikkuminen taiteilijalle olikin työlästä, sillä Schjerfbeck oli loukannut jalkansa kaatuessaan. 
– Hän sai aiheita siitä, mitä näki ikkunastaan, tai sitten antoi kutsua malleja luokseen.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä


Liisa Troberg, Anneli Hakala ja Annikki Johansson tutkailevat marttojen kokouspäiväkirjoja vuosien varrelta.
Lue lisää...
– Jos joku marttayhdistys tekee paljon, niin me kyllä tehdään. Mutta ei me sitä työnä pidetä, sanoo Annikki Johansson.
– Porukassa tehdään kaikki jutut, kuka nyt mitäkin osaa. Kaikki ovat tasa-arvoisia, hän jatkaa.
Johansson on Särkisalon-Finbyn marttayhdistyksen puheenjohtaja, kun sellainen nyt yhdistyksellä pitää olla. Mutta kaikki toiminta suunnitellaan yhdessä.
Tiistaina Johansson sekä yhdistyksen sihteeri Anneli Hakala ja rahastonhoitaja Liisa Troberg kokoontuivat vielä tekemään viimeisiä viilauksia ensi sunnuntain 70-vuotisjuhlaa varten.
Ja kun martoista kerran kyse on, niin tarjoilulla on jälleen suuri rooli. Lounaspöydästä löytyy mm. palapaistia, graavikalaa ja saaristolaisleipää. Jälkiruokana on puolukkakiisseliä.
Kun Särkisalossa tapahtuu jotain, martat on yleensä mukana tarjoilupuolella. Juhlissakin kaikki on itse tehtyä.
– Meidän ikäpolvelle on ollut tärkeää laittaa kaikki ruoat kotona. Ei me osattaisi ostaa valmisruokia, tuumaavat naiset.
On Särkisalon martoissa sentään nuortakin polvea mukana, sillä jäsenistöstä löytyy yksi 17-vuotiaskin. Nuoria ei ole ollut kuitenkaan helppo houkutella mukaan.

Särkisalon-Finbyn marttayhdistyksellä on nyt noin 45 jäsentä. Aktiiveja, usein toiminnassa mukana olevia on parikymmentä. Joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina kokoonnutaan marttailtaan Särkisalon palvelutalon tiloihin.
– Olen jo kysellyt, löytyisikö entiseltä kunnantalolta tilaa martoille. Vähän säilytystilaakin olisi hyvä olla, sanoo Annikki Johansson.
***
Särkisalon–Finbyn marttayhdistyksen 70-vuotiasjuhla Särkisalon seurakuntakodissa sunnuntaina. Juhla alkaa Särkisalon kirkossa kello 10. Tervehdysten vastaanotto ja ruokailu kello 12, jonka jälkeen varsinainen juhla.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä







Tero Lindholm kisaa Suomen maajoukkueessa

Tero Lindholmin tavoitteena on yli 200 kilometrin ylitys vuorokauden juoksun aikana.
Lue lisää...
Perniöläinen Tero Lindholm jättää tänä vuonna vapun juhlinnan vähemmälle.
Lindholm matkustaa huomenna Italiaan, missä käydään 24 tunnin juoksun MM-kisat. Lindholm juoksee Suomen maajoukkueessa Tommi Nietosjärven ja Ari Lindstenin kanssa. Naisten joukkueessa juoksevat Outi Siimes, Marjukka Sinisalo ja Maria Tähkävuori. Kaikki edustavat ultrajuoksuseura Endurancea.

Reilua viikkoa ennen kisamatkaa miehen mieli oli rauhallinen.
– Viimeinen viikko menee lepäillessä. Tähän mennessä kaikki kisoja varten on jo tehty, muistuttaa Lindholm.
Hänellä omana tavoitteena on 200 km ylitys määräajassa. 24 tunnin juoksussa määräävänä tekijänä on aika; tuloksen ratkaisee pitkällekö on vuorokaudessa juossut. Parhaillaan Lindholmin tulos 24 tunnissa on vajaa 185 km.

Lindholm sanoo, että urakka on koetus sekä päälle että keholle. Ajatus ei pääse karkaamaan kovin kauas juoksusta, vaikka aikaakin olisi.
– Suoritusta siinä miettii kaiken aikaa.
– Kisan jälkeen tunteet käyvät voimakkaina laidasta laitaan. Kilpailutilanteesta on vaikea irrottautua.
Vaikka kilpailussa voidaankin tukea toinen toistaan, harjoittelu on yksinäistä puurtamista. Tero Lindholm ylistää asuinpaikkaansa Yliskylässä: ympäristössä risteilee pieniä teitä vaikka miten, maasto on myös mäkistä ja metsäistä. Yksi tempaus on ollut juosta Kirjakkalaan Hamarijärvelle uimaan.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä

Professori Eero Uusitalo uumoilee kylien ottavan jatkossa entistä isomman vastuun.
Lue lisää...
Suomen kylätoiminta ry:n hallituksen puheenjohtaja, Eero Uusitalo ei viime viikolla säästellyt sanojaan.
Uusitalo peräsi kylien toimijoilta pikaista ryhtiliikettä.
– Ne vätykset, jotka eivät ole saaneet edes kyläsuunnitelmaa tehtyä vaan ovat lähinnä viihdyttäneet itseään, niille tulee kiire.
Lehmirannassa puhunut Uusitalo totesi,  että tulevaisuudessa pienin toiminnallinen yksikkö on kylä.   Näin on linjattu myös tuoreessa maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa, ja asiasta on tehty myös valtioneuvoston selonteko.
– Se tulee menemään eduskunnassa läpi, uskoi Uusitalo.
– Jatkossa pienin yksikkö ei ole kunta.
Uusitalo tiesi, että herkästi vedotaan siihen ettei kylissä ja järjestöissä ole valmiuksia.
– Ei silloin olekaan, jos kaikki odotetaan vain kunnalta.  Se on sellaista vätysasennetta, mitä ei saisi ollakaan.
– Se on ongelma, että yhteiskunta rakenteiltaan muuttuu niin nopeasti ettei yhdistysmaailma pysy perässä.
Mistä Uusitalon ajatus sitten lähtee? Siitä, että kuntaliitosten myötä demokratia loittonee  luottamushenkilöiden määrän pienenemisen myötä, toteaa Uusitalo.
Julkinen päätöksenteko keskittyy, ja Uusitalo totesikin ettei usko edustukselliseen demokratiaan isoissa yksiköissä.
– Se on yksi hailee mistä valtuutetut ovat kotoisin. Ei saa olla naiivi. Isoissa organisaatioissa keskuksissa asuvat virkamiehet rakentavat ne asiat.
– Mene siinä sitten jonkun kulmakunnan asukkaana sanomaan jotain, ei se siitä tokene.
Mikä stten on vastaus.
– Tarvitsemme yhä kipeämmin sellaisia yhdistyksiä, joilla on monialainen vastuu oman alueensa kehittämisestä. 
– Tärkeintä on, että laajassa Suomessa on toimivia kyliä, mitkä otetaan politiikassakin huomioon ja vakavissaan.
– Paikallisia, julkisia vallankäyttömuotoja tarvitaan.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Vihreä pappilan puisto_1
  • Kuvaus: Terttu Rantanen ikuisti alkukesän vihreyttä Perniön pappilan puistossa.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20