Uutiset



 


Salon kaupunginhallitus käsitteli ensi vuoden talousarvion osaltaan tiistaina.

Klippulan toimintaan palautettiin määrärahat, jotka kaupunginjohtajan  talousarvioesityksessä oli leikattu pois;  Klippulan toimintaan varataan ensi vuodelle 75 000 euroa. Näin kiinteistö ei ole myöskään myyntilitalla.


Paljon puhuttanut aihe, kaupungin kiinteistöjen myynti, ei ollut tiistaina aiheena yleensäkään.
– Niistä tehdään esitys helmikuussa, kertoo talousjohtaja Seppo Juntti.


Lainakantaa hallitus ei ollut valmis kasvattamaan.


Toinen kaupunkilaisia askarruttanut asia on ollut kotihoidon kuntalisä eli ns. Salo-lisä.
Kaupunginjohtajan esitys oli, että lisään varattaisiin miljoona euroa, kolmannes vähemmän kuin kuluvana vuonna. Hallitus nosti summan 1,6 miljoonaan.



Henkilöstön osalta esitys oli, että vapaaehtoista  palkatonta vapaata pidettäisiin seitsemän päivää.   Esitys lomautuksista tuli tarpeettomaksi sen jälkeen, kun valtuusto viime viikolla päätti nostaa veroprosentin suoraan 18,75-tasoon.   Suositus seitsemästä päivästä kelpasi myös kaupunginhallitukselle.   


Pieniä rukkauksia henkilöstöön hallitus kuitenkin teki, esimerkiksi ravitsemustyönjohtajaa kaupungintalolle ei palkata, eikä uutta suunnittelijan vakanssia kaupunkisuunnitteluun perusteta.


Investointien loppusumma ensi vuonna kasvaa 17,1 miljoonaan. Isoin muutos on, että  Ollikkalan koulun remonttiin varataan 500 000 euroa jo ensi vuonna.  
Alijäämäksi on muodostumassa 14,7 miljoonaa euroa.


Salon valtuuston on määrä hyväksyä talousarvio 14. joulukuuta.


– Ei se nyt soi. Aika hyvin homma pyörii, virkkoi Tauno Kanerva maanantaina katsahtaessaan puhelimeensa. 
Tauno Kanervan pihassa odottaa entisöintiä vuoden 1986 Scania, sama auto jonka mies osti uutena, möi ja hankki takaisin itselleen vastikään.
Lue lisää...

Se mikä pyörii, on melkoinen rekkaralli Salon ja Säkylän välillä.

Perniön ja Särkisalon pelloilta nousee juurikasta koko maankin mittakaavassa paljon,  tämän syksyn aikana Säkylän sokeritehtaalle ajetaan juurikasta eteläisestä Salosta  70 tuhatta tonnia eli 70 miljoonaa kiloa.


Kuljetusringissä on mukana viisi autoilijaa, kymmenen autoa ja pitkän linjan kuljetusyrittäjä Kanerva on kuljetusoperaattori, joka pitää langanpäitä käsissään.  Kun homma toimii, puhelin ei soi.

Kohta jo soi, yhdestä autosta puuttuu tarvittava asiakirja ja Kanerva pääsee antamaan neuvoja kuskille.


Juurikkaanajossa pyörii myös melkoinen määrä kuskeja; juurikkaan vastaanotto alkaa aamukuudelta ja päättyy iltamyöhäisellä. Päivässä ajetaan Salosta juurikasta runsaat 900 tonnia, noin 25 autollista.  


Kanervan syksyyn juurikas on kuulunut pyöreästi puoli vuosisataa.
– Pienenä joutui harventamaankin. Sellaisina päivinä ei ollut niin kiire koulusta kotiin, kun tiesi että harvennushomma odottaa, myhäilee Kanerva.
Vaimoa Raija Kanervaa naurattaa vieressä.
– Ei ollut kuulemma kiire ihan joka päivä muutenkaan.


Kuljetusten organisoiminen on joka tapauksessa alkuaikoihin verrattuna siistiä sisätyötä.   1970-luvun alussa tuli ensimmäinen nosturi autoon kiinni.   Nykyisistä lämmitetyistä hyteistä oli vasta aavistus.
– Avo-ohjaamossa sai istua kaikki tuulet ja tuiskut kuormaa tekemässä, muistelee Kanerva.



Koko juttu painetussa lehdessä



Joka arkipäivä puoli seitsemän aikaan syttyvät valot postin jakelutoimipaikassa Perniön keskustassa. Postinjakajan työ on aamuvirkun hommaa. 
Anita Kivineva ja postiauto ovat Petun lossilla jokapäiväinen vieras.
Lue lisää...



– Herätys on viiden aikoihin aamulla. Syön aamupalan, luen lehden ja lähden ajamaan töihin, kertoo Teijolla asuva postinjakaja Anita Kivineva.


Samantyyppinen on kaikkien Perniön ja Särkisalon alueen postinjakajien päivän aloitus.
Postia jaetaan yhdeksän auton ja yhden polkupyörän voimin. Jokainen jakaja valmistelee oman postinsa valmiiksi järjestykseen ennen liikkeelle lähtöä.


Lajittelun jälkeen ensiksi suunnataan Torpanmäkeen, jossa Esa Peijonen jo odotteleekin televisiotaan. Laite oli mennyt rikki takuuaikana.


Förbyn satamassa Anita Kivineva avaa avaimellaan Omyan portin ja vie yrityksen postin sisätiloihin.
Kotkanpesästä hän hakee lehtipalautukset eli vanhat lehdet, jotka eivät ole menneet kaupaksi. Farfafintien ja –kujan kulmassa asiakas on vastassa, ja lupaa viedä naapurinkin lehdet.  Ulkoluodon sillalle saavuttaessa Kivineva hakee oranssista laatikosta varhaisjakelijan sinne jättämät viikonlopun sanomalehdet.
– Ulkoluodon asukkaat voivat käydä hakemassa ne laatikosta viikonloppuna. Jos eivät hae, niin vien ne perille sitten maanantaina, kertoo Anita Kivineva.
Laatikossa on lehtiä, joten kaikki eivät ole lenkkeilleet kylmänä viikonloppuna.


Sitten lähdetään Ulkoluodon kierrokselle.  Ulkoluodossa kuten myös Petussa on lukemattomia postilaatikkorivejä, jotka voidaan ohittaa vauhdilla. Laatikot ovat kesäasukkaiden, joita ei tarvitse huomioida talvella.
Vakituisia asukkaitakin löytyy, vaikka kymmenen laatikon rivistä vain yksi saattaa saada täytettä.  Idyllisellä paikalla aivan meren rannalla asuu vanhus, joka saa postinsa kotiovelle.


Lossimatkan aikana Anita Kivineva ehtii mutustaa yhden voileivän mennessä ja toisen tullessa.



Lue koko juttu Anita Kivinevan kierroksesta Perniönseudun Lehdestä


– On sää mikä hyvänsä, tämä on aina hieno paikka, huokaisi Metsähallituksen erikoissuunnittelija Mikael Nordström viime perjantaina Sahajärven luonnonpuistossa. 
Mikael Nordström Sahajärven luonnonpuiston polulla. Rinteessä nousevat vanhat kiviportaat.
Lue lisää...




Tihkuisessa syysaamussakin paikka henkii tunnelmaa.


Varovaisena on silti oltava: polku on kaita ja pitkospuut purojen yli niljakkaat.
–    Kyläläisten suosiossa tämä on, mutta ihan näin ei näille poluille voi suuria joukkoja kutsua. 


Asiaan on tulossa muutos. Metsähallitus on hakenut EU-rahoitusta Teijon retkeilyalueen peruskunnostuksia varten.   Jos myönteinen avustuspäätös tulee, rahalla on määrä kunnostaa paitsi luonnonpuiston halki kulkevaa polkua, myös palveluvarusta kuten pitkospuut ja vessat.
–    Tavanomaiseen ylläpitoon on varoja, mutta tämänkaltaiseen isompaan ei , toteaa Nordström.
Retkeilyalueella elellään ihmisiksi, mutta käyttö tekee vääjäämättä tehtävänsä varusteille: alue täyttää 20 vuotta ja vuositasolla palveluja käyttää yli 70 000 ihmistä.  


Teijontien ja Sahajärven välinen alue on alueen helmiä: se on  ollut aikanaan kartanon puisto,  jossa hiekkakäytäviä ja kiviportaita reunustavat vierasperäiset kasvit.



Metsähallituksen luontopalvelujen mahdolliset leikkaukset ovat puhuttaneet syksyn aikana.  Jos leikkaukset toteutuvat pahimmillaan pelätyssä laajuudessa, se voisi tietää jopa luontotalon aukiolojen tuntuvaa supistamista.
Suunnittelija Anne Muuri kertoo, että tunnelma luontotalolla on korkeintaan odottava; päivittäinen elämä jatkuu kuten tähänkin asti.

Hankerahoituksen hakeminen ei liity puheena olleeseen rahoitukseen mitenkään.

Toiveena on, että myös retkeilyalueiden kerrannaisvaikutukset osataan ottaa huomioon kun rahoituksesta päätetään. Yksin Teijon retkeilyalueen on arvioitu hyödyttävän koko aluetta lähes neljällä miljoonalla eurolla.  

Suunnitelma on parhaillaan lausuntokierroksella ja siitä voivat antaa palautetta kaikki alueen käyttäjät.  Aikaa on 7. joulukuuta asti. Mikael Nordströmin kanssa voi käydä juttelemassa luontotalolla tänään kello 14-19.



Koko juttu painetussa lehdessä

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Ei olla sokerista_1
  • Kuvaus: Paula Laine nappasi kuvan viime viikon keskiviikon kunnantalon puiston lauluillasta, jonne oli kurjasta säätä huolimatta saapunut runsaasti väkeä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20