Uutiset



 

Junnilan perhe, Sami, Joonatan, Emelia ja Annastiina aloittivat partiopäivän Sanna-Maria Tammen leikkirastilla
Lue lisää...
Partio etsii vapareita,  vapaaehtoisia aikuisia ja nuoria auttamaan partiotoiminnan pyörittämisessä.
– Se voi olla kuljettamista, auttamista muonituksessa, polttopuiden tekoa, ihan mitä vaan, kertoo lippukunnanjohtaja Tuija Skarp  Pyhän Laurin Ritareista.
– Meille jäisi enemmän aikaa varsinaisen toiminnan suunnittelemiseen.
Vaparitoiminnalla ei ole määrämuotoa, jokainen voi ehdottaa, mitä voisi tehdä tai mitä omaa osaamistaan voisi jakaa nuorille.
Vaparit eivät ole partioliikkeen jäseniä, eivätkä he osallistu säännölliseen toimintaan.
Partioliike tuli Suomeen sata vuotta sitten.  
Partiolaiset ympäri maata  tempaisivat juhlavuoden käyntiin sunnuntaina. Partiotietoutta jaettiin leiriytymällä julkisille paikoille.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä
Kari Virkki on vastannut muun muassa kaivoksen korjaamosta.
Lue lisää...
–    Tänne sopeutuu tai sitten ei. Joku on maan päällä kovaa kaivosmiestä, mutta kaffepaussin jälkeen ei tulekaan enää takaisin, miettii Karl Försström oy:n Förbyn kaivoksen kaivospäällikkö Tapio Muuri.
Ne, joista on työskentelemään ”alhaalla” voivatkin sitten viihtyä samoissa töissä pitkään. Muurille itselleen tulee täyteen neljäkymmentä vuotta yhtiön palveluksessa.
Kaivoksessa ei kerry kenellekään enää järin paljoa lisää virkapäiviä.
Historian siivet havisevat Förbyssä: 
Kalkkikiveä siirretään kerrallaan nostettavaksi kuusi tonnia.
Lue lisää...
kivenlouhinta on loppumassa ja viimeisen kerran kalkkikiveä nostetaan aivan lähipäivinä.
–    Nyt puhutaan päivistä, ensi viikolla tähän aikaan on jo hiljaista, uskoo toimitusjohtaja Tom Böhme.
Menneiden ai kojen vilinää ei kaivoksen käytävillä enää tapaa: alhaalla on töissä kaksi miestä.
Särkisalolaiseen elämänmenoon kalkkikaivos on lyönyt leimansa pitkään.  Maanpäällinen louhinta alueella alkoi 1882.
Alhalla kaivoksessa tunnelma ei ollut eilen keskiviikkona haikea, melkeinpä päinvastoin.
–    Ihan hyvällä mielellä ollaan,  sanoi Kari Virkki.
Kalkkikivi ei ole edelleenkään loppumassa, mutta sen nostaminen nykyistä syvemmältä on kannattamatonta.  Kaivoksen alin taso on 530 m syvyydesssä.


Kaivosyhtiö on lyönyt leimansa särkisalolaiseen elämänmenoon. Yhtiö on ollut esimerkiksi merkittävä työllistäjä: parhaimmillaan työntekijöitä oli parisataa.  Isolle osalle on antanut lähtöpassit tekniikan kehitys ja automaatio.
–    Aikanaan kivi murskattiin tietynsuuruiseksi ja sen jälkeen se lajiteltiin käsin. Säkitys oli käsityötä, samoin laivaus, luettelee Tom Böhme.
Tänä päivänä yhtiö työllistää seitsemän ihmistä.


Koko juttu Perniönseudun Lehdessä




– Tosi huolestuttava tulos, kommentoi komisario Stephan Sundqvist Perniön kirkonkylässä mitattuja nopeuksia.
Perniöntien aluetoimikunta mittautti pääväylillä nopeuksia viime vuonna.  Pahimmillaan 40 km/h rajoitusalueella mitattiin yli satasen vauhteja.

Toimikunnan työ liikenneturvallisuuden hyväksi jatkui tiistaiaamuna: yhden pöydän ympärille oli kutsuttu niin entisen Tiepiirin, kaupungin kuin poliisin edustajat.

Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang ei  luvannut, että kirkonkylässä ihan lähiaikoina tehtäsiiin mitään.  Sen sijaan Salon alueen liikenneturvallisuussuunnitelman teko on alkamassa, ja nyt ongelmalliseksi otetut kohteet otetaan siihen mukaan.

Tehokas  keino saada vauhdit kuriin on tehdä liikenneympäristöstä kaupunkimaisempi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi suojatiesaarekkeita ja hidastetöyssyjä.
Maalaistaajamankin remontti tulee kuitenkin äkkiä hintoihinsa. Halvimmillaan hidastetöyssy maksaa noin 3000 euroa ja pohjatyöt päälle.  

Tiistaiaamun tilaisuuteen tuotiin terveiset myös Teijolta.

Teijolla pulmaksi nousee teiden kapeus ja ylinopeudet.   Kyläyhdistyksen Tauno Kavén piti etenkin Merikulmantietä kevyelle liikenteelle hengenvaarallisena.
Stephan Sundqvist lupasi, että poliisi voi jatkossa näkyä Teijolla entistä useammin.

Jaakko Klang lupasi, että uusia nopeusrajoituksia voidaan asettaa jo tänä vuonna. Pohjaksi on kuitenkin tehtävä mittauksia liikennemääristä ja –nopeuksista.

Jonkin ajan kuluttua Saurun koulun oppilaiden vanhempien sähköpostilaatikossa saattaa odottaa lukemista Saurun Sanomat. 

Johanna Palm kuvasi Julius Johanssonin, Onni Himbergin ja Leevi Järvisen lumilinnassa. Keskellä toimittajat Laura Kemilä ja Aatu Herranen.
Lue lisää...

Koulun viidennen ja kuudennen luokan oppilaat aloittivat viime viikolla koululehden teon. Paperilehti jätetään tällä kertaa kuitenkin kokonaan tekemättä. Oppilaiden tekemät jutut kootaan suoraan digilehdeksi, jonka on jatkossa tarkoitus ilmestyä useamman kerran vuodessa.
– Ajatuksena on houkutella lukijoiksi myös entisiä Saurun koulun oppilaita ja muita kiinnostuneita. Pienellä tilausmaksulla voisimme kerätä retkirahaa koululle, mainitsee 5–6 luokan opettaja sekä koulun rehtori Anssi Örling.
Eri osastojen toimittajat valittiin jo viime viikolla. Lehteen on tulossa uutisia, urheilua, kulttuuria, luontopalsta ja nuorten palsta. Lehteen valittiin myös sarjakuvanpiirtäjä ja säämies.
– Kerron ainakin, minkälainen sää on ollut tänä vuonna ja mitä se voisi olla jatkossa. Ennustuksiakin on tarkoitus tehdä. Halusin säämieheksi, koska uskon sen olevan tämän lehden kaikkein hauskin juttu, paljasti säämies Aatu Herranen.
Uutistoimitus sai niin ikään hyviä jutunaiheita lumesta.Muita ajankohtaisia aiheitakin oli jo tiedossa.
– Meidän piti saada kuoriperunoita, mutta saimmekin niitä vain kaksi päivää. Sitten tuli taas kuorettomia. Sitä voisi selvittää, pohti Johanna Palm.

Koko juttu Perniönseudun Lehdessä

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Joki kauneimmillaan
  • Kuvaus: Talvipäivän tunnelmaa Perniönjoella kuvasi Terttu Rantanen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20