Uutiset



 



Sagalundin museo Kemiönsaarella juhli viime viikon torstaina 110-vuotista taivaltaan. Museon lähihistorian suurin muutos tapahtui kuntaliitoksen myötä, kun Sagalundin museosäätiön alaisuuteen annettiin myös Taalintehtaan ruukinmuseo, Björkbodan lukkomuseo ja Kobbölen vesimylly. Yhteensä säätiön vastuulla on yli 50 museorakennusta neljällä eri alueella Kemiön saarella. Nyt Sagalundin museosäätiön uusi johtokunta on ideoinut uusia tapoja ylläpitää museoita. Puheenjohtaja Kristian Lindroosin ajatusta rakennuskummeista lähdettiin toteuttamaan.
Eeva Karslon paistaa ohrarieskoja kokeeksi testatakseen leivinuunin kuumuutta.
Lue lisää...




Sagalundin rahoituspohja koostuu tällä hetkellä kunta- ja valtiorahoituksesta, projektirahoituksesta ja omarahoituksesta.
– Museon perustajan, Nils Oskar Janssonin palkka oli puuro ja peti, loput menivät Sagalundille. Sillä museo toimi pitkään, Lindroos kertoo.
Museon perustamisesta on kuitenkin aikaa jo 110 vuotta ja toiminnan kehittyessä myös menot ovat lisääntyneet. Kemiönsaaren kunnan synnyttyä ja museoiden yhdistyttyä Sagalundin vuosibudjetti lähentelee 500 000 euroa.
– Kaikesta huolimatta aina tarvitaan lisää rahaa, Lindroos sanoo.
Nyt sekä yksityisten että yritysten on mahdollista ryhtyä Sagalundin rakennuskummiksi. Kummiksi alkava voi valita yli 50 rakennuksesta itselleen mieleisen kohteen ja suunnatta lahjoittamansa avustuksen esimerkiksi sen nimenomaisen rakennuksen katon kunnostukseen.
– Juristi voi valita käräjätalon ja puutarhuri voi valita ruusutarhan, Lindroos ehdottelee.


Lue juttu kokonaisuudessaan uusimmasta Perniönseudun Lehdestä.
Sivulliset katkaisivat selvästi humalaisen autoilijan matkan perjantaina aamupäivällä ABC-aseman pihalla.
Ihmisten huomio kiinnittyi autoilijaan, joka törmäsi tullessaan pysäköityyn autoon. Poislähtö onnistui yhtä huonosti, pysäköidyn auton etuovi kolhiintui käyttökelvottomaksi.
Sivulliset ottivat autosta avaimet ja pidättelivät rattijuoppoa poliisin tuloon saakka.

–Nyt jäi St-ykkönen toiseksi, tokaisi Mauri Määttänen maanantaina, kun ensimmäisen tuulimyllyn konekoppa pantiin kiinni ja toisen koneisto nosto alkoi.
Perniön ensimmäisessä tuulipuistossa Järvenkylässä jauhaa elokuussa sähköä kolme tuulimyllyä.
Lekaa tarvitaan. Mauri Määttänen ojentaa, korissa Mikko Määttänen.
Lue lisää...

–Sadan kilowatin myllyjä.
–Jos tuulee kaksituhatta tuntia vuodessa, niin myllyt tuottavat 300-600 megawattia sähköä. Parinkymmenen omakotitalon kulutuksen verran, selvittää Määttänen.
Mauri Määttänen on Takametsän Voima Oy:n pääosakas ja idean isä.
Sähköstä elantonsa saava mies etsi alun perin pientä vesivoimalaa ja lisäsi listaan puoli leikillään aurinkopaneelin ja tuulimyllyn. Myyjällä sattui olemaan tarjolla kolme käytettyä tuulimyllyä.
–Sellainen heräteostos, viidenkymmenen kilowatin vesivoimalan sijaan sain kolmensadan kilowatin tuulivoimalan, nauraa Määttänen.
Alun perin Tanskassa Pohjanmeren rannalla pyörineet myllyt on käyty läpi parin vuoden aikana.
–Kaikki on käyty läpi, jarrut, hydrauliikka.  
Konekopan alla on kaksi generaattoria. Kevyille tuulille pienempi ja koville isompi.
–Neljässä metrissä se lähtee pyörimään ja kestää 27 metrin tuulen.
Kotimaista tanskalaisessa myllyssä on Valmetin tekemä vaihdelaatikko.
Ohjausjärjestelmä korvataan kokonaan uudella. Järjestelmä muun muassa kääntelee myllyä tuulen suunnan mukaan ja pitää roottorin  nopeuden vakiona.
Myllyn koneisto painaa reilut viisi tonnia, maston korkeus on 22 metriä ja lapojen pituus yhdeksän metriä.
–Tämä on kompakti laitos, joka mahtuu kokonaan yhteen kuorma-autoon. Mylly voitiin helposti viedä pientenkin teitten taakse.
Tarkkasilmäinen kulkija keksii uudet maamerkit, joskin ne näkyvät aika yllättävissä suunnissa.
Takametsän Voima myy sähkön valtakunnan verkkoon, aina kun tuulee.
Määttänen ei kerro mitä kolmen myllyn tuotantokuntoon saattaminen on tullut maksamaan.
–Jos uudessa voimalaitoksessa lasketaan megawatin maksavan miljoonan, niin siihen nähden tämä on halpa.
Veneiden perämoottorivarkaudet ovat Pohjola Vakuutus Oy:n mukaan olleet tänä keväänä selvässä nousussa.– Pohjolassa on kiinnitetty nimenomaan tänä keväänä huomiota siihen, että moottoreiden alapään alavaihteiston varkaudet ovat yleistyneet. Aiemmin anastettiin koko moottori, nyt myös pelkästään moottoreiden alaosia anastetaan ilmeisesti varaosatarkoituksiin, yksikönpäällikkö Mika Laapotti Pohjola Vakuutus Oy:stä kertoo. 
Jarkko Mäkelä asentaa viiden hevosvoiman moottoriin lukkoa, joka suojaa perämoottoria varkailta.
Lue lisää...

Laapotin mukaan vaihteiston arvo on erillisenä jopa tuhansia euroja. Aiemmista vuosista poiketen nyt veneestä lähtee perämoottorivarkauden yhteydessä myös moottorin kaukosäätölaitteet.

Pohjolassa on myös huomattu, että peränmoottorivarkaudet tehdään usein kahdessa erässä.– Ensin irrotetaan moottoreiden kiinnitykset ja seuraavalla käyntikerralla nostetaan sitten isompi määrä näitä aikaisemmin irrotettuja moottoreita helposti ja nopeasti autoon. Kyse ei siis ole useinkaan hetken mielijohteesta tehdystä teosta, vaan teko on vaatinut selvästi pitempää suunnittelua, Laapotti sanoo.

Lukko on varmin keino suojata moottori

Veneiden perämoottoreihin kannattaa ostaa noin sadan euron hintainen lukko, jolla saa kiinnitettyä moottorin veneeseen niin, ettei sitä on lähes mahdoton saada irti. Lukko täyttää Laapotin mainitseman kiinnityksen, jota ei pysty avaamaan ilman työkaluja. Lukon pystyy asentamaan paikoilleen itse.

– Jos pystyy perämoottorin asentamaan, niin sitten pystyy lukonkin, Jarkko Mäkelä Särkisalon merihuollosta sanoo.

Merihuolto myy lukkoja ja tarvittaessa kyllä myös asentaa ne paikalleen.

Vakuutusyhtiön esimerkiksi nostamia suunnitelmallisia ryöstöjä ennaltaehkäisemään kannattaa aina ennen uutta venereissua tarkistaa, ettei moottorista ole irrotettu tai löysätty pultteja tai johtoja, seuraavaa, hakukertaa varten. Mäkelä kehottaa hakemaan veneensä välittömästi pois rannasta, mikäli siitä on jo viety jotain irtaimistoa tai havaitsee siinä jotain outoa. Usein pitkäkyntiset palaavat uudemman kerran ja vievät loputkin.

Lukko on varastoimisen ohella ainoa keino suojata perämoottori. Varkaita karkottamaan voi myös ”tuunata” moottorinsa mahdollisimman persoonallisen ja epähoukuttelevan näköiseksi.

– Mielellään ne ottavat sellaisen mitä ei pysty tunnistamaan, Mäkelä sanoo.

Tunnistettavuutta lisätäkseen voi esimerkiksi maalata joitakin moottorin osia kirkkailla väreillä. Vaikka jotkut moottorivarkaat anastavat perämoottoreita omaan käyttöön, suurin osa menee kuitenkin mitä luultavimmin myyntiin. Miten ostaja sitten voi päätellä jonkun yrittävän myydä hänelle varastettua moottoria.

– Yleensä niistä puuttuu tunnistelaatta. Jos se puuttuu, niin sitten kannattaa kysyä moottorin alkuperää, Mäkelä sanoo.

 

Lue koko juttu kokonaisuudessaan uusimmasta Perniönseudun Lehdestä!

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Kauriit kylillä
  • Kuvaus: Terttu Rantanen kuvasi lauman metsäkauriita Perniön Lupajalla, aivan kirkonkylän kupeella.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20