Uutiset



 

Tauno Kaven mittailee maisemaa sahan tai luujauhomyllyn raunioilla. Oikealla nousevat kiviportaat ylös purolta.
Lue lisää...
–Toivottavasti tästä tulee hieno, toivoo Tauno Kavén aamuisella kierroksella Teijon luonnonpuistossa.
Metsähallitus on hyväksynyt luonnonpuiston hoitosuunnitelman ja töihin odotetaan päästävän jossain osassa puistoa vielä tänä vuonna.

Metsähallitus on kääntynyt kelkkansa hoitosuunnitelmassa vieraslajien suhteen. Hyväksytyssä suunnitelmassa vieraslajit saavat elää ja kasvaa mutta istutuskuusikoille suunnitelman toteutuminen tietää matkaa sahalle.
–Minä ja varmasti monet vähän varttuneemmat teijolaiset haluaisivat nähdä tämän alueen sellaisena, kun se on ollut vuosikymmeniä sitten, jatkaa Kaven.
Alue on virallisesti Sahajärven luonnonsuojelualue, mutta käyttökielessä Teijon luonnonpuisto.

Alue on ollut Teijon kartanon puistona. Vapaaherratar Fredje on oli alueen ensimmäinen hoitaja ja hänen istuttamiaan ovat muun muassa saksanpähkinäpensaat ja valtavat alppiruusut.
Myöhemmin ylimetsänhoitaja Torsten Rancken teki alueelle istutussuunnitelmia ja hänen perujaan ovat monet ulkomaiset puulajit ja saarnimetsiköt.
– Tässä ovat nämä portaat, näyttää Kavén.
Portaiden vieressä on parit perustukset, entisen sahan; Kjikin sahan, ja luujauhomyllyn perustukset 1700 –luvulta.

Luonnonpuisto kertoo myös ruukin historiaa ja se otetaan alueen hoidossa huomion.
Reilun 23 hehtaarin alueesta hoidetaan noin puolet. Siitä lehtona viitisen hehtaaria, uutta jalopuumetsää perustettaan kolme hehtaaria. Loppu hoidetaan puistometsänä.
Toinen puoli alueesta, kalliorinteet ja purouoma annetaan suunnitelman mukaan kehittyä luonnonvaraisena.

Alueelle tehdään uusi parkkipaikka ja liikenne uimarannan tiellä katkaistaan.

Hoitotyöt aloitetaan kiireellisyysjärjestyksessä ja ne ajoittuvat useammalle vuodelle. Kultuuriperinnön hoitaminen alkaa vasta, kun jäännökset on inventoitu.


Ritva Enqvist ja Aira Timonen aloittivat Särkisalon hautausmaan kevättyöt haravoinnilla.
Lue lisää...
Kahden viikon sisällä useimmat Särkisalon hautausmaalla sijaitsevat hoitosopimuksen alaiset haudat ovat saaneet koristukseksi kauniin orvokin. Ne haudat, joiden sopimus on solmittu tämän vuoden puolella, jäävät ilman orvokkia.

Syynä on vuodenvaihteen seurakuntaliitokseen liittyvä palvelujen yhtenäistäminen.
Särkisalossa hautojenhoitopalvelu on heikentymässä ajan kuluessa selvästi tämän hetken tilanteeseen nähden.
Särkisalo on muihin entisiin seurakuntiin nähden sisällyttänytkin harvinaisen paljon palvelua hautojenhoitomaksuihin.

Muutos näkyy koko laajuudessaan kuitenkin vasta vuosien päästä, sillä pisimmät Särkisalon seurakunnan kanssa tehdyt hautojenhoitosopimukset ovat 25 vuoden mittaisia. Vanhoihin sopimuksiin uusi seurakunta ei ole pystynyt kajoamaan.
Pelkän kastelun tai kesähoidon tilanneille muutos näkyy kuitenkin jo tulevana kesänä. Kun ennen esimerkiksi kastelu maksoi Särkisalossa 25 euroa kaudessa, jatkossa hinta on 35 euroa.

Särkisalossa 5–25 vuoden hoitosopimuksilla asiakas on saanut haudalle kastelun ja muun hoidon lisäksi äitienpäiväksi orvokin, kesäkuussa jonkun muun kesäkukan, pyhäinpäiväksi gallunan ja havut sekä jouluaatoksi kynttilän. Hinta on ollut 48 euroa vuotta kohti. Jatkossa Salon seurakunnan uusilla ympärivuotisilla hoitosopimuksilla saa 66 eurolla vuodessa haudan hoidon lisäksi vain yhdet kukat kesässä. Salo tekee tästä lähtien korkeintaan 15 vuoden sopimuksia hautojen hoidosta.
– Viime vuoden lopulla oli joitakin viime tipassa tehtyjä sopimuksia, kun uusista käytännöistä oli jo tietoa. Jossain tapauksessa kävi niinkin, että viralliset paperit oli ehditty päivätä vasta tämän vuoden puolelle, kertoo Särkisalon hautausmaan hoitaja Ritva Enqvist.

Salon seurakunnan hautatoimen päällikön Anja Mannin mukaan hinnat saattavat nousta vielä jatkossakin viime vuoden puolella järjestelytoimikunnan päättämistä.


Lue lisää Perniönseudun Lehdestä


Huippunäyttely Tammisaaren  museokeskuksessa

Tammisaaren museokeskuksessa  keskitytään  syyskuun loppuun asti yhteen merkittävimmistä suomalaistaiteilijoista.
Helen Schjerfbeck Tammisaaressa- näyttely tuo nähtäväksi töitä vuosilta 1925-1941, jolloin taiteilija asui paikkakunnalla.
Esillä on jopa useita teoksia, joita ei ole ennen Suomessa nähty.  Teoksia on saatu yksityiskokoelmista ja eri museoista Suomesta ja ulkomailta.
–  Kaikkia tämän kauden töitä ei ole voitu jäljittääkään, totesi näyttelyä viime viikolla esitellyt Leena Ahtola – Moorhouse.
Ahtola – Moorhouse on varsinainen Schjerfbeck- tietopankki. Hän on suunnitellut näyttelyä ja tehnyt myös tuoreen kirjan joka niin ikään kertoo  Helene Schjerfbeckistä Tammisaaressa.

Ahtola- Moorhouse on perehtynyt myös taiteilijan luonteeseen.  Valokuvissa hymyilevä taiteilija saattoi olla  välillä kärkäskin luonne. 
– Hän oli myös hyvin itsekriittinen, kertoo Ahtola- Moorhouse.
Monen näyttelyn taulun takapuolella onkin aloitettuna maalaus, jonka taiteilija on hylännyt jostain syystä.  Tammisaaren kautena syntyi silti noin 300 työtä.

Tammisaaren näyttely esittelee kaupungin asukkaita ja myös maisemia, vaikka liikkuminen taiteilijalle olikin työlästä, sillä Schjerfbeck oli loukannut jalkansa kaatuessaan. 
– Hän sai aiheita siitä, mitä näki ikkunastaan, tai sitten antoi kutsua malleja luokseen.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä


Liisa Troberg, Anneli Hakala ja Annikki Johansson tutkailevat marttojen kokouspäiväkirjoja vuosien varrelta.
Lue lisää...
– Jos joku marttayhdistys tekee paljon, niin me kyllä tehdään. Mutta ei me sitä työnä pidetä, sanoo Annikki Johansson.
– Porukassa tehdään kaikki jutut, kuka nyt mitäkin osaa. Kaikki ovat tasa-arvoisia, hän jatkaa.
Johansson on Särkisalon-Finbyn marttayhdistyksen puheenjohtaja, kun sellainen nyt yhdistyksellä pitää olla. Mutta kaikki toiminta suunnitellaan yhdessä.
Tiistaina Johansson sekä yhdistyksen sihteeri Anneli Hakala ja rahastonhoitaja Liisa Troberg kokoontuivat vielä tekemään viimeisiä viilauksia ensi sunnuntain 70-vuotisjuhlaa varten.
Ja kun martoista kerran kyse on, niin tarjoilulla on jälleen suuri rooli. Lounaspöydästä löytyy mm. palapaistia, graavikalaa ja saaristolaisleipää. Jälkiruokana on puolukkakiisseliä.
Kun Särkisalossa tapahtuu jotain, martat on yleensä mukana tarjoilupuolella. Juhlissakin kaikki on itse tehtyä.
– Meidän ikäpolvelle on ollut tärkeää laittaa kaikki ruoat kotona. Ei me osattaisi ostaa valmisruokia, tuumaavat naiset.
On Särkisalon martoissa sentään nuortakin polvea mukana, sillä jäsenistöstä löytyy yksi 17-vuotiaskin. Nuoria ei ole ollut kuitenkaan helppo houkutella mukaan.

Särkisalon-Finbyn marttayhdistyksellä on nyt noin 45 jäsentä. Aktiiveja, usein toiminnassa mukana olevia on parikymmentä. Joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina kokoonnutaan marttailtaan Särkisalon palvelutalon tiloihin.
– Olen jo kysellyt, löytyisikö entiseltä kunnantalolta tilaa martoille. Vähän säilytystilaakin olisi hyvä olla, sanoo Annikki Johansson.
***
Särkisalon–Finbyn marttayhdistyksen 70-vuotiasjuhla Särkisalon seurakuntakodissa sunnuntaina. Juhla alkaa Särkisalon kirkossa kello 10. Tervehdysten vastaanotto ja ruokailu kello 12, jonka jälkeen varsinainen juhla.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä






K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Vihreä pappilan puisto_1
  • Kuvaus: Terttu Rantanen ikuisti alkukesän vihreyttä Perniön pappilan puistossa.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20