Uutiset



 




Salon kaupungin viime vuoden tulos on ennakoitua parempi. Tilinpäätöksen mukaan tilikauden tulos jää vajaan miljoona euroa miinukselle.  

Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko pitää tulosta olosuhteisiin nähden hyvänä, vaikka talous ei vielä tasapainossa olekaan.
Kaupunginhallitus käsitteli asiaa tiistaina.

Talousarvio eli vuoden mittaan jonkun verran. Maaliskuussa tehtiin päätös kahden prosentin kuristamisesta ulkoisista toimintamenoista. Toukokuussa rukattiin verotuloarviota alaspäin 203 miljoonasta eurosta 196 miljoonaan. Valtio tuli vastaan nostamalla yhteisöveron jako-osuutta. Tämän ja Kela-maksun muutoksen vaikutus Salolle oli noin 15 miljoonan euron lisäys tulopuolelle. 

Verotuloja kertyi lopulta vajaat 199 miljoonaa eli reilut kuusi miljoonaa edellisvuotta enemmän.  
Vuosikatetta kertyi 15,6 miljoonaa euroa eli 4,4 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän.  Suunnitelman mukaisiin 17 miljoonan euron poistoihin vuosikate ei riittänyt, vaan lopulta tilikauden tulos jää miljoonan pakkaselle.

Valopilkkuna viime vuonna oli lainanoton pysyminen kurissa; nettolainanotto oli vain 4,2 miljoonaa euroa.
Salo paitsi otti varovasti lainaa, myös investoi verkkaisesti: investointien nettokulut olivat 19,8 miljoonaa eli viisi miljoonaa alle talousarvion.
Perniönjoen jäät lähtivät yläjuoksulta sunnuntaina. 
Joki tulvi ulos uomastaan aivan keskustan tuntumassa Kievarinkujalla.
Lue lisää...


Vesi nousi pääsiäisen aikana pelloille ja maananataina se nuoleskeli talojen nurkkia muun muassa Leskenkujalla. Päärisissä pääsy kahteen veden saartamaan taloon on veneen varassa. Kevyenliikenteen alikulku kantatien ali Aimontapontien ja Perniöntien risteyksessä oli kattoa myöten tännä. Kantatielle vettä tulee ainakin Kotaladossa ja Päärisissä. Myös Kemiöntie on veden peitossa kanavalta kilometrin verran mantereelle päin.

Kirkonkylässä Salontien yhden kellareiden suojaksi tehtiin sunnuntaina  tulvapato murskeesta.
-Vesi nousee sentin tunnissa kertoi kiinteistöjen omistaja Lasse Ojanen.

Kirkolla Kievarinkujan kävelysilta on suljettu. Siltaa vasten nojaa suuria jäälauttoja samoin kuin sillan pielessä olevaa pylväsmuuntamoa vasten.
Kiskonjoessa tilanne on rauhallinen. Heikkilän sillan alla on muutamia jäälauttoja ahtautuneena, mutta muutentilanne joessa on rauhallinen.

Latokartanon koski kuohuu valtoimenaan ja on ollut tämän pääsiäisen suosituimpia käyntikohteita.

Ylempänä Saarenjärvestä suuri osa on vielä jään peitossa. Muuttolinnuilla on avovettä oikeastaan vain tulvaniityillä. Saarenjärvestä ylöspäin Kiskonjoki on rauhallinen.
Jokien tyhjenemistä edesauttaa laskusuunnassa oleva merivesi. Tiistaina vedenpinta laski selvästi edellisen yön sateesta huolimatta.



Korkein hallinto-oikeus katsoo, että Matildedalin pienvenesataman laajennuksesta ei aiheudu naapurin ruukkirakennuksia kunnostavalle yritykselle korvauksiin oikeuttavaa haittaa.

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi vuonna 2007 Koy Meri-Teijo Marinalle luvan sataman laajennukseen. Luvalla yritys saa rakentaa enintään 300 venepaikkaa.

Naapuritilan ruukinrakennuksia kunnostavien Harri ja Tuula Gustafssonin Kiinteistöosakeyhtiö Mathildedalin ruukintehtaat on valittanut tästä ympäristölupaviraston päätöksestä ensin Vaasan hallinto-oikeuteen.  Valituksessa on katsottu muun muassa uuden veneluiskan aiheuttavan haittaa naapurikiinteistölle. 

Hallinto-oikeus katsoo, että haittaa ei väitetyssä määrässä synny.  
Valittajan mukaan hallinto-oikeus on myös asettanut tilat eriarvoiseen asemaan korvausten suhteen; valittajan omistama Ruukinranta- tila on jätetty tilan käyttötarkoitukseen vetoamalla ilman korvausta, vaikka vastarannan tiloille onkin korvausta maksettu.

Hallinto-oikeuden ja kho:n mukaan valittajien omistaman tilan käyttötarkoitus on sellainen, että venesataman toiminnasta ei sille aiheudu käyttöarvoa vähentävää haittaa.

Satamaa on pyritty kehittämään jo yli 20 vuoden ajan.  Jo vuonna 1986 silloinen Länsi-Suomen vesioikeus antoi Meri-Teijo Oy:lle luvan pienvenesataman rakentamiseen, vesialueen täyttämiseen ja ruoppauksiin.  
Korkein hallinto-oikeus toteaa ratkaisussaan myös,  että ympäristölupaviraston vuonna 2007  myöntämä lupa koskee vielä pienempää aluetta kuin vuoden 1986 lupa.


Perniön ja Särkisalon alakouluissa into ruotsin kielen opiskelun aloittamiseen jo
Sari Kanerva ojentaa ruotsinkokeen Hanna-Riina Rauniolle, Kaisa Vainio on omansa jo saanut.
Lue lisää...
peruskoulun neljänneltä luokalta ei ota laantuakseen.
– Perniön seudulla kiinnostus A2-kieleen on paljon suurempaa kuin muissa Salon osissa, tietää Salon kaupungin opetuspäällikkö Mari Haapanen.
Esimerkiksi Nurkkilan koulun tulevista neljäsluokkalaisista peräti 80 prosenttia aloittaa ruotsin opiskelun ensi syksynä. Perniön kirkonkylän koulun kolmasluokkalaisista ruotsin kielen opiskelun on valinnut lähes puolet, 16 oppilasta 37:sta.
Toisaalta esimerkiksi Alhaisten koulussa vain yhdeksän 43:sta oppilaasta on valinnut A2-kielen, ja suunnilleen samoissa prosenteissa liikutaan muuallakin Salossa Perniön seutua lukuun ottamatta.
Perniön ja Särkisalon sekä Salon muiden osien välillä on innokkuuden lisäksi myös toinen merkittävä ero: A2 kieli on Perniön seudulla ruotsi, muualla saksa.
– Pari vuotta sitten vanhemmilta kysyttiin, toivoisivatko he toiseksi pitkäksi kieleksi ruotsia vai saksaa. Ruotsi sai kyselyssä murskavoiton, muistaa opettaja Sari Kanerva.
Perniön haja-asutusalueen koulut ovat kaupungissa silti edelläkävijöitä valinnaisen kielen opetuksessa.
– Salossa monien pienten koulujen oppilaat saivat mahdollisuuden toisen A-kielen opiskeluun vasta kuntaliitoksen myötä, mainitsee opetuspäällikkö Mari Haapanen.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Joki kauneimmillaan
  • Kuvaus: Talvipäivän tunnelmaa Perniönjoella kuvasi Terttu Rantanen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20