Uutiset



 



Jorma Kuuluvainen pyöräyttää sormella ympyrän. 
Jorma Kuuluvainen johtaa Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikköä, joka muun muassa pyrkii yhdenmukaistamaan taloudenpidon periaatteet eri vastaanottokeskuksissa.
Lue lisää...

–    Se on tällainen kehä, mitä tässä herkästi kierretään.
Kehää pyörii  koko talven ylikierroksilla käynyt maahanmuuttokeskustelu.
Kuuluvainen on eteläisessä Salossa  tuttu mies: hän työskenteli Perniön vastaanottokeskuksen johtajana sen perustamisesta lähtien.  Koti on edelleen Perniössä, vaikka työhuoneen ikkunasta aukeavat nyt katunäkymät Helsingin Sörnäisissä.
Virka Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtajana koskettelee edelleen  tuttuja asioita.

Kuuluvainen puntaroi käytyä, vilkastakin keskustelua harkinnalla, jota ainakaan maahanmuuttokriittiset eivät aina ole osanneet käyttää.
Käsitteitä sotketaan tai ymmärretään väärin, ehkä tarkoituksellakin.
Kuuluvainen ottaa tuoreen esimerkin.  Hiljakkoin reviteltiin otsikoita ”uudesta tukimuodosta”.  Uutisten mukaan valtio maksaa maahanmuuttajien puolesta takuuvuokria.
Kuuluvainen toteaa, että periaatteessa asiassa ei ole juuri uutta.   Oma-aloitteisesti vuokra-asunnon löytäneitä on pitkään avustettu takuuvuokrissa, aiemmin vain maksajana on ollut valtion sijasta kunta.
–    Se on vanha käytäntö, mutta kun maksaja vaihtui niin siitä tuli kauhea haloo.

Tänä vuonna Suomeen tullee runsaat 4000 turvapaikanhakijaa.
Keskimäärin turvapaikkapäätöstä pitää odottaa noin 250 vuorokautta.  Jorma Kuuluvainen myöntää, että aika on pitkä. Seurauksena voi olla turhautumista, joka joskus kärjistyy. Ongelmaa ei helpota, että asuminen keskuksessa ei välttämättä pääty turvapaikkapäätöksen saamiseen. Parhaillaan vastaanottokeskuksissa asuu viitisensataa oleskeluluvan saanutta. Syynä tilanteeseen on se, että  asuntotilanne kunnissa on kehno.
Kunnille ei ole tarjolla riittävää porkkanaa maahanmuuttajien asuttamiseen, valtion maksama korvaus on nykymittarilla pieni. 

Tässä tullaan siihen, mikä  Kuuluvaisen mielestä olisi lääke kitkan vähentämiseen. Kotouttamiseen on syytä pistää paukkuja – ja roikkuminen keskuksen tiloissa ei kotouttamista edesauta.
Kuuluvainen välttäisi esimerkiksi maahanmuuttajien asumisen keskittämistä tietyille alueille.
–    Oma porukka ei saisi olla se ainoa sosiaalinen verkosto.
Koko juttu Perniönseudun Lehdessä


Perniön metsistä lähtee energiapuuta moneen osoitteeseen. 
Veijio Lukkaroinen karsi nuorta taimikkoa Pekka Arimaan metsässä perjantaina.
Lue lisää...

Perniön lämpölaitos nielee suuren osan, mutta seudun ulkopuolellekin puuta menee useiden eri yritysten voimin.
– Biowatti toimittaa täältä puuta esimerkiksi Tammisaareen, VAPO Salon lämpölaitokselle, Metsäliitto Turkuenergialle, Metsä ja Energia Hemmilä Paimion lämpölaitokselle ja Lounais-Suomen Hakelämpö esimerkiksi Paraisille, kertoo alueneuvoja Erkki Rinne Salometsästä.

Puuta ostaa myös paikallinen Lounais-Suomen laatuhake. Lisäksi asukkaat ostavat puuta suoraan esimerkiksi maatalouskeskusten lämmitystarpeisiin.

Perniön kerrostalot ja kaupungin rakennukset ovat suurimmaksi osaksi Perniön lämpölaitokselta tulevan kaukolämmön piirissä. Mutta sitä ovat myös monet yksityiset, kuten Pekka Arimaa. Hänen talouskeskuksensa on Perniön kaukolämpöverkossa. Arimaa on samalla myös energiapuun tuottaja. Hänen metsästään saadaan poltettavaa puuta Perniön lämpölaitokselle.

Perjantaina Arimaan metsässä harvennettiin vielä melko nuorta taimikkoa metsurien voimin.

Lähiseutujen lämpölaitoksissa puuta on hyödynnetty hyvin. Hankoon perustettiin viime vuonna uusi puuta käyttävä lämpölaitos ja Tammisaaren laitostakin laajennettiin. Myös Salossa on vastaavia suunnitelmia.

Puun hinta on yksi energiapuun käyttöä vähentävä syy. Jos laitokset saavat energiaa muista lähteistä halvemmalla, ne siihen myös tarttuvat.
– Päästökaupasta se hyvin pitkälle on kiinni, kuinka paljon puuta pystytään hyödyntämään energiaksi. Tukien avulla tai fossiilisille polttoaineilla asetetuilla haittaveroilla puu pystyy kyllä kilpailemaan muiden kanssa, toteaa Erkki Rinne.


Teijon retkeilyalue sijoittui toiseksi alkuvuoden kestäneessä äänestyksessä vuoden retkikohteesta. Voiton vei Riisitunturi Lapissa. 
Päivi Honkakoski opastaa retkeilijöitä teijolla jo toisena kesänä.
Lue lisää...

Tulokset julkistettiin  Retki 2010 –messujen yhteydessä. Tammikuussa Teijon retkeilyalue selvisi loppukilpailuun seitsemän kohteen joukossa.

Maan toiseksi parhaan kesäkausi on alkamassa:  luontotalo aukeaai yleisölle perjantaina  kello 10.
Metsähallitus on hankkinut Matildanjärven rantaan viisi uutta soutuvenettä. Kaikkiaan vuokrattavia veneitä on nyt 15.
– Veneet ovat olleet kovassa käytössä. Niitä ei kaivata vain kalastukseen, vaan yhä enemmän esimerkiksi piknikille menoon, mainitsee suunnittelija Anne Muuri.
Tänä vuonna Metsähallituksen kaikissa asiakaspisteissä on teemana luonnon monimuotoisuus.
Kävijöitä opastaa viime kesältä tuttu kasvo.  Päivi Honkakoski opastaa retkeilijöitä  toista kautta peräkkäin Teijon retkeilyalueella. Noin viikko sitten hän muutti jälleen Teijolle, tällä kertaa kerrostaloasuntoon. Asuinpaikka pysyy Teijolla aina lokakuun loppuun saakka.
– Tämä on ollut tosi vaihtelevaa työtä.  Varsinaisen oppaan työn lisäksi lämmitän saunaa, myyn kalastuslupia, vuokraan veneitä, keitän kahvia, vastaan puhelimeen ja paljon muutakin.
Puhelin pirisi jo viime viikolla, vaikka luontotalo ei olekaan vielä yleisölle auki.
– Eilen soitettiin ja kysyttiin, onko vielä paljon jäätä. Soittajalla olisi ollut jo kova into lähteä kalastamaan, mainitsi Päivi Honkakoski viime perjantaina.

Kevät on opastuksissa ruuhka-aikaa, sillä päiväkoti- ja koululaisryhmät tulevat bussikyydillä kevätretkille lähes koko Varsinais-Suomen alueelta. Ryhmille vedetään useimmiten inkkari- tai haltijaohjelma.

Ympäristötieteen opiskelijan kesäkausi Teijolla sujuu hyvin ympäristöystävälliseen malliin.
– En omista autoa, joten poljen polkupyörällä paikasta toiseen.


Kotaladon alueen sijainti on mainio.   
Pohjankoski virtaa voimalla keväällä. Kotaladon kyläkyselyyn vastanneista koskimaisemista tulee pitää huolta.
Lue lisää...

Alue on luonnonrauhallinen, mutta lisääkin asukkaita, etenkin lapsiperheitä saisi tulla.  Yhteisiä tapahtumia ja  tekemistä kaivataan.

Nämä asiat käyvät ilmi Kotaladon kyläyhdistyksen tekemästä kyläkyselystä.   Kyselyn tulosten pohjalta tehdään kyläsuunnitelman toimenpideohjelma.
Kyläyhdistyksen vuosikokous oli viime viikolla.

Kehujen vastapainoksi kyläläisillä on parannusehdotuksiakin.  Yksi jo vuonna 2004 esiin tullut huoli toistuu vuoden 2010 vastauksissa. Kaupungin viemäriin kiinni pääseminen on monen kiinteistönomistajan toivelistalla. 

Keskitetty jätevesien hoito tarkoittaa sitä, että kylältä on rakennettava paineviemäriyhteys Sirkkulaan. Kaupunki toivoo, että kylällä perustettaisiin  viemäriosuuskunta.  Kyläyhdistys alkaa tutkia kyläläisten halukkuutta liittyä viemäriin sekä selvittelee eri vaihtoehtoja hankkeen toteuttamiseksi.   Kyläyhdistys on hakenut ELY-keskukselta avustusta suunnitelmien tekoon. Avustuksesta ei vielä ole tehty päätöksiä.

Kirjastoauton sopisi kyselyyn vastanneiden mukaan koukata myös Kotaladossa. Myös jonkinlaisia kaupan palveluita , esimerkiksi kioskia kaivattaisiin.
Valokuitukaapelia toivotaan alueelle.

Liikenne puhuttaa Kotaladossa.. Kantatiellä on sattunut Lehmijärventien risteyksen kohdilla useita onnettomuuksia.    Kovat nopeudet  haluttaisiin pois myös Korvenkylän tieltä. Tievalaistus olisi tervetullut lisä liikenneympäristöön.
Maisemanhoidossa pitäisi pitää huolta muun muassa Pohjan- ja Hamarikosken näkymistä.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Joki kauneimmillaan
  • Kuvaus: Talvipäivän tunnelmaa Perniönjoella kuvasi Terttu Rantanen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20