Uutiset



 



Salon seudulla saatetaan lähivuosina hoitaa vesistöjä lihavalla tukulla EU-rahaa.
Urban Silén ja Satu Mikkonen-Hirvonen keskustelivat Latokartanon kosken alueen maisemanhoidosta maanantaina.
Lue lisää...

Valtio voi hakea Life- ohjelman kautta rahaa alueiden hoitoon, kaavailee Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Iiro Ikonen.

Salon seudulta yksi painopistealue olisi Kiskonjokivesistö. Ikonen toteaa, että jopa vuosia kaavaillut pohjapadot voitaisiin mahdollisesti toteuttaa Life- ohjelman kautta saatavalla rahoituksella.

Latokartanon kosken ympärillä kuohuu muutenkin  parhaillaan.  Kyseessä on Natura-alue, joka valtion tulisi saada rauhoitetuksi alueeksi vuoden loppuun mennessä. 
Muutoksen ehdoista neuvoteltiin maanomistajien kanssa viimeksi maanantaina.
– Näyttää hyvältä, että saamme vapaaehtoisen rauhoituspäätöksen aikaiseksi, toteaa Ikonen.
Jos sopuun alueen rauhoitusehdoista ei sopivassa aikataulussa päästä, valtio voi pakkolunastaa alueen.
Maata joen eteläpuolella omistaa Fiskars Oy.  Yhtiön metsäpäällikkö Kåre Pihlström  toivoo, että suojeluasiassa päästään sopuisaan kompromissiin.
Fiskars on toiminut pohjapatohankkeessa luvanhakijana.  Pihlström toteaa, että yhtiön puolelta projekti on jäissä niin kauan, että rauhoitusehdot ovat selvillä.
Toisen puolen maanomistaja Urban Silén toteaa tilanteen olevan vielä avoinna.
– Se on varmaa, että suojelu tulee mutta tuleeko se vapaaehtoisesti vai pakkolunastuksen kautta.
Kosken ympärillä tekee vielä tänä syksynä hoitotöitä Museovirasto.
Tutkija Satu Mikkonen-Hirvonen arvioi, että koskiluontoon, myllyn raunioihin ja luontopolkuun tutustuu vuodessa yli 2000 kävijää.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä



– Tavara on kuivaa ja hyvin sitä tuntuisi tulevan, tokaisi Arvo Hyvönen perjantaina puimurin ovesta. 
Arvo Hyvösen puintityöt sujuivat parhaassa mahdollisessa puintisäässä.
Lue lisää...

Hyvönen pui Ali-Melkkilän peltoa Laiterlassa, ja tilanne pellolla oli puimamiehen mieleen:  ohra oli ajoissa ja satotaso arviolta hyvä, viiden tonnin luokkaa hehtaarilta.

Alueellisia eroja on kuitenkin: Alikulmalla samana päivänä päätettiin vielä ottaa aikalisä puintien suhteen: öljyn hinta ei houkuttele käyttämään kuivuria yhtään ylimääräistä.

Yhteinen ilonaihe pelloilla oli: korret ovat pysyneet muutamasta sateesta huolimatta hyvin pystyssä.
– Aikanaan, kun apulantaa käytettiin paljon enemmän tilanne olikin huonompi, mietti Arvo Hyvönen.

Rukiista oli Proagria Farman mukaan puitu tiistaina Etelä-Suomessa jo lähes kaikki. Syysvehnän osalta tilanne on lähes sama. Ohran suhteen puinnit ovat eteläisessäkin Suomessa vielä aluillaan, samoin kauran osalta.

Kevätviljojen sadosta arvioidaan tulevan sekä laadultaan että määrältään hyvän.  Edellytyksenä on, että koko puintikauden ajan sää pysyy kuivana. 
Kevätviljoista parhaiten on koko maassa menestynyt vehnä.  Kevätviljojen puinnin ProAgria Farmassa uskotaan olevan täydessä käynnissä vielä viikon sisällä.



Pitkään valmisteltu Salon kaupungin strategia jäi vielä maanantaina vaille hyväksyntää valtuustossa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Nummentalo (kok)  esitti strategian palauttamista siihen tulleiden muutosesitysten takia.

Strategian tiimoilta pidettiin maanantaina koko joukko puheenvuoroja.  Vihreiden Eeva Koskinen antoi toruja ympäristöasioiden unohtamisesta: ilmastotavoite ja jätepoliittinen ohjelma puuttuvat.  Ensi vuoden vuositavoitteissa pitäisi hänestä myös pistää kaupungintalo- ja ohikulkutiet järjestykseen paikallisen elvytyksen vinkkelistä.

Jouni Eskola (kesk) olisi jättänyt molemmat hankkeet pois: vanhoja tiloja voidaan käyttää ja tien teko kuuluu valtiolle.

Antti Allén (sd) totesi, että strategia tarvitaan, mutta ajoitus oli väärä.  Suurin puute hänestä  on se, ettei strategiassa ole tehty selkeää rajanvetoa poliittisen ja strategisen johdon välille.

Allénin mielestä kaupunki tarvitsisi uuden hallintosäännön, missä kerrotaan kuka päättää mistäkin.

Kalevi Satopää (ps) olisi tehnyt myös sen mukaan strategian, että Nokiaa ei enää ole.

Raimo Honkanen (kok)  mietti myös rahoja.

–Yhteisöverotuloihin ei tässä ole puututtu. Jos Nokian kaksi ensimmäistä kvartaalia ovat nolla, ei auta vaikka jako-osuus olisi sata prosenttia.



Perniöläisen asuintalon ullakolta on löytynyt  jopa 54 korvayökkö- lepakon populaatio. 
Korvayökkö viihtyy kesällä eristämättömillä ullakoilla. Myös kirkkojen kattojen alta sitä on tavattu. Kuva Jarmo Markkanen.
Lue lisää...

Kyseessä on Suomen suurin keskittymä korvayökköjä.
– Lepakkomaailmassa tämä oli melkoinen uutinen, myhäilee perniöläinen luontokuvaaja ja –harrastaja Jarmo Markkanen.

Korvayökkö on varsin persoonallinen näky: nimensä mukaan sen tuntee suurista korvistaan, jotka ovat jopa kaksi kolmannesta ruumiin pituudesta.  Lepakon siivet ovat todella ohuet ja siten kevyet: siipien kärkiväli voi olla jopa 28 senttiä,  mutta lepakko painaa vain viidestä grammasta vähän yli kymmeneen.

Suomessa lepakkotutkimuksen uranuurtajia on Turun yliopisto.  Harrastuspohjalta asia liikuttaa jo useampaa ihmistä, jotka taas yhdistää lepakkotieteellinen seura.
– Yliopiston tutkimuksen yhteyteen on syntynyt tällainen lepakkoporukka, selvittää Markkanen.
Hänen omassa pihassaan käy säännöllisesti lepakkoja ruokailemassa. Eläinten liikkeitä selvitetään ääniluotaimella ja kameralla.   Lepakot ovat erittäin säntillisiä etenkin liikkeellelähtönsä suhteen.

Haaveena on saada nyt löytyneen populaation parin yksilön selkään jo ensi vuonna radioseurantalaitteet, joiden avulla lepakoiden elinpiiriä voidaan vähän tarkemmin kartoittaa.   Esimerkiksi lentomatkojen pituudesta haluttaisiin tarkempaa tietoa, samoin vuodenkulusta.


Lue lisää Perniönseudun Lehdestä

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivätNew
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20