Uutiset



 



Särkisalon koulussa oli eilen punaisia poskia, irkkumusiikkia ja liikkeen iloa.  
Marianne Petters sai Särkisalon lapset liikkumaan pitkin salia kuin käärmeet. Lauri Salmisella oli lystiä.
Lue lisää...


Kemiöläinen tanssitaiteilija Marianne Petters kiertää helmikuun ajan Salon päiväkoteja ja kouluja.

Eilen tanssin ilosanoma tuotiin Särkisaloon.  Puolenpäivän aikaan saliin marssivat esikoululaiset ja ykkös-kakkosluokkalaiset.
– Mikäs se on se koreografi? Se kuulostaa vähän samalta kuin meterologi, mutta mitä hän tekee, kysyi Marianne Petters.
Vastaus tuli oppilasryhmästä melkein kuin apteekin hyllyltä: koreografi suunnittelee tanssin tai tanssiteoksen. 

Kohta sai joka oppila tehdä oman koreografiansa, kunhan ensin oli lämmitelty ja käyty läpi perusasioita.   Ringissä salin lattialla istuvat oppilaaat olivatkin kohta kynttilöitä, paprikoita, sen jälkeen mentiin pitkin lattiaa kuin vierivät kivet, etanat tai käärmeet.  


Opetussuunnitelmissa tanssilla on oma osuutensa.
– Usein se vaan on seuratansseja tai  historiallisia tansseja, joihin keskitytään, kertoo Marianne Petters.
Hänen tavoitteenaan on herättää pieni tanssikipinä paitsi oppilaissa, myös opettajissa.


Eilisen opetuksia on se, että jokaisella on mahdollisuudet tanssijaksi.
– Pitää vaan antaa välineet, muotoilee Marianne Petters.

Marianne Petters on vaikuttanut Kemiössä 15 vuotta. Tanssia harrastaa Kemiönsaarella lähes sata nuorta.  Tämän kuun Petters kiertää palkattuna tanssitaiteilijana Salon kouluja.  Kuukauden teema on tanssi,l uistelu ja liike ja se on osa Turun kulttuuripääkaupunkivuotta Salossa.   Kiertueen tuottavat Salo 2011, Polku-projekti ja Läntinen tanssin aluekeskus.
Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä

Kemiössä katsotaan viikonloppuna elokuvia.  Lauantaina käyntiin pyörähtävä Fix film –festivaali järjestetään jo viidettä kertaa. 

Ohjelmisto on laadittu hyväksi havaituilla periaatteilla.
–    Pohjoismaisella elokuvalla on oma osansa, samoin paikallisella tuotannolla, kertoo Dag Andersson Finlandssvensk filmcentrumista.
Tänä vuonna paikallisuus käsitetään väljästi; ensi-iltansa lauantaina saavassa Blankan kruunu- elokuvassa seikkaillaan saaristossa Högsårasta Turkuun.
Blankan kruunu on saaristolaistarinoista sovellettu kertomus kuningatar Blankan ja kuningas Mauno Eerikinpojan vierailusta Turun linnaan. Elokuvaa on kuvattu autenttisilla paikoilla ja merikohtaukset jahti Eugenialla.

Blankan kruunu nähdään avajaisissa lauantaina.  Ohjelmistossa ovat myös muun mussa  draamakomedia Ruotsalainen avioliitto. Lauantai-ilta päätetään facebook-elokuvalla Social Network.

Festivaalilla halutaan olevan tarjottavaa myös lapsille ja nuorille. Sunnuntaipäivän aloittaa  norjalainen nuortenjännäri Sos Mustakari. Sen perään esitetään kehuttu dokumentti Miesten vuoro . Seuraava elokuva on  Woody Allenin  You will meet a tall dark stranger, ja festivaalin päättää tanskalainen Golden Globe-voittaja Hämnden.
Elokuvissa on suomenkielinen tekstitys. 
www.kimitoon.fi/fixfestival




Perniöläinen Senja Lukkaroinen on voittanut kaksi Suomen mestaruutta viikonloppuna Tampereella käydyissä yleisurheilun veteraanien SM-hallikilpailuissa. Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijoita edustava Lukkaroinen oli paras 50-vuotiaiden naisten sarjassa sekä kuulantyönnössä että painonheitossa.

Kuulan voittotulos 10,32 syntyi toisella heittokierroksella. Toiseksi sijoittunut Varpaisjärven Vireen Liisa Mäkitörmä työnsi 9,27. Kolmas oli Anne Haanpää Kunto-Pirkoista tuloksella 8,39.


Painonheitossa Senja Lukkaroisen voittotulos oli 10,77. Kärkikolmikko oli sama kuin kuulantyönnössäkin. Liisa Mäkitörmä otti hopeaa tuloksella 10,52 ja Anne Haanpää pronssia heitettyään 9,61.















Sanna Leivonen ampui Suomen ennätyksen

Myös eteläisen Salon jousiampujat ovat tehneet kärkituloksia.
Perniöläinen Sanna Leivonen ampui viikonloppuna uuden Suomen ennätyksen jousiammunnan flint-ammunnan SM-kisoissa.

Nuorten sarjassa perniöläisen Tessa Alaraappanan tulos on sarjan ensimmäinen SM-tulos.
Flintissä ammutaan seitsemällä neljän nuolen rastilla eri etäisyyksiltä.
Keijo Leivonen ampui oman sarjansa Suomen mestariksi.

Leivosten seura on Ascella.


Kiskon kirkonkylän liepeiltä kaivetaan tulevaisuudessa entistä enemmän kalsiittia.

Lupajan Murske on jättänyt kaivospiirihakemuksen viime joulukuussa.  Hakemus koskee aluetta Multisillan kylän eteläpuolella, Määrjärven ja Maatosjärven välissä.

Yritys jätti samaa aluetta koskevan valtaushakemuksen vuonna 2007. Hanke etenee kevään aikana kuulemisvaiheeseen.
–Keväällä jätetään myös ympäristölupahakemus, kertoo Pekka Erjala Lupajan Murskeesta.

Kaivostoiminnan aloittamisen pohjana ovat geologian tutkimuslaitoksen paikan päällä tekemät selvitykset, joiden mukaan ensimmäisen vaiheen esiintymässä noin miljoona tonnia hyötykiveä.

Erjalan mukaan louhittavaa riittää noin kahdeksikymmeneksi vuodeksi.
– Tämä tulee olemaan avolouhos ja kiviaines myydään maataloudelle ja teollisuudelle.
Kalkki sopii magnesiumpitoisuuden takia hyvin maanparannukseen. Tutkimusten mukaan kiven laatu on hyvää.
–Alueelle tullaan tekemään kokonaan uusi  parin kilometrin mittainen tie, kertoo Erjala.  
Silloin ei tarvitse ajaa Multsillan kylän läpi.
Lupajan Murskeen pääpaikka on nimen mukaan Lupajalla, missä yritys louhii ja murskaa kalliota.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Ei olla sokerista_1
  • Kuvaus: Paula Laine nappasi kuvan viime viikon keskiviikon kunnantalon puiston lauluillasta, jonne oli kurjasta säätä huolimatta saapunut runsaasti väkeä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20