Uutiset



 



–    Se on ihan ykkösvaatimus, että myyjä tuntee tuotteensa. Kovin pitkälle se ei kanna, jos ei tiedä mitä on myymässä, sanoo Tiina Salminen. 
Tiina Salminen pistää pullot riviin Silja Europan myymälässä.
Lue lisää...

Hänellä on päänsä kovalevyllä järjestyksessä melkoinen määrä tietoa siitä, mitä risteilymatkustaja voi Silja Europan tax-free myymälästä ostaa. 

Europalla työskentelevä särkisalolainen Salminen palkittiin viime viikolla koko Tallink-Siljan laivaston parhaana myyjänä.
Best salesman in shop- palkinto myönnetään työtoverien suosittelemalle työntekijälle.   Salminen sai palkinnon juuri asiantuntemuksensa ja tietotaidon ansiosta.

Tarvittavan nippelitiedon määrä on hurja.
–    Pelkästään kosmetiikkaa on kevyesti 6000 artikkelia, muistuttaa Salminen.

Tietoja valikoimasta pitää päivittää jatkuvasti. Uutta myytävää tulee hyllyyn tämän tästä.
–    Opetteluun  menee omaakin aikaa, myöntää Tiina Salminen.
–    Aina on oltava käden ulottuvilla oma hinnasto, Alkon katalogi ja kilpailijan hinnasto, hän naurahtaa.
–    Asiakkaalla voi olla joku mielikuva siitä, millaista viiniä hän on ostanut.   Siinä pitää pystyä päättelemään, mistä on kyse ja ehkä vielä neuvoa samantapainen tuote.

Asiakasmäärä nousee vuodessa jopa yli miljoonaan.    Alkoholi ja kosmetiikka ovat ostoslistalla kärkipäässä.   
Vaikka alkoholia risteilyillä kuluu, myyjille uhitellaan aniharvoin.
–    Vuosien mittaan on ollut yksi sellainen asiakas, joka on tosiaan pitänyt nostaa ulos.
– Huumorilla pärjää, etenkin miesten kanssa, Salminen nauraa.

Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä



– Kiskonjokivesistö on uskomattoman monipuolinen. Siellä on kaikkea paratiisin ja ihan toivottomien tapauksien väliltä, sanoo iktyonomi Jussi Aaltonen.

Hän sukelsi Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöön viime syksynä;  tavoitteena oli selvittää kalataloudellisten kunnostustoimenpiteiden tarve.  
Varsinais-Suomen ja Uudenmaan Ely-keskusten teettämä selvitys toimii jatkossa ohjenuorana mahdollisille kunnostuksille.


Erityinen ilonaihe on se, että Kiskonjoessa on alkuperäisiä taimenkantoja joilla on vaellusyhteys mereen.   
Pitkin vesistöä on kuitenkin paljon esimerkiksi vanhoja patorakenteita, jotka hankaloittavat kalojen kulkua.


Vesistö on tarkoin tutkittu ja parannuksia osin suunniteltukin, esimerkiksi Kosken kosken kalatie voimalan kupeeseen oli jo lupaprosessissa mutta se vedettiin pois.
– Se tarvitaan, jos Kiskonjoen kalakantaa halutaan elvyttää.
Samoin Saarenjärven pohjapatoa on suunniteltu.  
– Periaatteessa vanhat suunnitelmat toimivat edelleen, jos virtaamat eivät ole muuttuneet.


Perniönjoen pääuoma ei saa Aaltoselta valtavasti kehuja.
– Sivujoet ovat ihan ok, mutta pääuoma on aika kehno. Veden laatu ja ja virtaamat vaihtelevat.



Jotta kylien ääni pääsisi riittävästi kuuluviin suurissa kunnissa, tarvittaisiin uutta toimielintä nykyisen keskitetyn hallinnon sijaan. Näin uskoo Vaasan yliopiston professori Hannu Katajamäki.

– Aluelautakuntien kautta kylä pystyisi vaikuttamaan mm. aluepalvelujen organisointiin ja maankäytön suunnitteluun. Lautakunnilla olisi myös oma budjettinsa.
– Aluelautakunta olisi se elin, jota kautta kyläyhdistykset pääsisivät vaikuttamaan. Kyläsuunnitelmat voisivat toimia vaikuttamisen pohjana, esitti maaseutupolitiikan asiantuntija Katajamäki.


Hannu Katajamäki puhui tiistaina Salossa järjestetyillä Kyläsuunnittelutreffeillä.
Treffit kuuluvat Kylä välittää –hankkeeseen, jonka puitteissa on jo ehditty laatia Varsinais-Suomen paikallisen kehittämisen ohjelma vuoteen 2015 saakka.
Ohjelma näkee pienet paikallisyhteisöt menestystekijöinä ja vahvuutena.  Katajamäki taas esitteli valtakunnallisessa keskustelussa esiintyviä malleja, joissa haja-asutusalueet on lähes tulkoon unohdettu.
–    Kilpailuvaltio ei ole kiinnostunut maaseudusta, totesi Katajamäki.
Metropolivaltion käsitteellä tarkoitetaan lähinnä Helsingin, Turun ja Tampereen muodostamaa kolmiota sekä Oulun seutua.


Vaihtoehtona Katajamäki tarjoaa paikallisuudesta rakentuvan valtion, jonka arki on joustavaa ja palvelut hyvin järjestettyjä. Eikä ketään syrjitä asuinpaikan perusteella.
– Koska kuntakoko suurenee kaiken aikaa, tarvitaan paikallisperustaisia ja kansalaislähtöisiä todellisen vaikuttamisen välineitä. Kyläsuunnittelu on kytkettävä kuntasuunnitteluun ja määriteltävä kuntalakiin lähidemokratian periaatteet, toivoi Katajamäki.
Kehittäminen olisi puhtaasti paikallistasolta lähtevää.
– Täällähän on pilvin pimein näitä muutos- ja strategiajohtajia. Alkakaa kehittää aluedemokratiaa! Tällä hetkellä kehitetään vain sitä ylätasoa konsulttien parhaaksi, jyrisi Katajamäki.






Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä


Perniöläisiä luontoihmisiä huolestuttavat Salon ja Raaseporin rajalle kaavaillut tuulivoimalat.  Erityisesti huoli  on noussut alueen elinvoimaisesta  metsosoitimesta. 
Lääninrajan metsässä voi nähdä luonnossakin taistelevat metsot. Kuva Ana Schorin.
Lue lisää...


Alueella kolme vuosikymmentä liikkunut Ana Schorin pitää varmana, että jos tuulivoimalat rakennetaan nyt kaavaillulla tavalla, alueen metsoille saadaan heittää hyvästit.
– Tuulivoimahanketta en halua kaataa, mutta lisää harkintaa voimaloiden sijoitteluun tarvitaan. Jos myllyt rakennetaan lähemmäs tietä kauemmas metsoista, ongelmaa ei tule, uskoo Schorin.

Hän toteaa, että kallioylängöllä on muitakin luontoarvoja kuin vahva metsokanta.
– Metso on hyvä indikaattori. Alue, missä metso viihtyy tässä mittakaavassa, on hyvä ympäristö muillekin villieläimille.

Samoilla linjoilla oli myös Varsinais-Suomen Ely-keskus joka vaatii tarkennuksia ympäristovaikutusten arviointiselvitykseen.  Ely-keskus katsoo,  että yksi mahdollinen vaihtoehto myllyjen sijoittamiseksi ei riitä.

Halikkolainen Kari Nore jakaa Schorinin huolen.  Hän epäilee, että luontoselvitys on tehty pintapuolisesti.

– Jos on tehty kahdeksan päivää maastokäyntejä, niin ei siinä 650 hehtaarin aluetta käydä kattavasti läpi.


Projektipäällikkö Seppo Ilonen tuulipuistoa ajavasta St1:sta ei hämmästy kannanottojen määrää.
– Palautteen määrä oli aika lailla odotettu.


Ilonen toteaa, että turbiinien paikkoja voidaan vielä säätää.
– Otamme palautteen huomioon ja teemme voitavamme.
Hän huomauttaa, että vaihtoehtoja on tutkittu, ja esimerkiksi maantien vartta pyrittiin hyödyntämään. Tämä johti kuitenkin siihen, että myllyjen määrä putosi varsin pieneksi, esimerkiksi joen Perniön puolelle kaavailtu voimala poistettiin maakuntaliiton toiveesta. 

Näsen alueella myllyjen paikkaan vaikuttavat tiestö ja maanmuodot, Ilonen kertoo.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Ei olla sokerista_1
  • Kuvaus: Paula Laine nappasi kuvan viime viikon keskiviikon kunnantalon puiston lauluillasta, jonne oli kurjasta säätä huolimatta saapunut runsaasti väkeä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20