Uutiset



 



Kymmenestä kunnasta  yhdistynyt Salon kaupunki on ollut olemassa vuoden päivät. 
Ari Rinne, Elisa Parviainen, Keijo Kunnari, Sari Kakko.
Lue lisää...

Kuntaliitos herätti jo ennen toteutumistaan melkoisesti meteliä, kantaa otettiin puolesta ja vastaan.
Kysyimme entisten liitoskuntien alueilla, miltä elämä Salossa näyttää, kun uutta kaupunkia on vuosi katseltu -- onko jotain, joka olisi voitu hoitaa toisin, paremmin tai huonommin. Vai muuttuiko mikään?



Keijo Kunnari, Särkisalo
–En ole joutunut asioimaan missään, että olisi tullut jotain eteen.
Kunnari arvelee lupa-asioiden hoidon olevan aikaisempaa työläämpää.
–Jos vaikka rakentaa, pitää käydä asiat hoitamassa Halikossa.
Salolaisuus ei istu Kunnarin harteille.
–Aina kun tule puheeksi, olen särkisalolainen.
–Särkisalolainen on särkisalolainen.

Elisa Parviainen, Perniö
– Muutin vasta elokuussa Raaseporista Salon puolelle, ei ole vielä paljon kokemusta. Asun Koskella.
– Lääkäripalveluissa olisi parantamista. Minulla on omalääkäri Kiskossa, mutta kävisin mieluummin lääkärissä Perniössä tai Salossa, kun Salossa kerran käyn töissä.
– Perusasiat eivät tainneet juuri miksikään muuttua.

Ari Rinne, Halikko
– Hyvää on se, että saadaan turhanpäiväinen virkamieskoneisto vähitellen pienemmäksi.
– Mitään kielteisiä puolia tule nyt ainakaan omalta kohdalta mieleen. Jos asuu syrjäkylillä, niin sitten voi olla toinen tilanne.
Sari Kakko
– Itseäni liitos ei ole haitannut eikä hyödyttänyt, mutta asiakkaistani olen aistinut huolestuneisuuden.
Kakko toimii siivouspalveluyrittäjänä Kiskossa.
– Varsinkin iäkkäämmät asiakkaat pelkäävät, että kohta täältä lähtee kaikki.
– Päätin jättää hakematta veteraanien siivouspalvelun tarjoajaksi kaupungille, koska sitten minut olisi velvoitettu lähtemään esimerkiksi Pertteliin, joka on aika kaukana Kiskosta. Täälläkin kun asiakkaita riittää.


Sari Kakko, Kisko
– Itseäni liitos ei ole haitannut eikä hyödyttänyt, mutta asiakkaistani olen aistinut huolestuneisuuden.
Kakko toimii siivouspalveluyrittäjänä Kiskossa.
– Varsinkin iäkkäämmät asiakkaat pelkäävät, että kohta täältä lähtee kaikki.
– Päätin jättää hakematta veteraanien siivouspalvelun tarjoajaksi kaupungille, koska sitten minut olisi velvoitettu lähtemään esimerkiksi Pertteliin, joka on aika kaukana Kiskosta. Täälläkin kun asiakkaita riittää.

Lisää vastauksia Perniönseudun Lehdessä

Uudenkylän alueella Särkisalossa sanotaan hyvästit ruosteiselle tai suolaiselle vedelle ensi kesänä.
Eero Kunnari nosteli pöllit pois vesijohtolinjalta. Pellolla näkyy jo runkolinjan pää.
Lue lisää...

Alueelle vedetään parhaillaan vesijohtoa ja viemäriä.
–Runkolinjojen pitäisi olla urakkasopimuksen mukaan valmiit huhtikuun loppuun mennessä, kertoo kaupungin rakennuttamispäällikkö Markku Heikkilä.
–Sen jälkeen tehdään tonttiliittymät.
Alueella on jouduttu turvautumaan erilaisiin puhdistusratkaisuihin. Porakaivojen vesi on monin paikoin ruosteista, toisaalla merivesi tunkee kaivoon.
–Meillä on suolanpoisto ja radoninpoisto, kalliit vehkeet, pitää kai tarjota myyntiin kun vesijohto on valmis tuuumi  Eero Kunnari maaanantaina.
Kaivanto lähestyy Kunnarien tonttia jo viereiseltä pellolta ja Eero Kunnari  korjasi kaatamansa kuuset pois johtolinjalta.
–Ei me täällä Särkisalossa ajatella, mitä kaupunki voisi tehdä meidän eteen, vaan mitä me voisimme tehdä kaupungin eteen , virnuilli Kunnari ja heitti pöllejä mönkijän kärryyn.
Vesijohto ja viemäri upotetaan monipuoliseen maaaastoon.
–Kiveä arvioitiin olevan paljon, mutta sitä on vielä enemmän,  tietää Markku Heikkilä.
Heikkilä ennakoi veden ja viemärin kiinnostavan kulmakunnan vapaa-ajan asukkaita, varsinkin kun määräykset jätevesien käsittelystä painavat päälle.
–On jo kysytty, onko putken pää tuossa.
Heikkilä arvelee mökkiläisten keskuudessa syntyvän jätevesiosuuskuntia tai porukoita, jotka rakentavat liittymälinjat runkoputkeen.
Uudenkyläntien varrella on reilut parikymmentä vakituista asuntoa.


Noin vuosi sitten näihin aikoihin särkisalolaiset Andrea Vannucchi ja Jussi Mattila palasivat kolmen kuukauden matkalta Brasiliasta. 
Dona Nazare polttaa piippuaan katsellen jo kolme päivää jatkunutta sadetta. Kuva Andrea Vannucchi.
Lue lisää...

Reissun päätarkoituksena oli tallentaa Brasilian Acren alueella asuvan kumikerääjäkansan elämää niin valokuvan kuin liikkuvankin kuvan avulla.
Vannucchi haluaisi tehdä aiheesta myös kirjan.
Miten koko matka sai alkunsa, onkin pitkä tarina. Siihen liittyy myös tärkeä osa Brasilian historiaa.
Andrea Vannucchi on itsekin lähtöisin Brasiliasta, vaikka hänen nimensä viittaakin Italiaan.
– Isovanhempani vanhemmat muuttivat aikoinaan Italiasta Brasiliaan. Italia kustansi, koska se halusi eroon köyhemmistä kansalaisista, kertoo Vannucchi nyt.
Siirtolaisuutta oli myös Brasilian sisällä 1900-luvun alussa.
Maan yhdellä reunalla  kasvoi kumipuumetsää, ja siellä elanto pystyttiin hankkimaan paremmin.
Tätä kuminkerääjäkansaa Andrean opiskeluaikojen ystävä  Augusto Postigo tutkii nyt työkseen.
– Opiskelimme aikoinaan samassa yliopistossa. Minä opiskelin fysiikkaa ja hänestä piti tulla insinööri. Kun viidentoista vuoden kuluttua tapasimme uudelleen Brasiliassa, hänestä olikin tullut antropologi ja minusta valokuvaaja, naurahtaa Andrea.
Ajatus yhteistyöstä alkoi itää.
Augusto Postigo oli tutustunut työssään erityisen hyvin yhteen sukuun, jonka vanhimmalla naisella oli erikoinen taakka kannettavanaan. Dona Nazarén poika oli nuorena sairastunut vakavasti, eikä tervehtymisestä ollut tietoa. Nainen lupasi pyhimykselle: Jos poika selviäisi, hän tekisi vartuttuaan pyhiinvaelluksen Pyhän Fransiscuksen basilikaan. Tämä sijaitsi lähellä suvun kotiseutuja yli 4000 kilometrin jokimatkan päässä.
Nyt jo lähes 60 vuoden ikään ehtinyt poika tervehtyi. Matkustamiseen ei kuitenkaan ollut rahaa, joten perheen vanhin järjesti joka vuosi tämän katolisen pyhimyksen päivänä juhlan.
– Hän järjesti juhlan 57 vuonna peräkkäin, kunnes viime vuonna pyhiinvaellukselle tarjoutui lopulta mahdollisuus, kertoo Andrea Vannucchi.
– Asuimme perheen keittiössä keskellä metsää. Seurasimme tavallista elämänmenoa. Augustolle se oli suurempi kulttuurishokki kuin meille, koska hän on suurkaupungista.


Koko tarina Perniönseudun Lehdessä


Perniöstä kotoisin oleva Petteri Laine piipahti jouluna entisellä kotipaikkakunnallaan. 
Petteri Laine sai kokea valkoisen joulun Suomessa .
Lue lisää...

Ympäristöalaa opiskeleva Petteri vietti syksyn Tanskassa, tammikuussa opinnot jatkuvat Saksassa ja kesällä on vuorossa Englanti.
Monen oppilaitoksen yhteistyössä järjestämässä koulutusohjelmassa vettä käsittelevä osuus käydään Tanskan Aalborgissa, maaosuus Saksan Emdenissä ja ilmaosuus Iso-Britannian Leicesterissa.
–Ohjelma on ollut käynnissä noin kymmenen vuotta. Opiskelijoita on ympäri maailmaa.
Suomesta on vain kaksi opiskelijaa, Petteri ja hänen tyttöystävänsä. Pari tutustui jo Kokkolassa, missä molemmat suorittivat kemiantekniikan insinöörin tutkinnon ammattikorkeakoulussa.
Kööpenhaminassa käytiin pari viikkoa sitten maailman ilmastokokous.
– Siihen ei puututtu opinnoissa, vaikka Tanskassa oltiinkin. Tietysti hieman seurasin lehtien kirjoittelua asiasta.
Ihmisen osuudesta ilmaston muutokseen Laine ei ole täysin vakuuttunut.
– Ei ole ihan itsestään selvää, että ilmaston lämpeneminen johtuu vain ihmisen toiminnasta. Tämä voi olla luonnollistakin kiertokulkua, koska ilmaston muutoksia on nähty menneisyydessä useastikin.

Eri maissa suoritettavissa opintojen moduuleissa on teorian lisäksi paljon käytännön harjoituksia.
– Tanskassa tutkimme, olivatko aikaisemmin rehevöityneelle järvelle tehdyt kunnostustoimenpiteet onnistuneet. Ennakkotietona olen kuullut, että Saksassa tutkitaan ainakin tehtaan saastuttamaa maaperää. Mitä maasta löytyville raskasmetalleille voisi tehdä?


Lue lisää Perniönseudun Lehdestä

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Vihreä pappilan puisto_1
  • Kuvaus: Terttu Rantanen ikuisti alkukesän vihreyttä Perniön pappilan puistossa.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20